Yleisiä ylioikeuksia ovat Turun, Vaasan, Itä-Suomen, Helsingin, Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeudet.

Hovioikeuksien tuomiopiireistä määrätään valtioneuvoston päätöksellä.

Hovioikeus käsittelee valitukset ja kantelut käräjäoikeuden ratkaisuista sekä valitukset ulosotonhaltijan päätöksistä.

Ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeus käsittelee valtiopetosta ja maanpetosta koskevat asiat sekä sen toimivaltaan kuuluvat virkasyyteasiat. Lisäksi hovioikeus käsittelee muut sen ratkaistavaksi säädetyt asiat.

Hovioikeus käsittelee sille uskotut oikeushallintoasiat sekä valvoo alaistensa tuomioistuinten toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Hovioikeus voi tehdä lainkäyttötoimintaa sekä säännösten kehittämistä ja muuttamista koskevia aloitteita.

Hovioikeudessa on presidentti sekä muina jäseninä hovioikeudenlaamanneja ja hovioikeudenneuvoksia.

Presidentin, hovioikeudenlaamannin ja hovioikeudenneuvoksen on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut henkilö, jolla on tehtävän hoitamiseen tarvittava taito ja kokemusta tuomarin tehtävän hoitamisessa.

Hovioikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa presidentti.

Hovioikeuden presidentti nimitetään hallitusmuodon 87 §:n 3 kohdan mukaisesti virkaa haettavaksi julistamatta. Hovioikeuden jäsenet nimitetään hallitusmuodon 87 §:n 4 kohdan ja 89 §:n 1 momentin mukaisessa järjestyksessä.

Käsiteltävien asioiden lukumäärän tai laadun vuoksi taikka muusta erityisestä syystä voidaan hovioikeuteen määräajaksi nimittää ylimääräisiä hovioikeudenneuvoksia. Ylimääräisellä hovioikeudenneuvoksella on oltava 3 §:n 2 momentissa mainittu kelpoisuus.

Ylimääräinen hovioikeudenneuvos nimitetään samassa järjestyksessä kuin hovioikeuden vakinainen jäsen. Ylimääräisellä hovioikeudenneuvoksella on hallitusmuodossa tuomarille säädetty virassapysymisoikeus sinä määräaikana, joksi hänet on nimitetty.

Ylimääräisellä hovioikeudenneuvoksella on oikeus palkkaukseen samojen perusteiden mukaan kuin hovioikeudenneuvoksen viran haltijalla.

Hovioikeuden esittelijöitä ovat asessori ja viskaali. Kelpoisuusvaatimuksena asessorin ja viskaalin virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kokemusta tuomarin tehtävistä.

Myös hovioikeuden jäsen voi toimia asian esittelijänä. Työjärjestyksessä voidaan muukin virkamies määrätä esittelijäksi.

Hovioikeudenneuvoksen ollessa estyneenä voidaan hänen tilalleen määrätä sijaisjäseneksi asessori, viskaali, vähintään kolme vuotta viskaalin tehtäviä hoitanut esittelijä tai käräjätuomari taikka muu henkilö, jolla on 6 §:ssä mainittu kelpoisuus, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Sijaisjäsenellä on hallitusmuodossa tuomarille säädetty virassapysymisoikeus sinä aikana, joksi hänet on määrätty sijaisjäseneksi.

Lainkäyttöasiat samoin kuin muutoksenhakua ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevat oikeushallintoasiat ratkaistaan esittelystä tai suullisessa käsittelyssä, jollei jonkin asian osalta toisin säädetä. Lainkäyttöasioiden käsittelystä säädetään muutoin oikeudenkäymiskaaressa.

Hovioikeus toimii osastoihin jakautuneena. Lainkäyttöasiat sekä muutoksenhakua ja ylimääräistä muutoksenhakua oikeushallintoasioissa koskevat asiat käsitellään ja ratkaistaan osastojen istunnoissa. Istuntoon osallistuvista jäsenistä sijaisjäsenet eivät saa muodostaa enemmistöä.

Hovioikeuden presidentti voi siirtää asian tai siihen kuuluvan kysymyksen vahvennetun istunnon tai täysistunnon käsiteltäväksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Vahvennetun istunnon kokoonpanoon kuuluvat presidentti puheenjohtajana sekä jäseninä asiaa aikaisemmin käsitelleet jäsenet ja vakinaisten jäsenten keskuudesta arvalla määrätyt kolme jäsentä.

Hovioikeuden täysistuntoon osallistuvat presidentti, hovioikeudenlaamannit sekä vakinaiset ja ylimääräiset hovioikeudenneuvokset. Täysistunto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet virassa olevista jäsenistä on läsnä.

Muutoin hovioikeuden päätösvaltaisesta jäsenmäärästä säädetään erikseen.

Hovioikeuden asessoria ja viskaalia syytetään virkavirheestä hovioikeudessa.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.

Työskentelyn järjestämisestä hovioikeudessa määrätään tarkemmin hovioikeuden työjärjestyksessä, jonka hovioikeuden presidentti kaikkia henkilöstöryhmiä kuultuaan vahvistaa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.

Tällä lailla kumotaan Helsingin hovioikeuden perustamisesta 18 päivänä tammikuuta 1952 annettu laki (18/52) sekä kahden uuden hovioikeuden perustamisesta ja hovioikeuden viroista 14 päivänä huhtikuuta 1976 annetut lait (318 ja 319/76) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Viran tai toimen haltijaa vastaan ajettava virkasyyte, joka erityisten ennen 1 päivänä lokakuuta 1952 annettujen säännösten tai määräysten nojalla on ollut Turun hovioikeuden käsiteltävä ensimmäisenä oikeusasteena, on käsiteltävä Helsingin hovioikeudessa, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maaneuvosta tai maakuntahallituksen jäsentä vastaan ajettavaa virkasyytettä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.