1994

342/1994 Asetus hankinnoista, joihin ei sovelleta lakia julkisista hankinnoista

1 luku Yleiset sännökset
1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädettyä menettelyä noudatetaan seuraavissa valtion hankinnoissa:

 1)

hankinnoissa, joissa kohde soveltuu pääasiallisesti sotilaalliseen käyttöön;

 2)

Suomen solmiman kansainvälisen yhteistoimintasopimuksen nojalla tehtävissä hankinnoissa.

 3)

salassa pidettävissä hankinnoissa tai sellaisissa hankinnoissa, joissa valtion turvallisuus edellyttää, ellei hankintaan sovelleta julkisista hankinnoista annetun lain (1505/92) määräyksiä tai joissa noudatetaan lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla erityisiä turvamääräyksiä;
2 § Hankintaperiaatteet

Hankinnoissa on pyrittävä kilpailun aikaansaamiseen ja kohdeltava toimittajia tasapuolisesti ja luottamuksellisesti.

Ostoehtojen parantamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi on pyrittävä käyttämään hyväksi hankintayksiköiden aikaansaamia tai muita yhteishankintoja sekä yhteistoimintaan samalla alueella toimivien tai samanlaisia tavaroita tai palveluja käyttävien ostajien kesken.
2 luku Hankinnan tekeminen
3 § Hankintamenettelyt

Hankinta suoritetaan joko

 1)

tarjouskilpailuna, jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen ja hankintayksikkö voi tarvittaessa neuvotella yhden tai useamman toimittajan kanssa; tai

 2)

suorahankintana ilman tarjouskilpailua siten, että hankintayksikkö tekee hankintapäätöksen vain yhdeltä toimittajalta pyydetyn tarjouksen tai aikaisemman sopimuksen perusteella taikka tarjouskilpailua järjestämättä.

Perustelu, miksi hankinnasta on neuvoteltu tai miksi muu kuin arvoltaan vähäinen hankinta on tehty ilman tarjouskilpailua, on merkittävä hankinta-asiakirjoihin.
4 § Hankinta ilman tarjouskilpailua

Hankinta saadaan tehdä suorahankintana ilman edeltävää tarjouskilpailua, jos

 1)

hankittavaa tavaraa tai palvelua ei ole muualta saatavissa;

 2)

huolto-, varaosa- tai muut tekniset syyt vaativat määrätynlaisen tavaran tai palvelun hankintaa;

 3)

valtion turvallisuuteen tai maanpuolustukseen liittyvät näkökohdat niin vaativat;

 4)

kysymyksessä on poikkeuksellisen kiireellinen hankinta;

 5)

hankinta perustuu sopimukseen sisältyvään lisähankintaoikeuteen (optioon);

 6)

tarjouskilpailussa mahdollisesti saavutettavat paremmat hinta- tai muut ehdot eivät ilmeisesti ylitä kilpailun järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia.
5 § Tarjouspyynnön tekeminen

Tarjouspyyntö tehdään hankinnan laadun, arvon ja kiireellisyyden mukaan kirjallisesti, telexinä, telekopiona, sähköpostina tai vastaavalla menetelmällä. Tarjouspyyntö voidaan tehdä myös suullisesti, kun kysymyksessä on arvoltaan vähäinen tai kiireellinen hankinta.

Tarjoukset on pyydettävä antamaan kirjallisesti, telexinä, telekopiona, sähköpostina tai vastaavalla menetelmällä. Jos hankinnan kokonaisarvo on vähäinen, voidaan tarjoukset pyytää antamaan myös suullisina. Jos tarjous on annettu telexinä, telekopiona, sähköpostina tai vastaavalla menetelmällä, on se hankinnan laadun, arvon ja kiireellisyyden mukaan pyydettävä vahvistamaan kirjallisesti.
6 § Tarjouspyynnön sisältö

Tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että siihen perustuvat tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Toimittajille tulee varata kohtuullinen aika tarjouksen tekemiseen.

Tarjouspyynnössä ilmoitetaan hankinnan laadusta ja arvosta riippuen:

 1)

hankittavan tavaran tai palvelun paljous, laji ja laatu yleisiä kauppanimityksiä tai soveltuvaa materiaalinimikkeistöä käyttäen tai liittämällä tarjouspyyntöön selvitys tavaroita tai palveluja koskevista vaatimuksista sekä tarvittaessa myös piirustukset, standardit ja mallit;

 2)

maksuehto- ja toimitusehtosuositus;

 3)

toimitusaika;

 4)

vaatimus takuuehdoista, varaosa- ja huoltojärjestelyistä sekä ylläpidosta;

 5)

kuinka pitkän ajan tarjousten tulee olla voimassa;

 6)

voidaanko tehdä myös osatarjouksia;

 7)

vaadittavat omistus-, käyttö- ja immateriaalioikeudet;

 8)

muut tarpeelliset seikat.

Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettava julkisten hankintojen yleisten sopimusehtojen noudattamisesta sekä minne ja mihin mennessä ja miten merkittynä tarjous on jätettävä.
7 § Tarjousten avaaminen

Tarjousten avausjärjestelyssä on otettava huomioon hankinnan laatu ja arvo. Tarjousten avaamisen yhteydessä on tehtävä luettelo saaduista tarjouksista.
3 luku Hankinnasta päättäminen
8 § Perusteet

Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on hinnaltaan alin tai tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tavaran tai palvelun arviointiperusteiden mukaan huomioonottaen hinnan, käyttökustannukset, toimintaominaisuudet, ympäristövaikutukset tai muut vastaavat perusteet.

Hankintapäätöksen perusteiden tulee ilmetä asiakirjoista.
9 § Toimittajan jättäminen hankintamenettelyn ulkopuolelle

Toimittaja voidaan jättää hankintamenettelyn ulkopuolelle, jos

 1)

tarjoushinta tai sen perusteet ovat epämääräiset;

 2)

toimittajalta katsotaan puuttuvan edellytykset hankinnan täyttämiseen;

 3)

toimittaja on konkurssissa, akordioikeus on vahvistanut häntä koskevan akordin tai toimittajalla on tuomioistuimessa vahvistettu velkajärjestely tai saneerausohjelma;

 4)

vireillä on toimittajaa koskeva konkurssi-, akordi-, velkajärjestely- tai saneeraushakemus;

 5)

toimittaja on päätetty asettaa selvitystilaan;

 6)

toimittaja on tuomittu lainvoimaisella päätöksellä ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta;

 7)

toimittaja on ammatinharjoittamisessaan syyllistynyt vakavaan menettelyrikkomukseen;

 8)

toimittaja on laiminlyönyt verojen tai sosiaaliturvamaksujen suorittamisen Suomessa tai siinä maassa, jossa toimittajan päätoimipaikka sijaitsee (sijoittautumismaa);

 9)

toimittaja on antanut vääriä tietoja hankintayksikölle sen pyytäessä tässä luvussa tarkoitettuja tietoja.

Myöhästynyttä tarjousta ei saa hyväksyä. Kuitenkin myöhästynyt, mutta ennen tarjousten avaamista saapunut tarjous on otettava huomioon, jos on ilmeistä, että myöhästymistä ei voida lukea toimittajan syyksi.

Jos tarjoushinta vaikuttaa hankittavaan tavaraan tai palveluun nähden poikkeuksellisen alhaiselta, hankintayksikön on tutkittava tarjous yksityiskohtaisesti ja tarvittaessa pyydettävä toimittajalta tarpeellinen selvitys tarjouksen perusteista.
10 § Sopimuksen tekeminen

Hankinnoista tehtävä sopimus tai tilaus laaditaan tämän asetuksen liitteenä oleviin julkisten hankintojen yleisiin sopimusehtoihin perustuen. Yleisiä sopimusehtoja voidaan käyttää hankinnan laatuun soveltuvalla tavalla lyhennettyinä, muutettuina tai lisäehdoilla täydennettyinä.

Arvoltaan vähäisistä ja kiireellisistä hankinnoista voidaan tilaus tehdä suullisesti.
4 luku Erinäisiä säännöksiä
11 § Ennakkomaksun suorittaminen

Toimittajalle voidaan hankinnan osamaksuna maksaa ennakkoa hyväksyttävää vakuutta vastaan. Tarjouksia vertailtaessa ennakon korko otetaan huomioon hintaan vaikuttavana tekijänä.
12 § Muut vakuusvaateet

Toimittajalle luovutetuista raaka- ja tarveaineista on vaadittava vakuus, elleivät niiden vähäinen arvo tai muut syyt tee vakuutta tarpeettomaksi.

Myös hankinnan sopimuksen mukaisen täyttämisen varalta voidaan tarvittaessa vaatia vakuus.
13 § Vakuuslajit

Vakuudeksi hyväksytään valtion velkasitoumukset, raha- tai vakuutuslaitoksen antama omavelkainen takaus ja pankkitalletukset. Vakuudeksi voidaan hyväksyä myös vakavaraisen yhteisön antama omavelkainen takaus, kiinnitys kiinteään omaisuuteen, arvopaperipörssissä noteeratut osakkeet ja obligaatiot sekä asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön osakkeet.
14 § Esteettömyys

Tarjouksen, hankintaa koskevan sopimuksen tai sen tulkintaa koskevan asian käsittelyyn tai tavaran tai palvelun tarkastamiseen osallistuvan henkilön tulee olla esteetön.
15 § Hankinnan julkisuus

Hankintoja koskevat asiakirjat eivät ole julkisia, ennen kuin hankintaa koskeva sopimus tai tilaus on tehty. Mikäli valtion turvallisuus taikka valtion tai yksityisen liiketoimen hoitaminen sitä vaatii, ei asiakirjoista tämänkään jälkeen saa antaa tietoja.
15 a §

Valtioneuvosto voi myöntää poikkeuksia ja helpotuksia tämän asetuksen säännöksistä.
16 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994.

Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1994

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari Ministeri Pertti Salolainen