Korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja hallintovirasto, osaston hallintoa osastoneuvosto ja osaston johtaja, laitoksen hallintoa laitoksen johtaja sekä erillisen laitoksen hallintoa johtaja tai johtokunta ja johtaja.

Opiskelijaksi katsotaan hallintoelinten jäseniä valittaessa korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Henkilökuntaan 1 momentin mukaan kuuluva opiskelija katsotaan opiskelijaksi, jos hän opiskelee perustutkintoa varten, ja henkilökuntaan kuuluvaksi, jos hän opiskelee jatkotutkintoa varten.

Korkeakoulun hallintoelimien jäsenet toimivat virkavastuulla.

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Hallitukseen kuuluvat rehtori, vararehtori ja osastonjohtajat. Heidän lisäkseen hallitukseen valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan kahdeksan muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvat, professorin ja apulaisprofessorin virkaan nimitettyjä lukuun ottamatta, valitsevat hallitukseen keskuudestaan neljä jäsentä ja varajäsentä siten kuin johtosäännössä määrätään.

Korkeakoulun ylioppilaskunta valitsee hallitukseen opiskelijoiden keskuudesta neljä jäsentä ja varajäsentä.

Rehtorin ja vararehtorin valitsee kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja osastoneuvostojen jäsenet, hallintojohtaja ja erillisten laitosten johtajat. Vaalikollegion puheenjohtajana toimii hallintojohtaja.

Rehtori ja vararehtori valitaan kumpikin erikseen. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos äänet menevät tasan, ratkaistaan vaalin tulos arvalla.

Rehtorin tulee olla korkeakoulun professorin tai apulaisprofessorin virkaan nimitetty henkilö ja vararehtorin korkeakoulun opettajan tai tutkijan virkaan nimitetty henkilö, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin tai hallintoviraston käsiteltäväksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään vararehtori.

Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Hallitus voi myöntää vararehtorille vapautusta osaksi tai kokonaan hänen virkaansa kuuluvasta opetusvelvollisuudesta.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee ja ratkaisee sille säädetyt ja johtosäännössä määrätyt asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja. Hallintoviraston toimivaltaan kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Korkeakoulussa on energiatekniikan osasto, kauppatieteiden osasto, kemiantekniikan osasto, konetekniikan osasto, tietotekniikan osasto ja tuotantotalouden osasto.

Osastoneuvoston tehtävänä on sen lisäksi, mitä siitä tässä asetuksessa tai muualla säädetään, käsitellä ja ratkaista asiat, jotka johtosäännössä sille määrätään.

Osastoneuvostoon valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan seitsemän, kymmenen tai kolmetoista jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Hallitus päättää osastoneuvoston jäsenmäärästä ja perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen osastoon määräytyy.

Osaston professorin ja apulaisprofessorin virkaan nimitetyt valitsevat keskuudestaan osastoneuvoston jäsenistä kolme, neljä tai viisi ja osaston muu henkilökunta kaksi, kolme tai neljä siten kuin johtosäännössä määrätään.

Ylioppilaskunta valitsee asianomaisen osaston opiskelijoiden keskuudesta kaksi, kolme tai neljä jäsentä.

Osastoneuvosto valitsee keskuudestaan toimikaudekseen osastonjohtajan ja varajohtajan. Osastonjohtajan ja varajohtajan tulee olla nimitetty korkeakoulun professorin tai apulaisprofessorin virkaan.

Osastonjohtaja johtaa ja valvoo osaston toimintaa sekä vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta. Osastonjohtaja on osastoneuvoston puheenjohtaja.

Osastonjohtaja käsittelee ja ratkaisee ne osastolle kuuluvat asiat, joista ei toisin säädetä tai johtosäännössä määrätä.

Osastonjohtajan ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa varajohtaja.

Osastossa voi olla laitoksia. Hallitus päättää laitosjaosta ja määrää laitoksen johtajan. Laitoksen johtajan toimikaudesta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Korkeakoulussa voi olla erillisiä laitoksia, jotka korkeakoulun hallitus perustaa.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtaja tai johtokunta ja johtaja. Hallitus määrää johtokunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet. Enintään puolet johtokunnan jäsenistä voi olla korkeakouluun kuulumattomia henkilöitä.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen hallinnosta annetaan johtosäännössä.

Korkeakoulussa ratkaistaan asiat esittelystä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan käytetä arvosteltaessa opintosuorituksia eikä valittaessa rehtoria, vararehtoria, osastonjohtajaa tai osaston varajohtajaa.

Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytää.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin 23 §:ssä tarkoitetut asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijan kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisissä tuomioistuimissa.

Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos valittavia tai määrättäviä on useampia, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnäolevista sitä vaatii. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Opintosuorituksen arvosteluun saavat kokouksen puheenjohtajan sekä virkaan nimitettyjenprofessorien ja apulaisprofessorien lisäksi osallistua vähintään samantasoisen opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelinten muilla jäsenillä on puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, rehtori määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenet määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei rehtori päätä toisin.

Osaston professorin ja apulaisprofessorin virkaan nimitetyt saavat osallistua päätöksentekoon, kun tehdään virkaehdotus professorin tai apulaisprofessorin virkaan, päätös tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta tai esitys professorin viran täyttämisestä kutsusta taikka kun arvostellaan opintosuoritusta.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelemisestä annetaan johtosäännössä.

Osastoneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin viran täyttää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa mitä siitä erikseen säädetään.

Hallitus täyttää muut virat, joihin vaaditaan korkeakoulututkinto, ellei johtosäännössä toisin määrätä. Hallitus nimittää myös dosentin.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa rehtori, ellei johtosäännössä toisin määrätä.

Yliassistentin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin johtosäännössä määrätään.

Hallintovirasto julistaa haettavaksi hakemuksesta täytettävän viran.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Yliassistentin ja lehtorin viran hakijan tulee antaa opetustaitonsa osoittamiseksi julkinen opetusnäyte. Osastoneuvosto tai johtokunta voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Dosentiksi voidaan hakemuksesta nimittää henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan sekä julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Jos osastoneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen korkeakouluun on opetuksen ja tutkimuksen kannalta tarkoituksenmukaista, neuvoston on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan tieteellisistä ansioista, jollei hakijan tieteellistä pätevyyttä ole neuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Dosentiksi hakevan opetusnäytteestä on voimassa, mitä 30 §:ssä säädetään.

Jos osastoneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin kelpoisuusvaatimukset, se tekee esityksen hänen nimittämisestään dosentiksi.

Virkavapauden ja sitä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää rehtori, ellei johtosäännössä toisin määrätä.

Asianosainen saa hakea muutosta korkeakoulun hallintoelimen päätökseen valittamalla, jollei tässä asetuksessa tai muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksen hakemisesta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muut yleiset määräykset on hyväksytty, rehtori, vararehtori, osastonjohtaja, erillisen laitoksen johtaja, laitoksen johtaja on valittu eikä myöskään päätöksestä, joka koskee dosentiksi nimittämistä tai apurahan tai avustuksen myöntämistä. Valitusta ei myöskään saa tehdä päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sen estämättä, mitä toimikaudesta on säädetty, kokoontuvat osastoneuvostot korkeakoulun rehtorin kutsusta viimeistään kaksi viikkoa ennen toimikautensa alkamista valitsemaan osastonjohtajan ja varajohtajan. Kokouksen puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä osastoneuvoston jäsen.

Hallintoelimeen valittu jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy kuitenkin hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos hallintoelimen jäsen ei enää kuulu korkeakouluun, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen, valitsee uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi hallitus, opiskelijoiden osalta kuitenkin ylioppilaskunta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta 22 päivänä elokuuta 1986 annettu asetus (631/86) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Aikaisempien säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt ja muut yleiset määräykset on annettu.

Hallitus ja osastoneuvostot valitaan tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1995.

Kumotun asetuksen mukaan valitut rehtori ja vararehtori jatkavat tehtävässään toimikautensa loppuun.

Rehtori ja vararehtori valitaan tämän asetuksen mukaisesti ensimmäisen kerran kolmivuotiskaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1995.

Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavat johtosäännöt ja muut yleiset määräykset voidaan hyväksyä ennen asetuksen voimaantuloa. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Jos asian käsittely on kesken tämän asetuksen voimaan tullessa, siirtyvät jatkotoimenpiteet sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai sen nojalla annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.