1994

869/1994 Asetus vaarallisten tai merta pilaavien aineiden aluskuljetuksiin liittyvistä ilmoitusvelvollisuuksista

Liikenneministerin esittelystä

säädetään aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä 16 päivänä maaliskuuta 1979 annetun lain (300/79) 3 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 28 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa laissa (589/94), ja vaarallisten aineiden kuljetuksesta 2 päivänä elokuuta 1994 annetun lain (719/94) 13 §:n 3 momentin nojalla:

1 § Soveltaminen

Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin aluksiin, jotka kuljettavat Suomeen tai Suomesta vaarallisia tai merta pilaavia aineita.

Asetusta ei kuitenkaan sovelleta sota-aluksiin eikä muihin hallinnollisiin aluksiin, joita ei käytetä yleisessä liikenteessä kuljettamaan matkustajia tai lastia.

Asetusta ei myöskään sovelleta aluksen polttoaineisiin eikä muihin aluksen omaan käyttöön tarkoitettuihin vaarallisiin tai merta pilaaviin aineisiin.
2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

liikenteenharjoittajalla aluksen laivanisäntää, rahtaajaa, käyttöyhtiötä tai asiamiestä;

2)

aluksella lastialusta, öljy-, kemikaali- tai kaasusäiliöalusta taikka matkustaja-alusta, joka on tulossa Suomen satamaan tai lähdössä Suomen satamasta ja joka kuljettaa vaarallista tai merta pilaavaa ainetta irtolastina tai pakattuna;

3)

vaarallisella aineella IMDG-koodin, IBCkoodin 17 luvun ja IGC-koodin 19 luvun mukaisesti luokiteltuja aineita;

4)

merta pilaavalla aineella Marpol 73/78yleissopimuksen I liitteen mukaisesti määriteltyjä öljyjä, Marpol 73/78-yleissopimuksen II liitteen mukaisia vaarallisia nestemäisiä aineita ja Marpol 73/78-yleissopimuksen III liitteen mukaisesti määriteltyjä haitallisia aineita;

5)

Marpol 73/78-yleissopimuksella alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/83) ja siihen myöhemmin tehtyjä muutoksia;

6)

IMDG-koodilla Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) vaarallisten aineiden kansainvälistä merenkulkualan kuljetussäännöstöä;

7)

IBC-koodilla vaarallisia kemikaaleja irtolastina kuljettavien alusten rakentamista ja varustamista koskevaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön kansainvälistä säännöstöä; sekä

8)

IGC-koodilla nesteytettyjä kaasuja irtolastina kuljettavien alusten rakentamista ja varustamista koskevaa Kansainvälisen merenkulkujärjestön kansainvälistä säännöstöä.

3 § Laivaajan ilmoitusvelvollisuus

Laivaajan on annettava ennen lastausta aluksen päällikölle ja liikenteenharjoittajalle selvitys vaarallisesta tai merta pilaavasta aineesta. Selvityksestä on käytävä ilmi aineen oikea teknillinen nimi, YK-numero, jos sellainen on, aineen vaarallisuusluokka IMDG-, IBC- ja IGC-koodien mukaan, aineen määrä ja kuljetussäiliöiden tai rahtikonttien osalta niiden tunnistamismerkinnät. Lisäksi on varmistettava, että lastattu erä on ilmoituksen mukainen.

Jollei vaarallisesta tai merta pilaavasta aineesta ole annettu säädettyä selvitystä, sen kuljettaminen aluksella on kielletty.
4 § Aluksesta tehtävät ilmoitukset

Jokaisen aluksen, joka lähtee Suomen satamasta lastinaan vaarallisia tai merta pilaavia aineita, on tehtävä ennen lähtöään ilmoitus merenkulkulaitokselle merenkulkuhallituksen tarkemmin määräämällä tavalla.

Jokaisen aluksen, joka ensimmäisenä määräsatamanaan tai ankkuripaikkanaan saapuu Suomen satamaan tai ankkuripaikalle Euroopan talousalueen ulkopuolisesta satamasta lastinaan vaarallisia tai merta pilaavia aineita, on päästäkseen satamaan tai ankkuripaikalle tehtävä lastaussatamasta lähtiessään ilmoitus merenkulkulaitokselle merenkulkuhallituksen tarkemmin määräämällä tavalla. Jos määräsatama tai ankkuripaikka selviää vasta matkan aikana, ilmoitus on tehtävä viimeistään silloin, kun määräsatama tai ankkuripaikka on selvillä.

Edellä 1 ja 2 momentissa mainituissa ilmoituksissa, joiden tekeminen on aluksen liikenteenharjoittajan velvollisuutena, on oltava tiedot aluksen nimestä, tunnuskirjaimista, kansallisuudesta, pituudesta, syväyksestä, määräsatamasta ja saapumisajasta sinne, arvioidusta lähtöajasta, suunnitellusta reitistä sekä 3 §:n 1 momentissa mainitut tiedot alukseen lastatuista vaarallisista tai merta pilaavista aineista sekä tiedot aineiden määristä ja sijoituksesta alukseen, kuljetussäiliöiden tai rahtikonttien tunnistamismerkinnät ja vakuutus siitä, että aluksella on lastia ja sen sijoitusta koskevat yksilöidyt tiedot.
5 § Päällikön ilmoitusvelvollisuus

Sen lisäksi, mitä aluksen päällikön ilmoitusvelvollisuudesta merta pilaavien aineiden osalta säädetään aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetussa asetuksessa (635/93), päällikön on ilman viivytystä ilmoitettava asianomaiselle Suomen viranomaiselle Suomen vesialueella tapahtuneesta, vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvästä onnettomuudesta tai tapahtumasta, josta voi aiheutua ympäristövahingon vaara Suomen alueella. Suomen alueen ulkopuolella on suomalaisen aluksen päällikön tehtävä vastaava ilmoitus lähimmän rantavaltion viranomaiselle.

Ilmoituksessa on oltava 4 §:n 3 momentissa mainitut tiedot, ja siinä on oltava selvitys tapahtuman laadusta. Merenkulkuhallitus antaa tarkemmat määräykset ilmoitusvelvollisuudesta.
6 § Tarkastuslomake

Aluksen päällikön on täytettävä merenkulkuhallituksen vahvistama tarkastuslomake ja annettava se tiedoksi luotsille ja asianomaisen merenkulkupiirin merenkuluntarkastajalle, jos tämä sitä pyytää.
7 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä syyskuuta 1995.

ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 7/94 liite 11: neuvoston direktiivi (93/75/ETY)

Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1994

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Liikenneministeri Ole Norrback