Vieraan valtion viranomaisen pyyntö kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain (4/94), jäljempänä laki, 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tiedoksiannon toimittamisesta voidaan lähettää oikeusministeriölle taikka tehdä suoraan sille käräjäoikeudelle, jonka toimivaltaan tiedoksiannosta huolehtiminen kuuluu.

Jos vieraan valtion viranomainen pyytää, että Suomessa annetaan tiedoksi kutsu todistajalle tai asiantuntijalle saapua kuultavaksi pyynnön esittäneen valtion tuomioistuimeen tai muun viranomaisen eteen ja että kutsutulle suoritetaan pyynnön esittäneen valtion puolesta ennakkomaksu kuluista ja palkkioista, on pyyntö lähetettävä oikeusministeriölle.

Tiedoksiannon toimittamisesta Suomessa huolehtii oikeusministeriö tai käräjäoikeus siten kuin jäljempänä säädetään.

Vieraan valtion viranomaisen pyyntö lain 1 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettujen todisteiden vastaanottamisesta voidaan lähettää oikeusministeriölle taikka tehdä suoraan lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetulle tuomioistuimelle. Jos todisteiden vastaanottamisesta huolehtiminen kuuluu lain 21 §:n mukaan esitutkintaviranomaiselle, voidaan pyyntö tehdä suoraan esitutkintaviranomaiselle.

Vieraan valtion viranomaisen pyyntö rikosrekisteritietojen luovuttamisesta lain 1 §:n 2 momentin 5 kohdan ja 24 §:n mukaisesti on tehtävä oikeusministeriölle.

Vieraan valtion viranomaisen pyyntö tietojen antamisesta Suomen lainsäädännöstä on tehtävä oikeusministeriölle.

Vieraan valtion viranomaisen pyynnöt lain 1 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta muusta oikeusavusta tai yhteistoiminnasta voidaan lähettää oikeusministeriölle taikka tehdä sille viranomaiselle, jonka toimivaltaan oikeusavun antaminen tai yhteistoiminta vieraan valtion viranomaisen kanssa kuuluu.

Vieraan valtion viranomaisen oikeusapupyynnöt voidaan lähettää edellä mainituille Suomen viranomaisille myös diplomaattista tietä tai suoraan vieraan valtion Suomessa olevan diplomaattisen edustajan tai konsuliviranomaisen välityksellä.

Jos käräjäoikeus on hylännyt pyynnön oikeusavun antamisesta, on tästä viipymättä ilmoitettava oikeusministeriölle sekä liitettävä ilmoitukseen jäljennös päätöksestä, jolla pyyntö on hylätty.

Vieraan valtion viranomaisen tekemän oikeusapupyynnön johdosta annettavat vastaukset, pyynnön täyttämiseen liittyvät ilmoitukset sekä pyynnön täydentämistä koskevat pyynnöt ja lisätiedustelut ja niihin liittyvät asiakirjat toimitetaan pyynnön lähettäneelle vieraan valtion viranomaiselle samalla tavoin kuin pyyntö on tehty, jollei muuta menettelyä ole pyydetty tai ilmeisesti edellytetty noudatettavaksi taikka jollei toisin ole säädetty tai sovittu.

Jos pyynnön on lähettänyt jokin muu kuin pyynnön esittänyt vieraan valtion viranomainen, on vastaukset, ilmoitukset ja täydentämispyynnöt kiireellisissä tapauksissa lähetettävä tai tehtävä suoraan pyynnön esittäneelle viranomaiselle ja ilmoitettava tästä pyynnön lähettäneelle viranomaiselle.

Vieraan valtion viranomaisen tekemä oikeusapupyyntö sekä siihen liittyvät asiakirjat taikka niiden käännökset voivat olla suomen tai ruotsin kielen sijasta norjan, tanskan, englannin, ranskan tai saksan kielellä.

Jos vieraan valtion viranomaisen tekemä oikeusapupyyntö tai siihen liittyvät asiakirjat ovat jollakin 9 §:ssä mainitulla muulla kielellä kuin suomen tai ruotsin kielellä, on asiakirjoista laadittava tarvittavilta osin käännökset suomen tai ruotsin kielelle, jos pyydettyä tiedoksiantoa tai muuta toimenpidettä ei Suomen lain mukaan voi muutoin suorittaa taikka jos käännösten laatiminen on tarpeen sen johdosta, että pyynnön täyttämisestä huolehtiva viranomainen ei katso riittävästi ymmärtävänsä pyynnössä käytettyä kieltä.

Käännösten laatimisesta huolehtii oikeusministeriö, jollei tämä kuulu muun viranomaisen tehtäviin siten kuin siitä erikseen on voimassa.

Oikeusministeriö huolehtii vastaavasti tarvittavien käännösten laatimisesta vieraan valtion viranomaisille oikeusapupyynnön johdosta toimitettavia Suomen viranomaisen vastauksia, ilmoituksia ja tiedusteluita varten sekä käännösten laatimisesta Suomen viranomaisen vieraan valtion viranomaisille tekemistä oikeusapupyynnöistä ja niihin liittyvistä asiakirjoista.

Haasteen tai kutsun tiedoksiannosta rikosasian vastaajalle, asianomistajalle tai todistajalle taikka asiantuntijalle huolehtii käräjäoikeus siten kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään, jollei pyynnöstä muuta johdu.

Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tiedoksiannosta huolehtii oikeusministeriö tai käräjäoikeus.

Tiedoksiannon toimittamisesta huolehtii sen paikkakunnan käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä tiedoksiannon vastaanottajalla on kotipaikka taikka joka muutoin voi tarkoituksenmukaisesti huolehtia tiedoksiannosta. Jos pyyntö on toimitettu tuomioistuimelle, jonka tehtäviin tiedoksiannon toimittaminen ei kuulu, on tuomioistuimen viipymättä lähetettävä pyyntö ja siihen liittyvät asiakirjat toimivaltaiselle tuomioistuimelle, jollei pyynnön vastaanottanut tuomioistuin katso itse voivansa huolehtia tiedoksiannosta.

Kun vieraan valtion viranomainen on 1 §:n 2 momentin mukaisesti pyytänyt ennakon maksamista todistajalle tai asiantuntijalle, oikeusministeriö päättää, onko ennakkoa maksettava, sekä vahvistaa maksettavan ennakon määrän. Ennakon takaisinperinnästä vieraalta valtiolta huolehtii oikeusministeriö.

Kun oikeusministeriö on päättänyt ennakkoa maksettavaksi, on sen lähetettävä päätös ja kutsu tiedoksiantoa varten käräjäoikeudelle. Kutsun vastaanottaneen todistajan tai asiantuntijan pyynnöstä käräjäoikeus määrää ennakon maksettavaksi noudattaen soveltuvin osin, mitä valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa (666/72) säädetään. Jos ennakkoa nostanut ei ole noudattanut kutsua saapua kuultavaksi pyynnön esittäneeseen vieraaseen valtioon, on käräjäoikeuden määrättävä ennakko perittäväksi häneltä takaisin.

Haaste tai kutsu rikosasian vastaajalle, asianomistajalle, todistajalle tai asiantuntijalle on annettava henkilökohtaisesti tiedoksi siten kuin 1 momentin 1 kohdassa säädetään, jollei pyynnöstä muuta johdu.

Jos tiedoksiantoa ei voida toimittaa sen johdosta, että vastaanottajan olinpaikka on tuntematon tai vastaanottaja ei ole Suomessa taikka muusta syystä, on tästä viipymättä ilmoitettava pyynnön esittäneelle vieraan valtion viranomaiselle ja samalla mainittava ne syyt, joiden vuoksi tiedoksiantoa ei ole voitu toimittaa. Viranomaiselta on samalla tiedusteltava, halutaanko tiedoksianto toimitettavaksi kuuluttamalla siten kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 §:ssä säädetään tai muulla vastaavalla tavalla.

Jos tiedoksiantopyyntö tarkoittaa haastamista tai kutsumista vastaamaan rikosasiassa vieraan valtion tuomioistuimessa, voi viranomainen, jonka tulee toimittaa tiedoksianto, kieltäytyä tiedoksiantamisesta, jos pyyntöä ja siihen liittyviä asiakirjoja ei ole toimitettu viranomaiselle viimeistään 30 päivää ennen tuomioistuimeen saapumispäivää.

Ennen tiedoksiannosta kieltäytymistä on sille, jolle haaste tai kutsu olisi annettava tiedoksi, ilmoitettava pyynnöstä sekä haasteen ja kutsun sisällöstä. Tiedoksianto on pyynnön myöhästymisestä huolimatta toimitettava, jos tiedoksiannon vastaanottaja tähän suostuu.

Todistuksen tiedoksiannosta antaa oikeusministeriö tai se käräjäoikeus, joka on huolehtinut tiedoksiannosta.

Todistus laaditaan oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukaiselle lomakkeelle.

Tiedoksiannon Suomessa voi edellä sanotun lisäksi toimittaa myös vieraan valtion konsuliviranomainen tai konsuliviranomaisen tehtävistä huolehtiva diplomaattinen edustaja. Tiedoksiannon toimittamisessa ei saa käyttää pakkokeinoja tai pakotteita.

Tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai virallisen syyttäjän, esitutkintaviranomaisen taikka asianosaisen pyynnöstä päättää, että vieraassa valtiossa oleva todistaja tai asiantuntija kutsutaan kuultavaksi kutsun esittävässä tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa taikka kuultavaksi Suomen tuomioistuimessa Suomessa toimitettavana olevaa esitutkintaa varten.

Kutsusta päättäessään tuomioistuimen on harkittava, onko kuulemista Suomen tuomioistuimessa pidettävä asian käsittelyn kannalta tärkeänä, sekä otettava huomioon kuulemisesta aiheutuvat kustannukset, asian laatu ja mahdollisuudet toimittaa kuuleminen vieraassa valtiossa.

Todistajan kutsumisesta toisesta pohjoismaasta kuultavaksi Suomessa vireillä olevassa rikosasiassa säädetään velvollisuudesta saapua toisen pohjoismaan tuomioistuimeen eräissä tapauksissa annetussa laissa (349/75).

Todistajalle ja asiantuntijalle tiedoksi annettavassa kutsussa on ilmoitettava, että kutsutulla on oikeus kieltäytyä todistamasta ja antamasta lausuntoa siten kuin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 28 §:ssä säädetään sekä että hänellä on oikeus koskemattomuuteen oikeudenkäyntiin ja esitutkintaan osallistuvien henkilöiden koskemattomuudesta eräissä tapauksissa annetun lain (11/94) mukaisesti.

Todistajalla ja asiantuntijalla, joka on 18 §:n mukaisesti kutsuttu kuultavaksi vieraasta valtiosta, on oikeus saada valtion varoista kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä siten kuin valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa säädetään.

Todistajalle ja asiantuntijalle tiedoksi annettavassa kutsussa on mainittava kustannusten korvaamiseksi suoritettava arvioitu rahamäärä.

Tuomioistuin voi päättää, että vieraasta valtiosta kuultavaksi kutsutulle todistajalle tai asiantuntijalle suoritetaan ennakkoa siten kuin valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 11–14 §:ssä säädetään.

Jos tuomioistuin päättää, että kutsutulle on suoritettava ennakkoa, sen tulee lähettää kutsu ja ilmoitus ennakon suorittamisesta tiedoksiantoa varten asianomaiselle vieraan valtion viranomaiselle sekä huolehtia ennakon suorittamisesta ja muista kutsuun liittyvistä käytännön järjestelyistä.

Jos kutsun saanut todistaja tai asiantuntija jää saapumatta tuomioistuimeen taikka jättää täyttämättä sen, jota varten hänet on kutsuttu, on tuomioistuimen määrättävä nostettu ennakko perittäväksi takaisin siten kuin valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 15 §:ssä säädetään. Päätöksestä on ilmoitettava oikeusministeriölle, jonka tulee tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin ennakon perimiseksi takaisin vieraasta valtiosta.

Mitä edellä säädetään todistajan ja asiantuntijan kutsumisesta kuultavaksi Suomen tuomioistuimeen, on soveltuvin osin noudatettava myös kutsuttaessa rikosasian asianomistaja henkilökohtaisesti kuultavaksi, jos kuulemista Suomen tuomioistuimessa voidaan pitää erityisen tärkeänä.