Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/94) 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja nimikesuojatun ammattihenkilön ammattinimikkeitä ovat apuhoitaja, apuneuvoteknikko, hammashoitaja, jalkojenhoitaja, koulutettu hieroja, koulutettu kiropraktikko, koulutettu naprapaatti, koulutettu osteopaatti, kuntohoitaja, lastenhoitaja, lähihoitaja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, mielenterveyshoitaja, mielisairaanhoitaja, perushoitaja, psykoterapeutti,sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi ja sairaalasolubiologi.

Koulutetun hierojan ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan opetushallituksen toimialaan kuuluvassa oppilaitoksessa annettavaa hierojan koulutusta tai terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää muuta vastaavaa koulutusta.

Koulutetun kiropraktikon, koulutetun naprapaatin, koulutetun osteopaatin, sairaalafyysikon, sairaalageneetikon, sairaalakemistin, sairaalamikrobiologin tai sairaalasolubiologin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hyväksymää vähintään neljävuotista yhtenäistä koulutusta.

Lääketieteen opiskelija, joka on suorittanut lääketieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (762/75) tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat yleisopinnot ja aineopintojen opintojaksot sekä sen erikoisalan kliinisen opiskelun ja harjoittelun, jota vastaavalla erikoisalalla hän tulisi toimimaan, saa tilapäisesti toimia lääkärin tehtävässä lääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/92) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä tai sosiaalihuoltolain (710/82) 24 §:ssä tarkoitetussa sosiaalihuollon toimintayksikössä.

Hammaslääketieteen opiskelija, joka on suorittanut hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetussa asetuksessa (290/76) tarkoitetut, vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat yleisopinnot ja aineopintojen opintojaksot, saa tilapäisesti toimia hammaslääkärin tehtävässä hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammanihenkilön johdon ja valvonnan alaisena 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä.

Ulkomailla lääketiedettä tai hammaslääketiedettä opiskelevalla henkilöllä on 1 tai 2 momentissa tarkoitettu oikeus, kun opiskelija on suorittanut asianomaisen lääkäri- tai hammaslääkärikoulutuksen vähintään neljään ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot sekä terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti määräämät muut opinnot ja harjoittelun.

Proviisoriksi tai farmaseutiksi Suomessa opiskeleva tai ulkomailla vastaavaan ammattiin opiskeleva henkilö, joka yleis- ja aineopinnot suoritettuaan suorittaa opintoihin kuuluvaa harjoittelua tai toimii harjoittelun suoritettuaan apteekissa, sairaala-apteekissa tai lääkekeskuksessa, saa tilapäisesti toimia farmaseutin tehtävässä ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun, harjoittelusta vastaavan laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena.

Muun kuin edellä tässä pykälässä mainitun laillistetun ammattihenkilön tehtävässä voi tilapäisesti 1 momentissa tarkoitetussa toimintayksikössä toimia asianomaisen laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena asianomaiseen ammattiin Suomessa opiskeleva tai ulkomailla vastaavaan ammattiin opiskeleva henkilö, jolla suoritettujen opintojen, käytännössä saavutetun kokemuksen tai muiden seikkojen perusteella on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa ja 5 §:ssä tarkoitetulta Suomen tai jonkin muun Euroopan talousalueen valtion (ETA-valtio) kansalaiselta, joka on suorittanut mainituissa lainkohdissa tarkoitetun koulutuksen Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan mainituissa lainkohdissa tarkoitetun ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi, jollei 9 §:n 3 momentista tai 10 §:n 1 momentista muuta johdu, että hän on suorittanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti erikseen määräämät lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaisen, jolle ei ole ETA-valtiossa myönnetty mainitussa lainkohdassa tarkoitettua oikeutta itsenäisesti harjoittaa yleislääkärin ammattia, tulee, ollakseen oikeutettu Suomessa harjoittamaan yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä, suorittaa mainitun lain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun laillistetun hammaslääkärin tulee, ollakseen oikeutettu Suomessa harjoittamaan hammaslääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä, mainitun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun käytännön palvelun suorittamiseksi toimia kuuden kuukauden ajan hammaslääkärin tehtävässä hammaslääkärin ammattia itsenäisesti harjoittamaan oikeutetun laillistetun ammattihenkilön johdon ja valvonnan alaisena.

Erityisestä syystä voidaan 1 momentissa tarkoitettu palvelu terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen harkinnan mukaan korvata myös palvelulla, joka on suoritettu ennen perustutkintoa.

Mitä tässä pykälässä säädetään käytännön palvelusta, sovelletaan myös terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettuun Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaiseen, jolle ei ole ETA-valtiossa myönnetty mainitussa lainkohdassa tarkoitettua oikeutta itsenäisesti harjoittaa hammaslääkärin ammattia.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulta Suomen tai jonkin muun ETA-valtion kansalaiselta, joka on suorittanut mainitussa lainkohdassa tarkoitetun erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen jossakin muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa tai Euroopan talousalueeseen kuulumattomassa valtiossa, vaaditaan erikoispätevyyden omaavana laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseksi, että hän on suorittanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti erikseen määräämät lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa saavutettua erikoispätevyyttä.

Erikoislääkäri voi Suomessa toimia erikoislääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa (691/85) tarkoitettua koulutusohjelmaa vastaavalla erikoisalalla.

Erikoishammaslääkäri voi Suomessa toimia erikoishammaslääkärin tutkinnosta annetussa asetuksessa (629/84) tarkoitettua koulutusohjelmaa vastaavalla erikoisalalla.

Kun terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 11 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tutkintotodistuksesta tai sen kanssa vastaavaksi määritellystä koulutuksesta annetusta asiakirjasta ilmenevä terveydenhuollon ammattihenkilön koulutus ja sen lisäksi vaadittava harjoittelu on vähintään vuoden lyhyempi kuin Suomessa vaadittava koulutus ja harjoittelu, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi vaatia hakijalta lisäksi, että hän on harjoittanut mainituissa lainkohdissa tarkoitettua ammattia jossakin ETA-valtiossa. Tällaista ammattikokemusta terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi vaatia enintään neljä vuotta. Vaadittava aika ei kuitenkaan saa olla pitempi kuin puuttuva koulutusaika kaksinkertaisena, kun puuttuva koulutusaika koskee nuorisoasteen koulutuksen jälkeen suoritettavaa korkeampaa koulutusta, eikä pitempi kuin puuttuva koulutusaika, kun puuttuva koulutusaika koskee ammatillista harjoittelua. Tätä säännöstä sovellettaessa on otettava huomioon 2 momentissa tarkoitettu ammattikokemus.

Jos koulutus on suoritettu sellaisessa ETA- valtiossa, jossa ei säännellä 1 momentissa tarkoitetun ammatin harjoittamista, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi vaatia, että henkilö on viimeisen kymmenen vuoden aikana harjoittanut päätoimisesti 1 momentissa tarkoitettua ammattia kahden vuoden ajan.

Oikeus 1 momentissa tarkoitetun ammatin harjoittamiseen on myös Euroopan talousalueen ulkopuolella suoritetun, muun ETA-valtion tunnustaman koulutuksen perusteella edellyttäen, että hakija on harjoittanut 1 momentissa tarkoitettua ammattia kolmen vuoden ajan koulutuksen tunnustaneessa ETA-valtiossa.

Sellaiselle ETA-valtion kansalaiselle, jonka tutkintotodistukset tai niiden kanssa vastaaviksi määritellyt koulutuksessa annetut asiakirjat eivät täytä kaikkia kätilön tai sairaanhoitajan koulutuksen vähimmäisvaatimuksia, on tunnustettava riittäväksi näytöksi ETA-valtiossa myönnetyt Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa tarkoitetut kätilön tai sairaanhoitajan tutkintotodistukset tai niiden kanssa vastaaviksi määritellyt koulutuksesta annetut asiakirjat, joiden liitteenä on todistus siitä, että asianomainen on tosiasiallisesti ja luvallisesti harjoittanut kätilön tai sairaanhoitajan toimintaa ainakin kolme vuotta todistuksen antamista edeltäneiden viiden vuoden aikana.

Kun 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatin harjoittamiseen vaadittava koulutus Suomessa eroaa olennaisesti koulutuksesta, joka ilmenee terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 11 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta tutkintotodistuksesta taikka sen kanssa vastaavaksi määritellystä koulutuksesta annetusta asiakirjasta tai kun ammatillisen toiminnan sisällössä on olennaisia eroja, terveydenhuollon oikeusturvakeskus voi lisäksi vaatia, että asianomainen henkilö täyttää enintään kolme vuotta kestävän sopeutumisajan tai suorittaa kelpoisuuskokeen. Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe ovat hakijalle valinnaisia.

Sopeutumisaikaa tai kelpoisuuskoetta ei voida vaatia, jos hakijalta vaaditaan 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu ammattikokemus.

Sopeutumisaikana hakija harjoittaa 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua ammattia ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sopeutumisaikaan voi sisältyä myös täydennyskoulutusta.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hakijalle antamassa päätöksessä määrätään sopeutumisajan pituus ja ne tehtävät, joissa sopeutumisaika voidaan täyttää, ja se pätevyys, joka valvojana toimivalta terveydenhuollon ammattihenkilöltä vaaditaan.

Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun ammatin harjoittamisen edellytyksenä oleva kyky ja taito on osoitettava työnantajan tai valvojana toimivan terveydenhuollon ammattihenkilön antamalla todistuksella.

Kelpoisuuskokeessa selvitetään, onko hakijalla 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ammatissa tarvittavat tiedot, ja siinä arvioidaan hakijan kyky harjoittaa ammattia. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen hakijalle antamassa päätöksessä määrätään kokeen pääasiallinen sisältö ja kokeen toimeenpanija.

Kokeen sisällön määräämistä varten laaditaan luettelo aiheista, jotka sisältyvät asianomaiseen ammattiin vaadittavaan koulutukseen Suomessa, mutta jotka eivät ole sisältyneet hakijan koulutukseen. Kokeen tulee sisältää luettelossa olevia aiheita, joiden tuntemista pidetään olennaisen tärkeänä asianomaisen ammatin harjoittamisen kannalta.

Ilmoitus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:ssä tarkoitetusta lääkärin, hammaslääkärin, sairaanhoitajan tai kätilön ammatin väliaikaisesta harjoittamisesta on tehtävä terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle kirjallisesti. Ilmoitukseen on liitettävä todistus siitä, että asianomainen henkilö harjoittaa laillisesti mainittua ammattia siinä ETA-valtiossa, jossa hänellä on toimipaikka, sekä tutkintotodistus, todistus tai muu muodollista kelpoisuutta osoittava asiakirja, joka tarvitaan mainitun ammatin harjoittamiseen. Asiakirjat eivät saa olla niitä esitettäessä 12 kuukautta vanhempia. Ilmoituksesta on käytävä ilmi väliaikaisten palvelujen laatu, palvelujen tarjoamisaika ja -paikka sekä asianomaisen henkilön kansalaisuus. Kun palveluita on annettu kiireellisessä tapauksessa ennen ilmoituksen antamista, on ilmoituksesta käytävä ilmi myös palvelujen kiireellisen antamisen syy.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 13 §:ssä tarkoitetulta Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselta, joka on suorittanut mainitun lain 4–6 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ulkomailla, vaaditaan ammatinharjoittamisluvan saamiseksi mainitun lain 4–6 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin tai ammatinharjoittamisoikeuden saamiseksi laillistettuna ammattihenkilönä toimimiseen, että hän on suorittanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen mahdollisesti määräämät palvelun, lisäopinnot ja ammattitaidon selvittämiseksi kuulustelun siten, että hänen pätevyytensä vastaa Suomessa suoritettua vastaavaa koulutusta ja, että hän on osoittanut omaavansa riittävän kielitaidon. Kielitaitoa todettaessa on pidettävä riittävänä kulloinkin kysymyksessä olevan ammatinharjoittamisluvan tai -oikeuden edellyttämien tehtävien hoidon kannalta välttämätöntä kielitaitoa.

Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 20 §:ssä tarkoitettuun ilmoitukseen tulee merkitä terveydenhuollon ammattihenkilön henkilötiedot ja toimi- ja asuinpaikka sekä itsenäisen ammatin harjoittamisen laatu ja aloittamisajankohta. Myös toiminnan lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle.

Piilolaseja saa 1 momentissa säädetyin rajoituksin määrätä ja sovittaa laillistettu optikko, joka on suorittanut tällaisen pätevyyden edellyttämän lisäkoulutuksen. Laillistetun optikon tulee lisäksi varmistua siitä, ettei piilolasien käyttämiselle ole estettä.

Mitä 2 momentissa säädetään piilolaseista, sovelletaan myös muihin silmälaseihin rinnastettaviin optisiin välineisiin, jotka on tarkoitettu heikkonäköisille näkökyvyn parantamiseksi.

Laillistettu hammasteknikko saa suorittaa hammaslääkärin antamia hammasteknisiä töitä sekä irrotettavien hammasproteesien teknisiä korjauksia.

Erikoishammasteknikolla tarkoitetaan henkilöä, joka on toiminut viisi vuotta laillistettuna hammasteknikkona ja suorittanut asianomaisen erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen.

Valtioneuvosto kutsuu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 41 §:ssä tarkoitettuun neuvottelukuntaan enintään 12 jäsentä sekä kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Valtioneuvosto määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jäsenten tulee edustaa terveydenhuolto- ja opetusviranomaisia, lääketieteellisiä ja hammaslääketieteellisiä tiedekuntia sekä terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksesta vastaavia muita korkeakouluja ja oppilaitoksia.

Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikautensa, sosiaali- ja terveysministeriö kutsuu hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Neuvottelukunta voi asettaa asioiden valmistelua varten jaostoja, joiden tehtävät sen tulee määritellä.

Neuvottelukunnan tulee kuulla terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattijärjestöjä ja työnantajatahoa sekä muita asiantuntijoita.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

Asetuksen 5 §:ssä tarkoitettua vaatimusta lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1995.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.