Peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain (1314/90), jota jäljempänä kutsutaan vientikustannusmaksulaiksi, 3 §:ssä tarkoitettu viljelmä voi olla paitsi talouskeskuksen käsittävä maatila myös rakentamaton peltoa käsittävä maataloudellinen yksikkö.

Viljelmään luetaan samalle omistajalle tai haltijalle kuuluvat maataloudellisen yksikön muodostamat pellot. Samasta talouskeskuksesta yhteisesti hoidettavat eri henkilöiden peltoalueet katsotaan kuitenkin samaksi viljelmäksi. Viljelmän osalta noudatetaan samoja periaatteita, joiden mukaisesti viljelmä on määritelty maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 2 §:n 1 momentissa.

Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 13 §:n perusteella voidaan vuoden 1994 kasvukauden ajan tapahtuvasta pellon kesannoimisesta maksaa kesannoimispalkkiota.

Palkkiota voidaan maksaa, kun viljelijän kesannoima peltoala yksinään tai yhdessä vientikustannusmaksulain 7 §:n 3 momentissa tarkoitetun metsitetyn tai maataloustuotannosta pysyvästi poistetun pellon kanssa on niin suuri, että viljelijä vapautuu mainitun lain 7 §:n mukaisen vientikustannusmaksun suorittamisesta.

Kesannoimispalkkiota maksetaan vain vientikustannusmaksulain 7 §:n mukaisesta vientikustannusmaksusta vapautumiseksi vaaditun alan ylittävästä kesannoidusta pellosta, jolla kysymyksessä olevan viljelmän kohdalla on tuotannon tasapainottamisen kannalta merkitystä.

Vientikustannusmaksulain mukaiselta maksusta vapautumiseksi vaadittavalta kesantoalalta ei makseta palkkiota.

Viljelijälle, joka on kesannoinut jäljempänä 5 §:ssä tarkoitettuna viherkesantona tai jäljempänä 3 momentissa tarkoitettuna kyntämättömänä kesantona vientikustannusmaksulain 5 §:n mukaisesta peltoalasta maksusta vapautumiseksi vaadittavaa määrää enemmän, maksetaan tältä kesantoalalta palkkiota, jos kesantoala ylittää vientikustannusmaksulain mukaisen maksusta vapautumiseksi vaadittavan osuuden vähintään 5 prosenttiyksiköllä. Kesantopalkkiot ovat viherkesantona hoidetulta kesantoalalta eri maaseutuelinkeinopiirien alueella tällöin seuraavat:

Siltä osin kuin 2 momentissa tarkoitettu velvoitteen ylittävä kesantoala 15-30 %:n kesannoinnissa ei ole 5 tai 8 §:n mukaista viherkesantoa, mutta se on edeltävänä syksynä viljan, öljykasvien, palkoviljan, yksivuotisen nurmen, kesannossa edellisenä vuonna sallitun kasvin tai vihantarehukasvin sadonkorjuun jälkeen kyntämättä jätettyä peltoa, jota pidetään kyntämättä ja muokkaamatta edelleen vähintään vuoden 1994 lokakuun 1 päivään saakka, maksetaan kesantopalkkio hehtaarilta 400 markalla alennettuna.

Oikeushenkilön saama palkkio hehtaaria kohti voi olla enintään yli 30 %:n kesannoimisesta maksettavan korvauksen suuruinen.

Jos peltoa käytetään 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti hevosten tai sikojen laiduntamiseen, kesantopalkkiota ei laiduntamiseen käytetyn pellon osalta makseta.

Viherkesannon tulee olla aikaisemmin perustettua viljeltyä nurmea tai viherkesantoa taikka se on perustettava vuonna 1994 kesäkuun 30 päivään mennessä monivuotiseksi viherkesannoksi. Jäljempänä 8 §:n 1 momentin 2 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa viherkesantokasvit voivat olla kuitenkin yksivuotisia. Viherkesannossa ei saa viljellä kevätviljaa, rypsiä ja rapsia lukuun ottamatta 8 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua tapausta, palkoviljaa, juurikasveja, perunaa tai vihanneksia.

Tämän päätöksen mukaiseksi kesannoksi voidaan hyväksyä alle yhden hehtaarin kokoinen peltolohko vain, jos se kesannoidaan kokonaan. Hehtaaria suuremmasta peltolohkosta voidaan hyväksyä vähintään hehtaarin kokoinen kesantoala. Edellä oleva ei koske viljelmiä, joita koskeva kesannoimisvelvoite on pienempi kuin yksi hehtaari.

Vesistöjen ja valtaojien ranta-alueella ei sovelleta tämän pykälän 1 momentissa mainittuja kokovaatimuksia.

Viljelijällä vuoden 1994 kasvukauden aikana voimassa oleva tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) ja muun aikaisemman lainsäädännön mukainen sellainen sopimus tai viljelijälle maksettu sellainen palkkio, joka ei koske kyseessä olevaa kesantoalaa, ei ole esteenä 2 §:ssä tarkoitetun palkkion maksamiselle.

Viljelijän 1 momentin mukaisesta pellon käytöstä mahdollisesti saama korvaus ei aiheuta muutosta tasapainottamispalkkion määrään.

Kesantopellolle ei saa kylvää syysviljaa kesantokauden syksyllä, ellei maa- ja metsätalousministeriö toisin päätä.

Jos viljelijä metsittää edellä 3 §:ssä tarkoitetun pellon vuoden 1994 kasvukauden aikana, maksetaan palkkio, jos peltoa on hoidettu kesantona elokuun 15 päivään saakka.

Pellon metsityksen katsotaan tapahtuneen silloin, kun taimet on istutettu.

Vientikustannusmaksulain 8 §:n mukaista poikkeusta koskeva hakemus on toimitettava maaseutuelinkeinopiirille viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 1994. Erityisestä syystä voidaan myöhemminkin toimitettu hakemus käsitellä. Hakemukseen tulee liittää asian ratkaisemiseksi tarpeelliset asiakirjajäljennökset viljelmän omistussuhteista, maatalouden osuudesta viljelmällä ja viljelmän maataloustöiden jakautumisesta niitä tekevien kesken.

Vientikustannusmaksulain 10 §:n mukainen maksuvelvollisuutta ja kesannoimista vuonna 1994 koskeva ilmoitus on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 31 päivänä toukokuuta 1994. Jos ilmoitusta ei ole tehty määräajassa, maaseutuelinkeinoviranomaisen tulee kehottaa maksuvelvollista tekemään se viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 1994.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on määrättävä vientikustannusmaksulain 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu vientikustannusmaksu maksuvelvollisen suoritettavaksi, mikäli mainitun lain 4, 5 ja 7 §:ssä säädetyt sekä tässä päätöksessä määrätyt edellytykset maksusta vapautumisesta ja pellon käytöstä eivät täyty.

Määrättäessä vientikustannusmaksu vientikustannusmaksulain 12 §:n mukaan arvion perusteella, suoritetaan arvio käyttäen perusteena maksuvelvollisen veroilmoituksessa tai muussa vastaavassa selvityksessä esitettyjä pinta-alatietoja.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen vientikustannusmaksusta tekemän päätöksen perusteella maksuvelvolliselle on lähetettävä maksulippu, josta tulee käydä ilmi tiedot maksun määrästä, eräpäivästä ja tilinumerosta, jolle maksu on suoritettava. Eräpäiväksi on määrättävä viimeistään päätöksen antamiskuukautta toisena seuraavan kalenterikuukauden 25. päivä.

Maksu on suoritettava sen maaseutuelinkeinopiirin, jonka alueella viljelmän talouskeskustai, jos sellaista ei ole, pääosa viljelmän pelloista sijaitsee, postisiirtotilille.

Milloin maksuvelvollinen hakee lykkäystä hänen suoritettavakseen määrätylle vientikustannusmaksulle, maksuvelvollisen on toimitettava sanottu hakemuksensa maksulipussa mainittuun eräpäivään mennessä. Milloin maksupäätökseen on haettu muutosta valittamalla, voidaan viimeistään kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta tehty lykkäyshakemus kuitenkin käsitellä.

Maa- ja metsätalousministeriö antaa erikseen ohjeet viherkesannon perustamisesta ja kesannoitavien peltojen hoitamisesta vesien- ja ympäristönsuojelun tavoitteet huomioon ottaen ja antaa tarkemmat ohjeet tämän päätöksen toimeenpanosta.

Tämä päätös tulee voimaan 23 päivänä helmikuuta 1994.