Vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 1 §:ssä tarkoitetun vuokra-asunnon rakentamista, hankkimista tai peruskorjausta varten myönnetyn korkotukilainan lainaehdoista ja lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi noudatetaan, mitä tässä päätöksessä määrätään.

Kunta päättää korkotukilainojen vuosittaisista hakuajoista valtion asuntorahaston antamien ohjeiden mukaisesti. Hakemus on toimitettava sen kunnan asianomaiselle viranomaiselle, jossa korkotukilainoituksen kohde sijaitsee. Kunnat voivat kuitenkin keskenään sopia, että hakemus toimitetaan toisen kunnan viranomaiselle. Kunnan viranomaisen on toimitettava hakemus lausuntoineen valtion asuntorahastolle. Lausunnosta tulee ilmetä, puoltaako kunta hakemuksen hyväksymistä.

Valtion asuntorahasto ja valtiokonttori voivat hyväksyä lomakkeiden kaavoja vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetussa laissa ja tässä päätöksessä tarkoitettujen hakemusten tai ilmoitusten tekoa varten. Samalla voidaan määrätä hakemuksen tai ilmoituksen tekemisen yhteydessä annettavista selvityksistä.

Vuokra-asunnon rakentamista tai peruskorjausta varten myönnetyn lainan korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että valtion asuntorahasto on hyväksynyt kohteen rakennussuunnitelmat ja -kustannukset tai peruskorjaussuunnitelmat ja -kustannukset ennen töiden aloittamista. Asuntorahasto voi kuitenkin erityisestä syystä antaa luvan töiden aloittamiseen ennen suunnitelmien ja kustannusten hyväksymistä.

Vuokra-asunnon hankkimista varten myönnetyn lainan korkotukilainaksi hyväksymistä on haettava kuuden kuukauden tai erityisistä syistä vuoden kuluessa siitä, kun vuokra-asunnon hankintaa koskeva luovutussopimus on tehty. Jos hakijana on kunta tai kuntayhtymä, alkaa hakuaika siitä, kun luovutussopimus on tehty ja viranomaisen päätös asunnon hankkimisesta on tullut lainvoimaiseksi.

Korkohyvitystä maksetaan 5–7 §:n mukaisesti lainavuosien perusteella määräytyvänä prosenttiosuutena korkotukilainasta perittävästä korosta. Korkotuen suuruus on kuitenkin enintään niin suuri, että lainansaajan maksettavaksi jäävän koron osuus on vuonna 1994 hyväksytyissä ja hyväksyttävissä lainoissa vähintään 3 prosenttia ja vuonna 1995 hyväksyttävissä lainoissa vähintään 3,5 prosenttia.

Korkohyvitys lasketaan korkotukilainan jäljellä olevasta pääomasta. Maksamatta jääneen erääntyneen lyhennyksen osalta ei korkohyvitystä suoriteta eräpäivän jälkeiseltä ajalta. Mikäli korkotukilainasta ei suoriteta korkohyvitystä, on lainansaaja velvollinen maksamaan lainasta vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 5 §:n mukaisesti määräytyvän koron.

Lainavuodella tarkoitetaan kutakin korkotukilainan ensimmäisen erän nostamista seuraavaa 12 kuukauden pituista ajanjaksoa.

Vuokra-asunnon rakentamista varten myönnetylle korkotukilainalle (pitkäaikainen rakentamiskorkotukilaina) suoritetaan korkohyvitystä, jollei 2 momentista muuta johdu, seuraavasti:

Jos korkotukilainan saajana on vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu yhteisö tai jos mainitun lainkohdan 1–6 kohdassa tarkoitettu yhteisö hakee korkohyvitystä 1 momentin sijasta tämän momentin perusteella, suoritetaan vuokra-asunnon rakentamista varten myönnetylle korkotukilainalle (lyhytaikainen rakentamiskorkotukilaina) korkohyvitystä kuitenkin seuraavasti:

Vuokra-asunnon hankkimista varten myönnetylle korkotukilainalle (pitkäaikainen hankintakorkotukilaina) suoritetaan korkohyvitystä, jollei 2 momentista muuta johdu, seuraavasti:

Jos korkotukilainan saajana on vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu yhteisö tai jos mainitun lainkohdan 1–6 kohdassa tarkoitettu yhteisö hakee korkohyvitystä 1 momentin sijasta tämän momentin perusteella, suoritetaan korkohyvitystä vuokra-asunnon hankkimista varten myönnetylle korkotukilainalle (lyhytaikainen hankintakorkotukilaina) kuitenkin seuraavasti:

Vuokra-asunnon peruskorjausta varten myönnetylle korkotukilainalle (pitkäaikainen peruskorjauskorkotukilaina) suoritetaan korkohyvitystä, jollei 2 momentista muuta johdu, seuraavasti:

Jos hyväksytyt peruskorjauskustannukset ovat enintään 1 500 markkaa huoneistoneliömetriltä tai jos lainansaaja hakee korkohyvitystä 1 momentin sijasta tämän momentin perusteella, suoritetaan korkohyvitystä vuokra-asunnon peruskorjausta varten myönnetylle korkotukilainalle (lyhytaikainen peruskorjauskorkotukilaina) kuitenkin seuraavasti:

Pitkäaikaisen rakentamiskorkotukilainan määrä on enintään 90 prosenttia ja lyhytaikaisen rakentamiskorkotukilainan enintään 80 prosenttia hyväksytyistä rakennus- ja tonttikustannuksista.

Pitkäaikaisen hankintakorkotukilainan määrä on enintään 80 prosenttia ja lyhytaikaisen hankintakorkotukilainan enintään 70 prosenttia hyväksytyistä hankintakustannuksista.

Pitkäaikaisen peruskorjauskorkotukilainan määrä on enintään 80 prosenttia ja lyhytaikaisen peruskorjauskorkotukilainan enintään 70 prosenttia hyväksytyistä peruskorjauskustannuksista.

Pitkäaikaisen rakentamiskorkotukilainan laina-aika on vähintään 18 vuotta. Lyhytaikaisen rakentamiskorkotukilainan laina-aika on vähintään 10 vuotta.

Pitkäaikaisen hankintakorkotukilainan laina-aika on vähintään 16 vuotta. Lyhytaikaisen hankintakorkotukilainan laina-aika on vähintään kahdeksan vuotta.

Pitkäaikaisen peruskorjauskorkotukilainan laina-aika on vähintään 16 vuotta. Lyhytaikaisen peruskorjauskorkotukilainan laina-aika on vähintään kahdeksan vuotta. Jos laina on myönnetty peruskorjaukseen, jonka hyväksytyt peruskorjauskustannukset ovat alle 500 markkaa huoneistoneliömetriltä, voi lyhytaikaisen peruskorjauskorkotukilainan laina-aika olla kahdeksaa vuotta lyhyempi, kuitenkin vähintään viisi vuotta.

Korkohyvitystä ei myönnetä valuuttamääräiselle lainalle.

Korkotukilainaksi hyväksyttävän lainan lainaehtojen tulee olla sellaiset, että niitä voidaan vastaaviin tarkoituksiin yleisesti myönnettävien lainojen ehdot huomioon ottaen pitää kohtuullisina.

Korkotukilainan takaisinmaksun ja lainan lyhennyksen eräpäiviä saa olla enintään kaksi kertaa vuodessa. Lainan korko suoritetaan näinä eräpäivinä.

Korkohyvitys maksetaan valtion varoista lainanantajalle puolivuosittain koron maksupäivinä lainanantajan valtiokonttorille esittämän laskelman perusteella.

Hakemus korkohyvityksen maksamiseksi on toimitettava valtiokonttorille hyvissä ajoin ja vähintään 14 päivää ennen eräpäivää. Ensimmäiseen korkohyvitysvelkomukseen on liitettävä jäljennös korkotukilainaa koskevasta velkakirjasta ja korkotukilainan lainanhoitosuunnitelmasta.

Korkotukilaina saadaan maksaa lainansaajalle sitä mukaa kuin korkotukilainan avulla hankitun asunnon hankintahinta on asianmukaisesti laaditun luovutussopimuksen mukaan suoritettava.

Kun on kysymys asunnon rakentamisesta tai peruskorjauksesta, korkotukilaina saadaan maksaa rakentamistyön valmiusastetta vastaavina erinä tai yhtenä eränä rakennuksen valmistuttua.

Korkotukilainaa koskevaan velkakirjaan on otettava maininta siitä, mitä vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 10–12 §:ssä on säädetty.

Lainanantajan on vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa viipymättä ilmoitettava korkohyvityksen maksamisen lakkaamisesta valtiokonttorille. Lainansaajan on annettava lainanantajalle tarpeelliset tiedot ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä varten.

Valtion asuntorahasto voi antaa menettelytapaohjeita korkotukilainakäsittelystä.

Valtiokonttori voi antaa tarkempia ohjeita korkohyvityksen hakumenettelystä.

Tämä päätös tulee voimaan 24 päivänä maaliskuuta 1994 ja sitä sovelletaan 1.1.1994–31.12.1995 hyväksyttyihin ja hyväksyttäviin korkotukilainoihin.

Tällä päätöksellä kumotaan vuokra-asuntojen korkotukilainojen yleisistä ehdoista 20 päivänä helmikuuta 1985 annettu ympäristöministeriön päätös (212/85).

Ennen tammikuun 1 päivää 1994 hyväksyttyihin korkotukilainoihin sovelletaan kuitenkin edelleen 2 momentissa tarkoitettua päätöstä sellaisena kuin se on tämän päätöksen tullessa voimaan.