Oikeusministeriö ottaa vastaan sotarikostuomioistuimen tekemät pyynnöt ja ilmoitukset, jotka koskevat sotarikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvan rikosasian käsittelyä, mukaan luettuna pyynnöt rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta ja sotarikostuomioistuimen antamien päätösten täytäntöönpanosta, sekä huolehtii joko itse tai toimivaltaisten tuomioistuimien taikka muiden toimivaltaisten viranomaisten välityksellä pyyntöjen toimeenpanosta.

Sotarikostuomioistuimelle lähetettävät vastaukset, selvitykset ja ilmoitukset toimitetaan oikeusministeriön välityksellä myös silloin, kun oikeusministeriö ei itse ole huolehtinut pyynnön toimeenpanosta, jollei pyynnöstä muuta johdu.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä sotarikostuomioistuinta pitämästä suoraan yhteyttä Suomen toimivaltaisiin viranomaisiin taikka yhteydenpitoa diplomaattista tietä tai kansainvälisen rikospoliisijärjestön (Interpol) välityksellä.

Rikosasiat, jotka koskevat entisen Jugoslavian alueella 31 päivän joulukuuta 1990 jälkeen tehtyjä, sotarikostuomioistuimen perussäännön 2-5 artiklassa tarkoitettuja törkeitä rikoksia sodan uhrien suojelemisesta tehtyjä vuoden 1949 Geneven yleissopimuksia (SopS 7 ja 8/55) vastaan, sodan lakien ja tapojen loukkauksia sekä joukkotuhontaa ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, kuuluvat sotarikostuomioistuimen toimivaltaan siten kuin perussäännön 6-10 artiklassa määrätään.

Asiaa, joka on vireillä sotarikostuomioistuimessa tai josta sotarikostuomioistuin on antanut päätöksen, ei saa tutkia Suomen tuomioistuimessa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan estä Suomen tuomioistuinta tutkimasta rikosasiaa Suomen lain mukaisesti ja noudattaen Suomen laissa säädettyä menettelyä, jollei sotarikostuomioistuin ennen asian vireilletuloa tai sen jälkeen ole perussäännön 9 artiklan 2 kappaleen mukaisesti ilmoittanut pidättävänsä itselleen asiassa yksinomaista toimivaltaa.

Suomessa oleva henkilö, jonka epäillään syyllistyneen 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuun rikokseen tai jonka sotarikostuomioistuin on tuominnut vapausrangaistukseen, on sotarikostuomioistuimen pyynnöstä luovutettava sotarikostuomioistuimelle siten kuin pyynnössä on esitetty.

Luovuttamisessa noudatettavasta menettelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetussa laissa (456/70) säädetään.

Sotarikostuomioistuimen vieraasta valtiosta sotarikostuomioistuimessa kuultavaksi kutsuma vastaaja tai rikoksesta epäilty voidaan Suomen alueen kautta tapahtuvan kauttakulun turvaamiseksi ottaa säilöön siten kuin rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain 19 ja 20 §:ssä säädetään.

Suomen tuomioistuimet ja muut toimivaltaiset viranomaiset ovat velvolliset antamaan sotarikostuomioistuimen pyytämää oikeusapua kutsujen, haasteiden, päätösten ja muiden asiakirjojen tiedoksiannossa, todistajien ja asiantuntijoiden kuulemisessa sekä muiden todisteiden hankkimisessa samoin kuin antamaan muuta oikeusapua sotarikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvan rikosasian käsittelyä varten.

Oikeusapua on annettava noudattaen soveltuvin osin kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetussa laissa (4/94) säädettyä menettelyä, jollei pyynnöstä muuta johdu. Oikeusapua annettaessa voidaan käyttää pakkokeinoja siten kuin pakkokeinolaissa (450/87) säädetään.

Sotarikostuomioistuimella on oikeus Suomen alueella kuulla rikoksesta epäiltyjä, todistajia ja rikoksen uhreja, panna toimeen tutkimuksia ja selvityksiä sekä saada tätä varten oikeusapua Suomen tuomioistuimilta ja muilta toimivaltaisilta viranomaisilta siten kuin 6 §:ssä säädetään.

Todistaja tai asiantuntija, jolle on Suomessa annettu tiedoksi sotarikostuomioistuimen kutsu saapua kuultavaksi sotarikostuomioistuimessa, on velvollinen noudattamaan kutsua.

Jos sotarikostuomioistuimeen 1 momentin mukaisesti kuultavaksi kutsuttu todistaja jää ilman laillista estettä tuomioistuimeen saapumatta, poistuu luvatta taikka kieltäytyy vannomasta todistajanvalaa tai antamasta todistajanvakuutusta taikka kieltäytyy todistamasta tai kysymykseen vastaamasta, hänet on tuomittava sakkoon ja tarvittaessa määrättävä uhkasakolla tai vankeudella täyttämään velvollisuutensa siten kuin oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 36 ja 37 §:ssä säädetään.

Todistaja tai asiantuntija, joka sotarikostuomioistuimessa kuultaessa on antanut perättömän lausuman tai ilman laillista syytä salannut jotain, joka hänen tietensä olisi asiaa valaissut, on tuomittava rangaistukseen perättömästä lausumasta siten kuin rikoslain 17 luvun 1 §:ssä säädetään.

Todistajan tai asiantuntijan niskoittelua tai perättömän lausuman antamista koskevan asian panee sotarikostuomioistuimen ilmoituksesta ja oikeusministeriön määräyksestä vireille virallinen syyttäjä syytetyn asuin-, oleskelu- tai tapaamispaikkakunnan tuomioistuimessa.

Todistajalle tai asiantuntijalle, joka on Suomesta kutsuttu kuultavaksi sotarikostuomioistuimeen, on pyynnöstä suoritettava ennakkoa noudattaen soveltuvilta osin, mitä valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetussa laissa (666/72) ennakosta säädetään.

Ennakon suorittamista koskeva pyyntö on tehtävä sille käräjäoikeudelle, joka on huolehtinut kutsun tiedoksiannosta todistajalle tai asiantuntijalle. Ennakon myöntämisestä päättää oikeusministeriö käräjäoikeuden esityksestä.

Suoritettu ennakko voidaan periä takaisin ainoastaan todistajalta tai asiantuntijalta, joka jää tuomioistuimeen saapumatta taikka muutoin jättää täyttämättä sen, jota varten hänet on kutsuttu kuultavaksi. Ennakon takaisinperinnästä päättää 2 momentissa tarkoitettu käräjäoikeus oikeusministeriön esityksestä.

Todistajalla, asiantuntijalla ja asianosaisella sekä muulla henkilöllä, jonka sotarikostuomioistuin on kutsunut vieraasta valtiosta kuultavaksi sotarikostuomioistuimessa, on Suomen alueella oikeus vapaaseen kauttakulkuun ja oikeus koskemattomuuteen noudattaen soveltuvin osin, mitä oikeudenkäyntiin ja esitutkintaan osallistuvien henkilöiden koskemattomuudesta eräissä tapauksissa annetussa laissa (11/94) säädetään. Sotarikostuomioistuimen kutsuma vastaaja ja rikoksesta epäilty voidaan kuitenkin ottaa säilöön siten kuin 5 §:ssä säädetään.

Oikeus vapaaseen kauttakulkuun ja koskemattomuuteen on voimassa sen ajan, joka kauttakulun asianmukaisen järjestämisen kannalta on tarpeen.

Sotarikostuomioistuimen määräämä vapaudenmenetystä tarkoittava seuraamus on sotarikostuomioistuimen pyynnöstä pantava täytäntöön Suomessa siten kuin kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetussa laissa (21/87) säädetään. Seuraamuksen täytäntöönpanoon ei sovelleta, mitä täytäntöönpanon edellytyksistä sanotun lain 3 §:ssä säädetään.

Seuraamuksen täytäntöönpano määrätään tapahtuvaksi antamalla tarpeelliset määräykset täytäntöönpanosta (täytäntöönpanon jatkaminen) siten kuin 1 momentissa tarkoitetun lain 7 §:ssä säädetään.

Tuomitun armahtamisesta ja ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä päättää sotarikostuomioistuin siten kuin perussäännön 28 artiklassa määrätään.

Sotarikostuomioistuimen päätös omaisuuden ja rikoksen tuottaman hyödyn tuomitsemisesta menetetyksi ja palauttamisesta on pantava Suomessa täytäntöön noudattaen soveltuvin osin, mitä kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetussa laissa säädetään. Seuraamuksen täytäntöönpanoon ei sovelleta, mitä täytäntöönpanon edellytyksistä sanotun lain 3 §:ssä säädetään.

Omaisuus ja rikoksen tuottama hyöty on oikeusministeriön määräyksestä palautettava siten kuin sotarikostuomioistuimen pyynnössä on esitetty.

Tarkempia säännöksiä tämän lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 1994.