Yhteiskuntatieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa ja Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisessä yksikössä, Joensuun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Kuopion yliopistossa, Lapin yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa, Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisessä yksikössä suoritettava kandidaatin tutkinto on nimeltään sosionomin tutkinto. Tämän tutkinnon ja siihen johtavien opintojen osalta mainittu yksikkö hoitaa ne tehtävät, jotka jäljempänä säädetään yliopiston hoidettaviksi.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan opiskelijan arvioitua keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa kolmessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 160 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että tutkinto voidaan suorittaa viidessä lukuvuodessa.

Yliopisto voi järjestää kandidaatin ja maisterin tutkintoihin johtavaa koulutusta myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat yhteiskuntatieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen.

Koulutusohjelmaan voi 8 tai 10 §:ssä tarkoitettujen pääaineen ja sivuaineen opintojen asemesta sisältyä monitieteisiä opintoja, ammatillisia valmiuksia antavia opintoja ja harjoittelua.

Opiskeleminen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa ei estä 2 luvussa tarkoitetun kandidaatin tutkinnon suorittamista.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen sekä yhteiskunnan käytäntöihin.

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taikka kandidaatin tutkinnon tai niitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen sekä yhteiskunnan käytäntöihin.

Lisäksi opiskelijan on kirjoitettava tutkielmaansa liittyvä kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on osoittanut suomen tai ruotsin kielen taidon alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa kielitaitoa samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.

Kun opiskelijalta ei vaadita 6 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa, yliopisto määrää kypsyysnäytteen kielestä erikseen.

Maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot ja pedagogiset opinnot. Opettajan- koulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana.

Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä sivuaineessa perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa.

Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, sisältyvät tutkintoon sivuaineen asemassa. Näistä opinnoista säädetään lisäksi erikseen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaavantasoinen koulutus. Jatkokoulutukseen ottaminen edellyttää, että yliopisto toteaa suoritetun tutkinnon tai koulutuksen antavan riittävät valmiudet yhteiskuntatieteelliseen jatkokoulutukseen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan tähän koulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot.

Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan yliopiston päätöksen mukaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla.

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

Tämän asetuksen liitteenä on luettelo yhteiskuntatieteellisistä aloista ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät.

Kun syventävät opinnot muodostavat monitieteisen, aloihin verrattavan kokonaisuuden, ainakin yhden kokonaisuuden piiriin kuuluvista aloista tai oppiaineista tulee sisältyä liitteenä olevaan luetteloon.

Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista 22 päivänä joulukuuta 1978 annettu asetus (1082/78) ja yhteiskuntatieteellisten perustutkintojen järjestämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1979 annettu asetus (601/79) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen 22 a §:n 2 momenttia (1214/93) sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 1998.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen voimaantultua yliopistossa on edelleen yhteiskuntatieteellisten perustutkintojen järjestämisestä annetun asetuksen mukaiset koulutusohjelmat, jollei yliopisto toisin päätä.

Tämän asetuksen tullessa voimaan yhteiskuntatieteellistä tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumotun asetuksen mukaista kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1996 mennessä, kumotun asetuksen 22 a §:n 1 momentissa tarkoitettua sosiaalihuoltajatutkintoa tai yhteiskunnallista tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1995 mennessä tai muuta samassa momentissa mainittua tutkintoa 31 päivään heinäkuuta 1998 mennessä. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan kumotun asetuksen mukaista tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun, kumotun asetuksen säännöksiä.