1 § Ministeriön tehtävät

Opetusministeriön tehtävänä on valtioneuvoston osana johtaa maamme opetus-, tiede-, kulttuuri- sekä liikunta- ja nuorisoalan toimintapolitiikkaa sekä luoda edellytykset näiden alojen kehitykselle ja ylläpidolle.

2 § Työjärjestys

Opetusministeriön toimintayksiköistä ja niiden tehtävistä määrätään ministeriön työjärjestyksessä.

Työjärjestyksessä määrätään myös ministeriön hallinnonalan ohjauksesta, ministeriön johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta sekä siitä, kenen virkamiehen ratkaistavaksi asia kuuluu.

Opetusministeriön työjärjestyksen vahvistaa ministeri. Kun ministeriöön on määrätty useampi kuin yksi ministeri, vahvistaa työjärjestyksen kukin ministeri oman toimialansa osalta.

3 § Hallinnonalan virastot ja laitokset

Ministeriön hallinnonalaan kuuluvat:

opetushallitus ja sen toimialaan kuuluvat valtion oppilaitokset;

yliopistot ja korkeakoulut sekä niiden yhteydessä toimivat harjoittelukoulut;

Suomen Akatemia;

kotimaisten kielten tutkimuskeskus;

kansallisarkisto ja maakunta-arkistot;

Varastokirjasto;

taiteen keskustoimikunta, valtion taidetoimikunnat ja läänien taidetoimikunnat;

näkövammaisten kirjasto;

museovirasto;

10)

valtion taidemuseo;

11)

Suomenlinnan hoitokunta;

12)

Suomen elokuva-arkisto;

13)

valtion elokuvatarkastamo ja elokuvalautakunta;

14)

lääninhallitukset hoitaessaan opetusministeriön hallinnon tehtäviä;

15)

tuomiokapitulit;

16)

ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitus;

17)

Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti;

18)

kansainvälisen henkilövaihdon keskus;

19)

opintotuen muutoksenhakulautakunta; sekä

20)

ylioppilastutkintolautakunta.

4 § Ministeriön virkamiehet

Ministeriössä on kansliapäällikkö. Osaston tai siihen rinnastettavan yksikön päällikkönä on osastopäällikkö, ylijohtaja, hallintojohtaja, talousjohtaja tai suunnittelupäällikkö. Muun toimintayksikön päällikkönä on työjärjestyksessä määrätty tai ministerin tehtävään muutoin määräämä virkamies.

Lisäksi ministeriössä on muita virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Virkojen, virkamiesten ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta toimintayksiköihin määrää ministeri. Ministeriössä voi olla toimintayksikköön sijoittamattomia virkoja ja virkamiehiä.

Ministeriön osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi.

5 § Virkojen kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena on:

kansliapäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys opetus- ja sivistystoimeen sekä hallintoon;

osastopäälliköllä ja ylijohtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;

hallintojohtajalla, talousjohtajalla, suunnittelupäälliköllä, apulaisosastopäälliköllä, korkeakouluneuvoksella apulaisosastopäällikkönä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin;

hallitusneuvoksella ja hallitussihteerillä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

lainsäädäntöneuvoksella oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä lainvalmistelutyössä tarvittava tutkimus- ja suunnittelutaito;

rakennusneuvoksella, opetusneuvoksella, korkeakouluneuvoksella, kulttuuriasiainneuvoksella ja neuvottelevalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin; sekä

muulla sellaisella virkamiehellä, joka toimii valtioneuvoston yleisistunnossa esittelijänä tai jonka tehtävät ovat vaativuudeltaan vastaavia, korkeakoulututkinto.

6 § Henkilökunnan nimittäminen ja ottaminen

Tasavallan Presidentti nimittää valtioneuvoston esityksestä 5 §:n 1―4 ja 6 kohdassa mainittuihin virkoihin.

Valtioneuvoston yleisistunto nimittää 5 §:n 5 kohdassa mainittuun virkaan.

Muut virkamiehet ja työsopimussuhteisen henkilöstön nimittää tai ottaa ministeriö.

Haettavaksi julistamatta täytetään 5 §:n 1―2 kohdassa mainitut virat.

7 § Asioiden ratkaiseminen

Ministeri ratkaisee ministeriössä päätettävät asiat.

Ministeriön virkamiehet ratkaisevat ministeriössä päättettäviä muita kuin periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia asioita sen mukaan kuin ministeriön työjärjestyksessä määrätään.

Ministeri voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista. Sama oikeus on yksittäistapauksessa kansliapäälliköllä ja toimintayksikön päälliköllä asiassa, jonka ratkaiseminen kuuluu hänen alaiselleen virkamiehelle.

8 § Erinäisiä säännöksiä

Kansliapäällikkö voi määrätä ministeriön virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi asian, jonka olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on toimintayksikön päälliköllä tai muulla esimiehellä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, ministeriöstä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään.

9 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan opetusministeriöstä 9 päivänä helmikuuta 1990 annettu asetus (136/90) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleen asetuksen säännöksiä asioiden ratkaisemisesta sekä viimeksi mainitun asetuksen nojalla vahvistettua työjärjestystä noudatetaan soveltuvin osin, kunnes tämän asetuksen nojalla annettu työjärjestys on vahvistettu.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Ennen asetuksen voimaantuloa vireille pannussa virantäyttömenettelyssä sovelletaan aiemmin voimassa olleen asetuksen mukaisia kelpoisuusvaatimuksia.

Apulaisosastopäälliköt, joilla on aiemmin voimassa olleen asetuksen nojalla ollut opetusasiainneuvoksen arvonimi, säilyttävät arvonimen niin kauan kuin he ovat mainitussa virassa.