1994

658/1994 Laki kunnan talouden vakauttamisesta ja kuntaselvityksestä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Lain tarkoitus

Tässä laissa säädetään poikkeuksellisiin taloudellisiin vaikeuksiin joutuneelle kunnalle myönnettävästä valtion tuesta ja menettelystä sen turvaamiseksi, että kunta kykenee järjestämään asukkailleen välttämättömät peruspalvelut ja selviytyy taloudellisista sitoumuksistaan korottamatta veroäyrinsä hintaa pitkäaikaisesti ja kohtuuttomasti muita kuntia korkeammalle tasolle.
2 luku Kunnalle myönnettävät valtion tuet
2 § Korkotuki ja vakautuslaina

Sisäasiainministeriö voi, todettuaan kunnan 1 §:ssä tarkoitetun taloudellisen tilanteen edellyttävän valtion tukea, hyväksyä luottolaitoksen kunnalle myöntämän lainan tai kunnan luottolaitoksen välityksellä liikkeelle laskeman joukkovelkakirjalainan korkotukilainaksi ja myöntää sille valtion varoista korkotukea sekä myöntää kunnalle valtion varoista vakautuslainaa sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä päätetään vuosittain korkotukilainojen ja vakautuslainojen enimmäismääristä.
3 § Korkotuen ja vakautuslainan hakeminen

Kunnan on toimitettava korkotukilainaksi hyväksymistä sekä korkotuen ja vakautuslainan myöntämistä koskeva hakemus sisäasiainministeriölle. Siinä on yksilöitävä korkotukilainoiksi esitettyjen lainojen ehdot.

Hakemukseen on liitettävä valtuuston hyväksymä suunnitelma kunnan talouden vakauttamisesta.
4 § Korkotuen ehdot

Sisäasiainministeriö voi hyväksyä korkotukilainaksi:

 1)

kunnan kotimaisesta luottolaitoksesta nostaman lainan tai kunnan tällaisen luottolaitoksen välityksellä liikkeelle laskeman joukkovelkakirjalainan; ja

 2)

kotimaisen luottolaitoksen kunnalle tarjoaman markkamääräisen lainan tai joukkovelkakirjalainan.

Luottolaitoksen korkotukilainasta perimä korko saa olla enintään sen koron suuruinen, mitä luottolaitos yleensä kulloinkin soveltaa kunnille annettaviin korkotukilainoihin.

Vuotuinen korkotuki on enintään viisi prosenttia kulloinkin jäljellä olevasta lainapääomasta ja sitä voidaan maksaa viisi vuotta. Korkotuen maksuaikaa voidaan kunnan hakemuksesta 1 §:ssä mainituilla edellytyksillä jatkaa viidellä vuodella. Ennen korkotukipäätöksen tekemistä nostetulle lainalle voidaan korkotukea maksaa päätöksentekopäivästä lukien.

Valtiokonttori maksaa korkotuen hakemuksesta puolivuosittain luottolaitokselle. Joukkovelkakirjalainan korkotuen valtiokonttori maksaa kunnalle hakemuksesta, johon on liitetty koronmaksusta huolehtineen luottolaitoksen koronmaksukuitti.
5 § Korkotuen takaisinperintä

Kunnan saama korkotuki peritään takaisin valtiolle yhtenä eränä vuoden kuluttua siitä, kun korkotukilaina on kokonaan maksettu. Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta pidentää maksuaikaa 1 §:ssä mainituilla edellytyksillä enintään kolmeksi vuodeksi.

Luottolaitoksen on ilmoitettava valtiokonttorille korkotukilainan viimeisen kuoletuserän maksusta.
6 § Vakautuslainan ehdot

Vakautuslainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta, ja lyhennyksistä vapaiden vuosien määrä enintään seitsemän. Niiden jälkeen peritään lainasta lyhennystä viitenä ensimmäisenä vuotena puolivuosittain kaksi ja puoli prosenttia alkuperäisestä lainapääomasta ja seuraavina vuosina jäljellä oleva lainapääoma puolivuosittain tasalyhennyksin.

Vakautuslainan korko on Suomen Pankin viiden vuoden viitekorko lisättynä puolella prosenttiyksiköllä. Sisäasiainministeriö voi alentaa korkoa enintään viidellä prosenttiyksiköllä viiden vuoden ajaksi. Alennetun koron perimistä voidaan kunnan hakemuksesta 1 §:ssä tarkoitetuilla edellytyksillä jatkaa viidellä vuodella.
7 § Vakautuslainan koronalennuksen takaisinperintä

Kunnan vakautuslainasta alennettuna korkona saama tuki peritään takaisin valtiolle vuoden kuluttua siitä, kun vakautuslaina on kokonaan maksettu. Sisäasiainministeriö voi kunnan hakemuksesta pidentää maksuaikaa 1 §:ssä tarkoitetuilla edellytyksillä enintään kolmeksi vuodeksi.
8 § Korkotukilainan ja vakautuslainan käyttöehdot

Uudella korkotukilainalla ja vakautuslainalla on lyhennettävä kunnalla luottolaitoksista olevia tai niiltä takauksen tai muun sitoumuksen perusteella kunnan vastattavaksi siirtyviä velkoja.

Vakautuslaina voidaan jaksottaa nostettavaksi viiden vuoden aikana sen myöntämisestä. Ennen lainan tai sen osan nostamista kunnan on toimitettava valtiokonttorille luottolaitoksen erääntymisilmoitus ja, jos on kysymys lainan tai sen osan maksamisesta ennen erääntymistä, luottolaitoksen sitoumus ennenaikaisen suorituksen hyväksymisestä.
9 § Valvonta

Luottolaitoksen ja kunnan on annettava sisäasiainministeriölle tarpeelliset tiedot sen toteamiseksi, että korkotukilaina ja vakautuslaina on käytetty 8 §:n 1 momentin mukaisesti.

Kunnan on haettava etukäteen sisäasiainministeriön hyväksyminen olennaisiin taloutensa vakautussuunnitelman muutoksiin. Kunnan on lisäksi tiedotettava sisäasiainministeriölle puolivuosittain vakautussuunnitelmansa täytäntöönpanon edistymisestä ja siihen tekemistään vähäisistä muutoksista.
10 § Seuraamukset vilpillisestä menettelystä

Jos korkotukea tai vakautuslainaa saanut kunta on niitä hakiessaan antanut erheellisen tiedon tai salannut olennaisia seikkoja taikka laiminlyönyt karkeasti hakemuksessa ilmoittamiensa vakauttamistoimien täytäntöönpanon, sisäasiainministeriö voi lakkauttaa korkotuen ja nostamattomien vakautuslainaerien maksatuksen.

Sisäasiainministeriö voi kunnan 1 momentissa tarkoitetun menettelyn johdosta lisäksi määrätä kunnan suorittamaan valtiolle saamansa korkotuet ja nostamansa vakautuslainan pääoman välittömästi takaisin sekä palautettavalle korkotuen ja vakautuslainan määrälle niiden nostopäivästä lukien vuotuista korkoa, joka ylittää neljällä prosenttiyksiköllä Suomen Pankin kulloinkin voimassa olevan peruskoron.
3 luku Kuntaselvitys
11 § Kuntaselvityksen käynnistäminen

Kunnanhallituksen tulee, jollei kunta kykene enää kohtuudella selviytymään velvoitteistaan, tehdä kunnanvaltuustoa kuultuaan valtioneuvostolle esitys kuntaselvityksen käynnistämisestä kunnan toiminnan ja asukkaiden välttämättömien peruspalvelujen turvaamiseksi.

Valtioneuvosto voi päättää kuntaselvityksen käynnistämisestä ilman kunnanhallituksen esitystäkin, kunnanvaltuustoa kuultuaan, jos kunta 10 §:n nojalla tapahtuneen tukien lakkauttamisen, niiden takaisinperinnän ja sakkokorkojen vuoksi taikka muusta erityisestä syystä joutuu 1 momentissa tarkoitettuun tilanteeseen ja tärkeä yleinen etu sitä vaatii.

Valtioneuvosto voi tehdä päätöksen kuntaselvityksen käynnistämisestä siitä riippumatta, onko kunnalle myönnetty 2 §:ssä tarkoitettuja tukia.

Valtioneuvosto asettaa päätöksessään kuntaselvitykselle määräajan. Päätös voidaan peruuttaa, jos aihetta sen jatkamiseen ei enää ole.
12 § Kuntaselvittäjän nimittäminen

Sisäasiainministeriö nimittää kuntaan valtioneuvoston päätöksessä mainituksi määräajaksi kuntaselvittäjän.

Sisäasiainministeriö voi irtisanoa kuntaselvittäjän ennen määräajan päättymistä, kun siihen on syytä, ja nimittää uuden kuntaselvittäjän jäljellä olevaksi määräajaksi.

Sisäasiainministeriö päättää kuntaselvittäjälle valtion varoista maksettavasta palkkauksesta ja perii kuntaselvittäjän toiminnasta valtiolle aiheutuneet kustannukset kunnalta vuosittain.
13 § Kuntaselvittäjän tehtävät

Kuntaselvittäjän tulee:

 1)

laatia viipymättä yhteistoiminnassa kunnan viranomaisten kanssa valtuuston hyväksyttäväksi suunnitelma kunnan talouden vakauttamiseksi ja siihen sopeutettu yksityiskohtainen ohjelma kunnan tehtävien hoidosta ja rahoituksesta;

 2)

tehdä kunnan toimielimille, lukuun ottamatta kunnanvaltuustoa, 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelman ja ohjelman edellyttämät esitykset talousarvion muutoksiksi;

 3)

tehdä muut talouden vakauttamiseksi tarpeelliset esitykset kunnan toimielimille sekä valvoa niiden toteuttamista; ja

 4)

seurata kunnan talouden kehitystä ja valmistella 12 §:n 1 momentissa tarkoitetun määräajan kuluessa tarpeellisiksi osoittautuvat muutokset vakautussuunnitelmaan.
14 § Kuntaselvittäjän toimivalta

Kuntaselvittäjän tulee jäljempänä säädettyä toimivaltaa käyttäessään toimia yhteistyössä kunnan viranomaisten kanssa.

Kuntaselvittäjällä on oikeus sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään taikka kunnallisessa säännössä määrätään:

 1)

saada kunnan viranomaisilta tehtävänsä hoidossa tarpeellisiksi katsomansa tiedot kunnan toiminnasta ja taloudesta noudattaen, mitä kunnan tilintarkastajasta säädetään kunnallislain 93 §:n 2 momentissa;

 2)

saada kunnan toimielinten kokouskutsut ja esityslistat sekä osallistua kunnan toimielinten kokouksiin ja käyttää niissä puhevaltaa;

 3)

toimia kunnanhallituksen ja kunnan muun toimielimen esittelijänä puheenjohtajan tai muun esittelijän sijasta tarpeelliseksi katsomassaan asiassa, joka kunnallislain 63 ja 71 a §:n mukaan voidaan siirtää;

 4)

panna vireille kunnan hallintoa ja taloutta koskeva erityistilintarkastus;

 5)

panna kunnan puolesta vireille korvaus- tai muu kanne käräjä-, välimies- ja lääninoikeudessa sekä ilmoittaa asia poliisin tutkittavaksi ja tehdä syyttämispyyntö;

 6)

siirtää päätös kunnanhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi kunnallislain 63 ja 71 b §:ssä säädetyllä tavalla sekä tällöin esittää päätökseen vaatimansa muutokset; sekä

 7)

kieltää kunnanvaltuuston tai -hallituksen tekemän päätöksen täytäntöönpano ja saattaa asia 14 päivän määräajassa uudelleen käsiteltäväksi sekä tällöin esittää asiassa tarpeellisiksi katsomansa muutosvaatimukset.

Kuntaselvittäjän toimintaan kunnan toimielimen esittelijänä sovelletaan, mitä kunnallislain 27 §:n 6 momentissa säädetään.
15 § Asian siirtäminen sisäasiainministeriölle

Mikäli kunnanvaltuusto tai -hallitus ei muuta uuteen käsittelyyn palautetussa asiassa tekemäänsä päätöstä kuntaselvittäjän esittämällä tavalla, voi kuntaselvittäjä kieltää päätöksen täytäntöönpanon ja siirtää asian 14 vuorokauden kuluessa sisäasiainministeriön päätettäväksi.
16 § Kuntaselvittäjän toiminnan valvonta

Kuntaselvittäjän toimintaa valvoo sisäasiainministeriö, jolle kuntaselvittäjän on annettava tiedot toiminnastaan sekä kunnan talouden ja toiminnan kehityksestä.
17 § Muutoksenhakurajoitukset

Tämän lain 11 §:n 1 momentin nojalla tehtyyn päätökseen sekä sisäasiainministeriön 12 ja 15 §:n nojalla tekemiin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Kuntaselvittäjän 13-15 §:n mukaisten toimenpiteiden valituskelpoisuuteen sovelletaan, mitä kunnallislain 139 §:n 3 momentissa säädetään asiain valmistelusta ja täytäntöönpanosta.
4 luku Erinäiset säännökset
18 § Tarkemmat säännökset

Tarkempia säännöksiä menettelystä kuntaselvityksessä annetaan tarvittaessa asetuksella.
19 § Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1996.

Kuntaan, jolle on myönnetty korkotukea tai vakautuslainaa taikka jossa on päätetty käynnistää kuntaselvitys, sovelletaan tämän lain säännöksiä joulukuun 31 päivän 1996 jälkeenkin, kunnes kunta on maksanut takaisin 5 ja 7 §:n mukaan määräytyvät valtion korkotuki- ja vakautuslainasaatavat tai kuntaselvitys on päättynyt.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 84/94

HaVM 7/94

Naantalissa 15 päivänä heinäkuuta 1994

Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI Sisäasiainministeri Mauri Pekkarinen