Humanistisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa, Vaasan yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Luonnontieteellisiä tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa, Jyväskylän yliopistossa, Kuopion yliopistossa, Oulun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Tutkintonimikkeet ovat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, luonnontieteiden kandidaatin tutkinto, filosofian maisterin tutkinto, filosofian lisensiaatin tutkinto ja filosofian tohtorin tutkinto.

Opintojen mitoituksen peruste on opintoviikko. Opintoviikolla tarkoitetaan arvioitua opiskelijan keskimääräistä 40 tunnin työpanosta opintojen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 120 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon kolmessa lukuvuodessa.

Maisterin tutkintoon vaadittavien opintojen laajuus on yhteensä 160 opintoviikkoa. Yliopisto järjestää koulutuksen siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä lukuvuodessa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joko on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta määrää yliopisto.

Yliopisto voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista kokonaan tai osittain.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

Kandidaatin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taso.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

Opiskelijan aineyhdistelmään sisältyvät ainakin pääaineen perus- ja aineopinnot, joihin sisältyy kandidaatintutkielma, sekä kieli- ja viestintäopinnot.

Tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava aineyhdistelmäänsä kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja tutkielmalle asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava tutkielmansa alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

Maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen pohjana on lukio-opintojen ja ylioppilastutkinnon taso taikka kandidaatin tutkinnon tai sitä vastaavan koulutuksen taso.

Koulutuksessa opiskelu kytketään tieteelliseen tutkimukseen.

Opiskelijan aineyhdistelmään sisältyvät ainakin pääaineen perus-, aine- ja syventävät opinnot, joihin liittyy lisäksi pro gradu -tutkielma, sekä kieli- ja viestintäopinnot.

Maisterin tutkintoa varten opiskelijan on suoritettava aineyhdistelmäänsä kuuluvat opinnot ja osoitettava, että hän on saavuttanut tutkinnolle, opinnoille ja tutkielmalle asetetut tavoitteet sekä 5 §:ssä tarkoitetun kielitaidon. Opiskelijan on myös kirjoitettava kirjallinen kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kun opiskelija on antanut kypsyysnäytteen alempaa korkeakoulututkintoa varten, häneltä ei vaadita uutta kypsyysnäytettä samalla kielellä suoritettavaa maisterin tutkintoa varten.

Yliopisto määrää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

Yliopisto voi järjestää maisterin tutkintoon johtavaa koulutusta myös koulutusohjelmina, jotka suuntautuvat joihinkin humanistista tai luonnontieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin ja niiden kehittämiseen.

Koulutusohjelman laajuus on 160 opintoviikkoa. Koulutusohjelmaan voi sisältyä 9 §:ssä säädettyjen opintojen lisäksi monitieteisiä opintoja, ammattitaitoa edistäviä opintoja ja harjoittelua.

Opiskeleminen maisterin tutkintoon johtavassa koulutusohjelmassa ei estä 2 luvussa tarkoitetun kandidaatin tutkinnon suorittamista.

Maisterin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä opettajankoulutus, johon kuuluvat yhden tai kahden opetettavan aineen opinnot sekä pedagogiset opinnot. Opettajankoulutuksessa opiskelijalle annetaan valmius itsenäiseen toimintaan opettajana ja kasvattajana.

Opetettavalla aineella tarkoitetaan peruskoulun, lukion tai muun oppilaitoksen opetukseen kuuluvaa ainetta. Opetettavan aineen opinnoilla tarkoitetaan opetustyön edellyttämää aineenhallintaa edistäviä opintoja. Opetettavan aineen opintoja ovat pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä sivuaineessa perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa.

Opettajankoulutuksen pedagogiset opinnot, laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, sisältyvät opiskelijan aineyhdistelmään tai koulutusohjelmaan sivuaineen asemassa. Näistä opinnoista säädetään lisäksi erikseen.

Tieteellisen jatkokoulutuksen pohjana on ylempi korkeakoulututkinto. Jatkokoulutus voidaan erityisestä syystä aloittaa alemman korkeakoulututkinnon pohjalta.

Tieteellisen jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja kykenee itsenäisesti luomaan uutta tieteellistä tietoa.

Väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset, tai muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos väittelijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Tieteelliseen jatkokoulutukseen otettu opiskelija voi suorittaa filosofian lisensiaatin tutkinnon, kun hän on suorittanut yliopiston määräämän osan jatkokoulutukseen kuuluvista opinnoista. Tutkintoon kuuluu osana lisensiaatintutkimus. Tutkintoon voidaan sisällyttää yliopiston hyväksymät ammatilliset erikoistumisopinnot.

Lisensiaatin tutkinnossa opiskelijan tulee osoittaa tutkimusalansa hyvää tuntemusta sekä kykyä itsenäiseen ja kriittiseen tieteelliseen ajatteluun.

Lisensiaatintutkimukseksi voidaan hyväksyä myös useita tieteellisiä julkaisuja tai julkaistaviksi hyväksyttyjä käsikirjoituksia ja niistä laadittu yhteenveto, jossa esitetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja tulokset. Julkaisuihin voi kuulua yhteisjulkaisuja, jos tutkimuksen tekijän itsenäinen osuus on niissä osoitettavissa.

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla yliopiston päätöksen mukaan.

Yliopisto antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Yliopisto antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen tämän suorittamista opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Yliopisto antaa pyynnöstä henkilölle, joka on suorittanut yliopistossa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot yliopistosta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

Yliopiston tehtävänä on kehittää jatkuvasti tutkintoja, tutkintoihin kuuluvia opintoja sekä opetusta. Erityisesti kiinnitetään huomiota koulutuksen tasoon, opetuksen ja opiskelun laatuun, yhteiskunnan koulutustarpeeseen, tutkintojen ja opintojen kansalliseen ja kansainväliseen vastaavuuteen sekä koulutuksen tuloksellisuuteen.

Tämän asetuksen liitteenä on luettelo humanistisista ja luonnontieteellisistä aloista, oppiaineryhmistä ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät.

Kun syventävät opinnot muodostavat monitieteisen, oppiaineeseen verrattavan kokonaisuuden, ainakin yhden kokonaisuuden piiriin kuuluvista oppiaineista tulee sisältyä 1 momentissa tarkoitettuun luetteloon.

Yliopistot antavat tarkempia määräyksiä tutkintojen ja opintojen tavoitteista ja sisällöstä sekä opetuksesta ja opintosuorituksista.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen voimaantultua yliopistossa on edelleen humanistisen perustutkinnon järjestämisestä ja luonnontieteellisen perustutkinnon järjestämisestä annettujen asetusten mukaiset koulutusohjelmat, jollei yliopisto toisin päätä.

Tämän asetuksen tullessa voimaan humanistista tutkintoa ja luonnontieteellistä tutkintoa varten opiskelevilla on oikeus siirtyä opiskelemaan tämän asetuksen mukaan taikka jatkaa opintojaan humanistisista tutkinnoista annetun asetuksen mukaan tai luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän asetuksen mukaan, jollei hän ole suorittanut kumottujen asetusten mukaista filosofian kandidaatin tutkintoa vuoden 1996 heinäkuun loppuun mennessä tai kumottujen asetusten mukaista filosofian lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa vuoden 1999 heinäkuun loppuun mennessä. Yliopistot määräävät siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.

Opiskelija voi lukea hyväkseen humanistisista tutkinnoista annetun asetuksen tai luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaisiin opintoihin sisältyneet opintosuorituksensa tämän asetuksen mukaista tutkintoa varten yliopiston määräämällä tavalla.

Niiden opiskelijoiden osalta, jotka 1 momentin mukaisesti jatkavat opintojaan filosofian kandidaatin tutkintoa taikka kumottujen asetusten mukaista filosofian lisensiaatin tai filosofian tohtorin tutkintoa varten, sovelletaan soveltuvin osin humanistisista tutkinnoista annetun asetuksen ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen säännöksiä.