Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa pelastusalan tehtäviin sijoittuville ammattitaidon saavuttamiseksi ja jatko-opintojen harjoittamiseksi tarvittavia valmiuksia, joita yhteiskunnan ja pelastusalan kehittyminen vaatii.

Ammatillisen lisäkoulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ammatillisessa peruskoulutuksessa tai työssä hankitun ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Varautumiskoulutuksen tavoitteena on antaa pelastushallinnon ja muun siviilihallinnon viranomaisille sekä väestönsuojeluorganisaatioon kuuluville valmiuksia pelastustoimien johtamiseen suuronnettomuuksissa, väestönsuojeluun sekä poikkeusoloihin varautumiseen.

Pelastusopiston toiminnan määrälliset tavoitteet päätetään koulutusohjelmassa, jonka sisäasiainministeriö vahvistaa vuosittain.

Pelastusopiston toiminnan laadulliset tavoitteet määrätään kurssien opetussuunnitelmissa. Sisäasiainministeriö vahvistaa tutkintoon päättyvien kurssien opetussuunnitelmat ja rehtori lyhytkurssien opetussuunnitelmat, jollei sisäasiainministeriö yksittäistapauksessa toisin määrää.

Ammattikurssin opetussuunnitelmassa määrätään yleiset opetusjärjestelyt, kurssin pituus ja opiskelijoiden valinta- ja arviointiperusteet ja opetustavoitteet sekä oppimäärien ja oppikurssien tavoitteet.

Pelastusopiston toiminnan suunnittelua varten on rehtorin apuna neuvottelukunta, jonka tulee olla alueellisesti ja kielellisesti edustava. Oppilaitos asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Pelastusopistossa on rehtori ja apulaisrehtori sekä opetus-, hallinto- ja huoltohenkilökuntaa.

Rehtorin nimittää sisäasiainministeriö. Muut virkamiehet nimittää sekä työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa rehtori.

Rehtori johtaa oppilaitosta ja vastaa siitä, että oppilaitokselle asetetut tulostavoitteet saavutetaan.

Rehtori ratkaisee opetuksen järjestelyä sekä henkilöstö- ja taloushallintoa koskevat asiat, jollei erikseen muuta säädetä.

Oppilaitoksen toimintayksiköistä, henkilökunnan tehtävistä ja muusta sisäisestä organisaatiosta määrätään työjärjestyksessä, jonka rehtori vahvistaa. Työjärjestyksessä rehtori voi määrätä toimivaltaansa kuuluvan asian oppilaitoksen muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Opettajakuntaan kuuluvat oppilaitoksen rehtori, apulaisrehtorit ja päätoimiset opettajat. Muut opettajat voivat kuulua opettajakuntaan, siten kuin työjärjestyksessä määrätään.

Opettajakunnan koollekutsujana ja puheenjohtajana toimii rehtori tai, jos hän on estynyt, hänen sijaisensa tai erikseen määräämänsä henkilö. Opettajakunta tulee kutsua koolle myös, jos yksi kolmasosa opettajakunnasta sitä kirjallisesti pyytää määrätyn asian käsittelemiseksi. Opettajakunta valitsee keskuudestaan sihteerin.

Opettajakunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, kurinpitoasioissa kuitenkin lievin kanta.

Oppilaitoksessa on oppilaskunta, jonka tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, järjestää harrastustoimintaa sekä tehdä ehdotuksia ja antaa lausuntoja oppilaitoksen toiminnan kehittämiseksi.

Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki oppilaitoksen opiskelijat.

Oppilaskunnan järjestäytymisestä ja toimielimistä määrätään oppilaitoksen järjestyssäännössä.

Opiskelija on velvollinen noudattamaan oppilaitoksen järjestyssääntöjä ja muita oppilaitoksen antamia määräyksiä sekä hankkimaan oppikirjat, muun oppimateriaalin ja oppilaspuvun oppilaitoksen määräämillä kursseilla.

Väestönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaiseen koulutukseen kutsuttavat määrää sisäasiainministeriö tai sen ohjeiden mukaan Pelastusopisto tai lääninhallitus. Kutsu annetaan kullekin koulutettavalle todisteellisesti tiedoksi tai toimitetaan sisäasiainministeriön määräämällä muulla tavalla.

Väestönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaiseen koulutukseen kutsutulle voi kutsun antaja myöntää lykkäystä tai vapautuksen koulutukseen osallistumisesta vamman tai sairauden johdosta tai muusta pätevästä syystä.

Jos koulutukseen kutsuttu vamman tai sairauden takia ei voi osallistua koulutukseen, on hänen toimitettava kutsun antaneelle viranomaisen lääkärintodistus tai muu luotettava selvitys esteestään.

Koulutettava, joka muusta syystä kuin ruumiinvian tai sairauden tähden haluaa saada lykkäystä tai vapautuksen koulutuksesta, hakekoon sitä kirjallisesti kutsun antaneelta viranomaiselta viimeistään 14 päivää ennen koulutuksen alkamista tai, jos kutsu on tullut hänen tietoonsa tai este ilmaantunut vasta myöhemmin, viipymättä sen jälkeen. Hakemukseen on liitettävä selvitys syistä, joiden vuoksi lykkäystä ja vapautusta pyydetään.

Väestönsuojelukoulutukseen väestönsuojelulain 6 §:n 2 momentin nojalla määrätyille opiskelijoille suorittaa lääkäri tarvittaessa tulo- ja lähtötarkastuksen. Tulotarkastus on suoritettava, jos opiskelija ilmoittaa olevansa sairas tai muusta syystä haluaa lääkärintarkastukseen tai jos kurssin johtaja katsoo tarkastuksen tarpeelliseksi. Lähtötarkastus suoritetaan opiskelijalle, joka on sairastunut tai loukkaantunut koulutuksen aikana.

Jos väestönsuojelukoulutukseen määrätyn opiskelijan terveydentila todetaan lääkärintarkastuksessa sellaiseksi, ettei koulutusta katsota tarkoituksenmukaiseksi, voi oppilaitoksen rehtori keskeyttää koulutuksen. Päätöksestä ilmoitetaan asianomaiselle lääninhallitukselle.

Väestönsuojelukoulutukseen määrätyt ovat koulutuksen kestäessä oikeutettuja ilmaiseen terveyden- ja sairaanhoitoon sekä lääkkeisiin, jos hoitoa vaativa sairaus on alkanut kurssin aikana.

Väestönsuojelulain 6 §:n 2 momentin mukaiseen väestönsuojelukoulutukseen ja valmiuslain (1080/91) 40 §:n mukaiseen koulutukseen osallistuvat saavat oppilaitokselta ilmaisen majoituksen sekä matkakustannusten korvausta valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamista koskevien virkaehtosopimusmääräysten mukaisesti.

Muille kuin julkisyhteisöjen palveluksessa oleville koulutettaville voidaan tarvittaessa maksaa valtion virkaehtosopimuksen mukaisen päivärahan sijasta koulutusajalta reservin kertausharjoituksiin kutsutun asevelvollisen reserviläispalkkaa vastaavaa korvausta ja päivärahaa.

Jos väestönsuojelulain 6 §:n 2 momentin nojalla väestönsuojelukoulutukseen määrätty henkilö ei saavu koulutukseen, on oppilaitoksen ilmoitettava siitä asianomaisen henkilön asuinpaikan lääninhallitukselle.

Tutkintoon päättyvään koulutukseen osallistuvan opiskelijan rikkoessa oppilaitoksen järjestyssääntöjä voi rehtori antaa hänelle varoituksen. Jos rikkomus toistuu tai sitä on pidettävä törkeänä, voi opettajakunta erottaa opiskelijan kurssilta määräajaksi tai kokonaan.

Jos muuhun kuin tutkintoon päättyvään koulutukseen osallistuva opiskelija rikkoo järjestyssääntöjä, voi rehtori antaa hänelle varoituksen. Jos rikkomus toistuu tai sitä on pidettävä törkeänä, voi rehtori erottaa opiskelijan kurssilta.

Ennen varoituksen antamista tai erottamista on opiskelijaa kuultava.

Erottamista koskeva päätös voidaan panna muutoksenhausta huolimatta täytäntöön. Jos erottamista koskeva päätös kumotaan, on opiskelijalla oikeus lukea siihen mennessä suorittamansa opinnot hyväkseen myöhemmällä vastaavalla kurssilla, jollei hänellä ole mahdollisuutta jatkaa kurssia, jota erottaminen koskee.

Opiskelijalta, joka ei noudata oppilaitoksen asuntolan järjestyssääntöjä, voi rehtori evätä oikeuden asua asuntolassa enintään kuukauden määräajaksi ja opettajakunta kuukautta pitemmäksi ajaksi tai kokonaan. Ennen päätöksen tekemistä on opiskelijaa kuultava.

Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä.

Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen seikan nojalla, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta joka voi aiheuttaa kurinpidollisen rankaisemisen.

Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai kokonaan, jos se opiskelijan tekemään rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, voi opettajakunta pidättää hänet opiskelemasta, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua.

Rehtorin tai opettajakunnan tämän asetuksen nojalla tekemiin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla.

Päätökseen, joka koskee opiskelijan erottamista tai oppilaitoksen asuntolassa asumisen epäämistä kokonaan, opiskelija saa vaatia oikaisua sisäasiainministeriöltä. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Päätökseen, johon saadaan hakea oikaisua, on liitettävä oikaisuvaatimusosoitus.

Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä.

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa sisäasiainministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutuksesta 17 päivänä toukokuuta 1963 annettu asetus (247/63) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Valtion pelastusopiston ja Valtion pelastuskoulun virkoja Pelastusopistoon siirrettäessä viran nimen muuttamisesta päättää sisäasiainministeriö.