Denaturoimisaineiden tulee olla sellaisia, etteivät ne ole esteenä niillä denaturoidun valmisteen käyttämiselle tarkoitukseensa, mutta samalla riittävästi vaikeuttavat valmisteen käyttämistä nautintatarkoituksessa ja ovat vaikeasti valmisteesta erotettavia.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa luettelon väkiviinan denaturoinnissa käytettävistä denaturoimisalueista sekä denaturoinnissa vaadittavista pitoisuuksista. Luettelo vahvistetaan erikseen sekä lievästi denaturoidun etanolin että vahvasti denaturoidun etanolin valmistamista varten.

Väkiviinan denaturoiminen tulee suorittaa käyttäen niitä aineita, jotka ovat sosiaali– ja terveysministeriön vahvistamassa denaturoi– misaineluettelossa.

Lievästi denaturoitua etanolia valmistettaessa denaturointi tulee suorittaa käyttäen denaturoimisaineita vähintään se määrä, joka on ilmoitettu sosiaali– ja terveysministeriön vahvista– massa denaturoimisaineluettelossa. Sosiaali– ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, jäljempänä tuotevalvontakeskus, voi antaa tarkempia määräyksiä denaturoimisaineen määrästä.

Vahvasti denaturoitua etanolia valmistettaessa denaturointi tulee suorittaa käyttäen denaturoi– misaineita sellaisena yhdistelmänä, joka on ilmoitettu sosiaali– ja terveysministeriön vahvistamassa denaturoimisaineluettelossa. Samoin denaturoimisaineita tulee käyttää denaturoimisaineluettelossa ilmoitettuina pitoisuuksina.

Tuotevalvontakeskus voi antaa tarkempia määräyksiä denaturoinnin suorittamisesta.

Alkoholivalmistetta saa kaupalliseen tarkoitukseen valmistaa alkoholijuomaa tai väkiviinaa raaka–aineena käyttäen se, jolle tuotevalvontakeskus on myöntänyt alkoholilain (1143/94) 17 §:ssä tarkoitetun käyttöluvan.

Alkoholivalmistetta saa kaupalliseen tarkoitukseen valmistaa lievästi denaturoitua etanolia raaka–aineena käyttäen 1 momentissa mainitun luvan haltijan lisäksi se, jolle tuotevalvonta– keskus on myöntänyt alkoholivalmisteen käyttöluvan.

Denaturoitua etanolia saa kaupalliseen tarkoitukseen valmistaa se, jolla on alkoholilain 27 §:ssä tarkoitettu oikeus harjoittaa väkiviinan tukkumyyntiä.

Tuotevalvontakeskus voi korvauksetta kieltää tai määräajaksi keskeyttää sellaisen alkoholi– valmisteen valmistamisen, joka ominaisuuksiltaan vastaa alkoholijuomaa tai jota huomattavassa määrin käytetään päihtymistarkoituksessa.

Alkoholivalmistetta saa tuoda maahan kaupalliseen tarkoitukseen ainoastaan se, jolle tuotevalvontakeskus on myöntänyt alkoholivalmisteen tukkumyyntiluvan.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa maahan tuoda vahvasti denaturoitua alkoholivalmistetta.

Jäljempänä 10 §:ssä 1 momentissa tarkoitettua alkoholivalmistetta saa omaa käyttöä varten tuoda se, jolle tuotevalvontakeskus on myöntänyt alkoholivalmisteen käyttöluvan.

Alkoholivalmisteen tukkumyyntiä saa harjoittaa se, jolle tuotevalvontakeskus on myöntänyt alkoholilain 17 §:ssä tarkoitetun käyttö– luvan tai alkoholivalmisteen tukkumyyntiluvan.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, saa tukkumyynnissä myydä vahvasti denaturoitua etanolia ja vahvasti denaturoitua valmistetta.

Alkoholivalmistetta ei saa myydä tukku– myyntinä muulle kuin alkoholivalmisteen käyttöluvan haltijalle, jos valmiste koostumukseltaan vastaa alkoholijuomaa tai on muutoin perusteltua olettaa sitä käytettävän huomattavassa määrin päihtymistarkoituksessa.

Lievästi denaturoitua etanolia saa myydä tukkumyyntinä vain sille, jolle tuotevalvontakeskus on myöntänyt lievästi denaturoidun etanolin käyttöluvan sekä apteekeille, erikois– sairaanhoitolaissa (1062/89) tarkoitetuille sairaaloille ja terveyskeskuksille laakin tarkoituksiin käytettäväksi.

Tuotevalvontakeskus voi myöntää 1 momentissa tarkoitetun alkoholivalmisteen tukku – myyntiluvan sille, jolla harkitaan olevan tähän toimintaan tarvittavat edellytykset sekä vaadittava luotettavuus. Tuotevalvontakeskus voi asettaa tukkumyynnille valvonnan kannalta tarpeellisia ehtoja.

Lupa tukkumyyntiin haetaan kirjallisesti tuotevalvontakeskukselta. Hakemukseen on liitettävä omavaraisuustodistus, kaupparekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote, selvitys varastointipaikasta ja jakelutavasta sekä muu tuotevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

Tuotevalvontakeskus voi korvauksetta joko määräajaksi tai pysyvästi peruuttaa tukkumyyntiluvan, jollei alkoholilakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tai asetettu– ja ehtoja noudateta, tai jos luvan saajan katsotaan menettäneen luvan saamisen edellytykset tai luotettavuutensa.

Tuotevalvontakeskus voi korvauksetta kieltää tai määräajaksi keskeyttää sellaisen alkoholivalmisteen tukkumyynnin, joka ominaisuuksiltaan vastaa alkoholijuomaa tai jota huomattavassa määrin käytetään päihtymistarkoituksessa.

Alkoholivalmistetta, joka koostumukseltaan vastaa alkoholijuomaa tai jota muutoin on perusteltua olettaa käytettävän huomattavassa määrin päihtymistarkoituksessa, sekä lievästi denaturoitua etanolia saa myydä vain sille, jolle tuotevalvontakeskus on antanut alkoholivalmisteen käyttöluvan.

Tuotevalvontakeskus määrää, mitä alkoholivalmistetta ainoastaan käyttöluvan haltija saa ostaa ja käyttää.

Tuotevalvontakeskus voi myöntää 1 momentissa tarkoitetun käyttöluvan hakemuksesta sille, jolla harkitaan olevan perusteltu tarve käyttää tätä alkoholivalmistetta työssään tai tuotteittensa valmistamisessa sekä toimintaan tarvittavat edellytykset ja vaadittava luotettavuus. Tuotevalvontakeskus voi liittää käyttölupaan rajoituksia, jotka koskevat osto–oikeutta, sekä asettaa valmisteen käytölle ja varastoinnille valvonnan kannalta tarpeellisia ehtoja.

Alkoholivalmisteen käyttölupaa haetaan kirjallisesti tuotevalvontakeskukselta. Hakemukseen on liitettävä selvitys käyttötarkoituksesta ja vuositarpeesta sekä omavaraisuustodistus, kaupparekisterin tai muun vastaavan rekisterin ote, selvitys varastointipaikasta sekä muu tuo– tevalvontakeskuksen tarpeelliseksi katsoma selvitys.

Tuotevalvontakeskus voi korvauksetta joko määräajaksi tai pysyvästi peruuttaa alkoholi– valmisteen käyttöluvan, jollei alkoholilakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä tai asetettuja ehtoja noudateta, tai jos luvan saajan katsotaan menettäneen luvan saamisen edellytykset tai luotettavuutensa.

Vähittäismyynnissä ei saa myydä lievästi denaturoitua väkiviinaa eikä sellaista alkoholi– valmistetta, joka ominaisuuksiltaan vastaa alkoholijuomaa tai jota muutoin on perusteltua olettaa käytettävän huomattavassa määrin päihdyttävänä aineena.

Alkoholivalmistetta saa myydä ainoastaan siinä alkuperäisessä astiassa tai pakkauksessa, jossa valmistaja tai tukkumyyjä on sen laskenut markkinoille.

Tuotevalvontakeskus voi korvauksetta kieltää tai määräajaksi keskeyttää sellaisen alkoholivalmisteen vähittäismyynnin, joka ominaisuuksiltaan vastaa alkoholijuomaa tai jota huomattavassa määrin käytetään päihdyttävänä aineena.

Tuotevalvontakeskus voi velvoittaa alkoholivalmisteen valmistajan tai tukkumyyjän poistamaan valmisteen markkinoilta, jos siitä mahdollisesti aiheutuvia terveydellisiä haittoja ja vaaroja ei ole asianmukaisesti valvottu, tai jos poistaminen valmisteen väärinkäytön laajuuden vuoksi on perusteltua.

Apteekeissä tapahtuvasta myynnin kieltämisestä tai keskeyttämisestä päättää lääkelaitos.

Alkoholivalmisteen mainonta ja muu ku– luttajiin kohdistuva myynninedistämistoiminta on kielletty, jos siinä luodaan kuva, että valmiste soveltuu alkoholijuomana tai päihdyttävänä aineena käytettäväksi tai muutoin käyttötarkoituksensa vastaisesti nautintatarkoituksiin, tai jos siinä kuvataan valmisteen alkoholipitoisuutta nautintatarkoitukseen houkuttelevana myönteisenä ominaisuutena.

Alkoholivalmistetta myytäessä on myynti– pakkauksen päällysmerkintään merkittävä Euroopan talousalueella toimivan valmistajan tai siellä valmisteen markkinoille tai käyttöön luovuttamisesta vastaavan elinkeinonharjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero.

Alkoholivalmisteen valmistaja ja tukkumyyjä vastaavat kulutukseen luovuttamansa valmis– teen laadusta ja koostumuksesta sekä siitä, että tuote ja sen päällysmerkinnät samoin kuin muu esittely ovat Siltä annettujen säännösten ja määräysten mukaisia.

Tuotevalvontakeskus voi 1 momentissa tarkoitettua valvontatehtäväänsä varten määrätä alkoholivalmisteen valmistajan, tukkumyyjän ja käyttöluvan haltijan pitämään kirjaa toiminnastaan tuotevalvontakeskuksen antamien määräysten mukaisesti.

Mitä alkoholilain 44 §:ssä säädetään tuote– valvontakeskuksen tarkastus- ja tiedonsaantioikeudesta, sovelletaan myös tässä asetuksessa tarkoitettuun valvontaan.

Mitä alkoholilain 47 §:ssä säädetään tuote– valvontakeskuksen virkamiehen oikeudesta saada muilta viranomaisilta virka-apua, sovelletaan myös tämän asetuksen ja sen nojalla annettujen määräysten noudattamisen valvomiseen ja täytäntöönpanoon sekä alkoholivalmis– teiden väärinkäytön selvittämiseen.

Tuotevalvontakeskuksen tulee hankkimiensa ja saamiensa tietojen ja näytteiden sekä tarpeen tullen suorittamiensa tarkastusten avulla erityisesti valvoa sitä, että alkoholilain ja tämän asetuksen säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan tehokkaasti, ja ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin, jos sen tietoon tulee laimin– lyöntejä tai epäkohtia.

Mitä alkoholilain 45 §:ssä säädetään salassapidosta, sovelletaan myös tämän asetuksen valvonnassa saatuihin tietoihin.

Mitä alkoholilain 51 §:ssä säädetään muutoksen hakemisesta, koskee myös muutoksen hakemista tuotevalvontakeskuksen tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen.

Tuotevalvontakeskus perii maksuja tässä asetuksessa tarkoitetuista lupapäätöksistä ja muista tämän asetuksen nojalla annetuista viranomaisen päätöksistä sekä tässä asetuksessa tarkoitetusta valvonnasta sen mukaan, mitä valtion maksuperustelaissa (1 50/92) säädetään. Tässä asetuksessa tarkoitettua lupaa edellyttävän toiminnan valvonnasta peritään kuitenkin vuotuinen maksu luvan haltijoilta.

Alkoholivalmisteen valmistajan ja tukkumyyjän on suoritettava hallussaan pitämänsä sellaisen alkoholivalmisteen, jota on oikeus luovuttaa vain käyttöluvan haltijalle, vajauksesta valtiolle korvauksena vajauksen suuruista etyylialkoholimäärää vastaava väkevän alkoholijuoman alkoholivero, jos vajaus johtuu valmisteen luovuttamisesta käytettäväksi päihtymistarkoituksessa.

Jos vajaus ei johdu tahallisuudesta eikä luvanhaltijan tai hänen palveluksessaan olevan voida katsoa saaneen vajauksesta laitonta hyötyä, ja tästä esitetään luotettava selvitys, ei 1 momentissa mainittua korvausvelvollisuutta synny.

Jos käyttöluvan tai tukkumyyntiluvan haltijalta peruutetaan toimintaan oikeuttava lupa, tai jos luvan haltija muutoin lopettaa toiminnan, jota varten valmiste on hankittu, tai tämä ei sitä muutoin enää tarvitse, on jäljellä olevan valmisteen osalta meneteltävä tuotevalvonta– keskuksen määräämällä tavalla.

Jos alkoholivalmistetta käytetään päihtymistarkoituksessa, saadaan avatussa astiassa oleva valmiste ottaa pois ja hävittää se todisteellisesti sen mukaan kuin alkoholilain 60 §:n 1 momentissa säädetään.

Jos juopuneelta häntä kiinni otettaessa tavataan alkoholivalmistetta, jota on syytä olettaa käytettävän päihdyttävänä aineena, on valmiste otettava häneltä pois ja poliisin toimesta säilytettävä. Avatussa astiassa olevan valmisteen saa todisteellisesti hävittää. Avaamattomassa astiassa oleva valmiste on säilytettävä ja luovutettava kiinniotetulle ja säilössäpidetylle vasta hänen selvittyään. Jollei valmistetta ole noudettu viimeistään kahden viikon kuluessa poisottamisesta, on se todisteellisesti hävitettävä.

Mitä alkoholilain 60 §:n 3 momentissa säädetään alkoholipito isen aineen poisottamisesta ja hävittämisestä, sovelletaan alkoholivalmisteeseen, jota on syytä olettaa käytettävän päihdyttävänä aineena. Avatussa astiassa olevan valmisteen saa heti todisteellisesti hävittää.

Jollei henkilö, jolta valmiste otetaan pois viimeistään kahden viikon kuluessa valmisteen poisottamisesta osoita paikkaa, jonne avaamattomassa astiassa oleva valmiste voidaan hänen kustannuksellaan toimittaa, saa myös sen to– disteellisesti hävittää.

Todisteellinen hävittäminen on kysymyksessä silloin, kun hävittäminen on tapahtunut todistajan läsnä ollessa. Hävittämisestä on asiakirjaan merkittävä hävittämisen aika ja paikka sekä hävittämistapa, hävittämisen suorittanut henkilö ja läsnä ollut todistaja sekä hävitetyn aineen laatu ja määrä.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa sosiaali– ja terveysministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.