Kansallisarkisto johtaa arkistolaitoksen toimintaa, hallintoa ja kehittämistä. Kansallisarkisto ohjaa valtion keskushallinnon ja muiden sellaisten arkistolaissa tarkoitettujen arkistonmuodostajien arkistotointa, joiden toimipiiri kattaa koko maan. Lisäksi se toimii valtakunnallisena keskusarkistona ja toimialansa tutkimus- ja kehittämiskeskuksena.

Maakunta-arkistot käyttävät itsenäistä päätösvaltaa niiden ratkaistaviksi säädetyissä tai määrätyissä asioissa. Maakunta-arkistot ohjaavat piirinsä arkistonmuodostajien arkistotointa.

Lisäksi ne ovat alueellisia keskusarkistoja ja tutkimus- ja kehittämiskeskuksia.

Maakunta-arkistolle kuuluvia tehtäviä hoitaa Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungeissa kansallisarkisto.

Arkistolaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston kolmeksi vuodeksi kerrallaan asettama johtokunta.

Johtokuntaan kuuluu arkistolaitoksen pääjohtaja puheenjohtajana sekä viisi arkistolaitoksen toimialaa tuntevaa muuta jäsentä, joista yksi on määrättävä arkistolaitoksen edustavimpien henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Valtioneuvosto määrää jäsenistä yhden johtokunnan varapuheenjohtajaksi.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä on saapuvilla.

Kansallisarkiston päällikkönä on pääjohtaja, jolla on valtionarkistonhoitajan arvonimi. Lisäksi kansallisarkistossa on arkistoneuvoksia, joiden vastuualueista ja tehtävistä määrätään työjärjestyksessä.

Maakunta-arkiston päällikkönä on maakunta-arkiston johtaja.

Pääjohtaja johtaa arkistolaitoksen ja kansallisarkiston toimintaa ja vastaa siitä, että niille kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.

Arkistoneuvokset avustavat pääjohtajaa arkistolaitoksen johtamisessa työjärjestyksessä määrättyjen vastuualueiden mukaisesti.

Maakunta-arkiston johtaja johtaa maakunta-arkiston toimintaa ja vastaa siitä, että sille kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja taloudellisesti.

Arkistolaitokselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta taikka pääjohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on annettu.

Kansallisarkistolle kuuluvat asiat, mikäli niitä ei käsitellä johtokunnassa, ratkaisee pääjohtaja tai muu kansallisarkiston virkamies, jolle hän on siirtänyt asian ratkaistavaksi.

Maakunta-arkistolle kuuluvat asiat ratkaisee maakunta-arkiston johtaja, jollei hän ole niitä siirtänyt jonkun muun ratkaistavaksi.

Pääjohtaja, arkistoneuvos ja maakunta-arkiston johtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muuten olisi hänen alaisensa ratkaistava.

Johtokunta ja pääjohtaja ratkaisevat asiat esittelystä. Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut asiat ratkaistaan esittelystä.

Pääjohtajalta, arkistoneuvokselta ja maakunta-arkiston johtajalta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä johtamistaito sekä hyvä perehtyneisyys arkistolaitoksen toimialaan.

Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Arkistoneuvoksen ja maakunta-arkiston johtajan nimittää johtokunta.

Pääjohtaja nimittää tai ottaa muun kansallisarkiston henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Maakunta-arkiston muun henkilöstön nimittää tai ottaa maakunta-arkiston johtaja.

Virkavapautta pääjohtajalle myöntää opetusministeriö. Yli vuoden kestävän muun kuin sellaisen virkavapauden, johon asianomaisella virkamiehellä on lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, myöntää kuitenkin pääjohtajalle valtioneuvosto.

Muille kansallisarkiston virkamiehille ja maakunta-arkiston johtajalle myöntää virkavapautta pääjohtaja, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

Maakunta-arkiston virkamiehille myöntää virkavapautta maakunta-arkiston johtaja.

Viran hoidosta virkavapauden aikana tai viran ollessa avoinna päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää siitä virkavapautta.

Kansallisarkisto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa arkistolaitosta koskevissa asioissa.

Kansallisarkiston työjärjestyksessä määrätyllä virkamiehellä on oikeus eri valtuutuksetta valvoa tai valtuuttaa asiamies valvomaan valtion etua kaikissa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sekä ottaa arkistolaitoksen puolesta vastaan haasteen tiedoksianto.

Muutosta kansallisarkiston päätökseen haetaan, jollei erikseen toisin säädetä, korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja maakunta-arkiston päätökseen kansallisarkistolta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Heraldisten kysymysten käsittelemistä varten on kansallisarkiston yhteydessä asiantuntijaelimenä heraldinen lautakunta, josta arkistolaitos antaa tarkemmat määräykset.

Tarkemmat määräykset kansallisarkiston ja maakunta-arkiston organisaatiosta, toimintayksiköiden ja henkilöstön tehtävistä ja toimivallasta sekä asioiden käsittelemisestä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksissä.

Arkistolaitoksen ja kansallisarkiston työjärjestykset vahvistaa pääjohtaja ja maakunta-arkiston työjärjestyksen maakunta-arkiston johtaja.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan heraldisesta lautakunnasta 25 päivänä maaliskuuta 1988 annettu asetus (267/88).

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan asetetun arkistolaitoksen johtokunnan toimikausi jatkuu 31 päivään maaliskuuta 1995.

Arkistolaitoksen johtokunta asetetaan tämän asetuksen mukaisesti ensimmäisen kerran 1 päivästä huhtikuuta 1995.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.