Valtakunnan rajojen vartioimiseksi ja valvomiseksi rajavartiolaitos toimii Suomen rajojen ylikulkemisesta annettujen säännösten ja määräysten vastaisten tekojen ja muiden rajatapahtumien ehkäisemiseksi sekä suorittaa tutkimuksia niiden selvittämiseksi.

Valtakunnan rajojen vartiointiin liittyvistä ja siihen osaksi sisältyvistä rajavartiolaitoksen tehtävistä valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa säädetään erikseen.

Rajavartiolaitoksen tehtävistä, jotka johtuvat rajaoloja koskevista kansainvälisistä sopimuksista sekä toimimisesta passintarkastus-, turvapaikkatutkinta- ja lupaviranomaisena, samoin kuin poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteistoiminnasta säädetään erikseen.

Rajavartiolaitos valvoo valvonta-alueellaan poliisin ohella yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi rajavyöhykettä, kalastusvyöhykettä, tieliikennettä, vaarallisten aineiden kuljetusta, maastoliikennettä, vesiliikennettä, aluksista aiheutuvien vesien ja meren pilaantumisen ehkäisemistä, vesikulkuväylien merkitsemistä ja metsästystä sekä valtakunnan rajaan rajoittuvissa vesistöissä ja merialueella kalastusta koskevien säännösten ja määräysten noudattamista niin kuin niistä erikseen säädetään.

Rajavartiolaitoksen eräistä muista tehtävistä ja velvollisuudesta antaa muille viranomaisille virka-apua säädetään erikseen.

Lisäksi rajavartiolaitos suorittaa tullivalvontaa sekä alustavia tullitoimenpiteitä merialueella ja niillä maarajan osilla, joilla tullilaitos ei ole järjestänyt valvontaa.

Rajavartiolaitos huolehtii meripelastuspalvelun suunnittelusta, johtamisesta ja valvonnasta, meripelastuspalveluun osallistuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten meripelastuspalveluun osallistuvien yhteisöjen toiminnan yhteensovittamisesta sekä suorittaa meripelastuspalvelua.

Lisäksi rajavartiolaitos suorittaa ilma-aluksillaan ja aluksillaan ihmishengen pelastamiseksi välttämättömiä sairaankuljetuksia valvonta-alueellaan silloin, kun sairaankuljetusta ei voida muutoin toteuttaa.

Valtakunnan puolustamista koskevan tehtävän suorittamiseksi rajavartiolaitos antaa henkilöstölleen ja rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyille asevelvollisille sotilaskoulutusta sekä ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa sekä edistää osaltaan puolustustahtoa ja ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa.

Rajavartiolaitoksen valvonta-alueena on valtakunnan maarajaan rajoittuvien kuntien alue, Kesälahden ja Punkaharjun kunnan sekä Nurmeksen kaupungin alue, mereen rajoittuvien kuntien alue, Ahvenanmaan maakunta sekä Suomen aluevedet ja kalastusvyöhyke.

Rajavartiolaitoksen esikunta on samalla sisäasiainministeriön rajavartio-osasto.

Vartiostot, koulut ja vartiolentolaivue ovat rajavartiolaitoksen esikunnan alaisia.

Rajavartiolaitoksen päällikkö johtaa rajavartiolaitosta ja on rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvissa asioissa sisäasiainministerin apuna.

Rajavartiolaitoksen päällikkö ratkaisee rajavartiolaitosta koskevat hallintoasiat sekä sotilaskäskyasiat, jollei tasavallan presidentti pidätä niissä päätösvaltaa itselleen taikka jollei niitä säädetä tai määrätä muun viranomaisen ratkaistavaksi.

Rajavartiolaitoksen päällikkö voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka asetuksella on säädetty rajavartiolaitoksen muun viranomaisen tai virkamiehen ratkaistavaksi.

Sisäasiainministeriössä päätettäviksi säädetyt rajavartiolaitosta tai sen toimialaan kuuluvia tehtäviä koskevat asiat ratkaisee rajavartiolaitoksen päällikkö, jollei toisin säädetä tai tämän asetuksen nojalla määrätä.

Rajavartiolaitoksen esikunta suorittaa sille sisäasiainministeriön rajavartio-osastona ja rajavartiolaitoksen johtoesikuntana kuuluvat hallinnolliset ja sotilaalliset tehtävät.

Rajavartiolaitoksen esikunta kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa rajavartiolaitosta koskevissa asioissa.

Rajavartiolaitoksen esikunnassa on rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö sekä henkilöstöosasto, raja- ja meriosasto, teknillinen osasto ja hallinnollinen osasto.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö johtaa rajavartiolaitoksen esikuntaa ja toimii rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena tämän ollessa estyneenä.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö toimii samalla sisäasiainministeriön rajavartio-osaston osastopäällikkönä.

Rajavartiolaitoksen esikunnassa käsiteltävän asian ratkaisee rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, jollei sitä säädetä tai tämän asetuksen nojalla määrätä muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka asetuksella säädetään tai tämän asetuksen nojalla määrätään rajavartiolaitoksen esikunnan tai sen virkamiehen ratkaistavaksi.

Raja- ja meriosaston osastopäällikön tehtävään määrätty virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat ulkomaalaislain (378/91) 3 §:n 2 momentissa ja passilain (642/86) 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja lupia.

Hallinnollisen osaston osastopäällikkö ratkaisee rajavartiolaitoksen henkilöstön palvelussuhteesta johtuvaa etua, oikeutta tai velvoitetta koskevan asian.

Hallinnollisen osaston osastopäällikön tehtävänä on lisäksi rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön apuna ohjata ja valvoa rajavartiolaitoksen virkamiesten virkatoimien lainmukaisuutta.

Hallinnollisen osaston osastopäälliköllä ja toimistopäälliköllä on oikeus ilman eri määräystä valvoa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä toimituksissa 11 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä rajavartiolaitosta.

Alueellisia rajavartioviranomaisia ovat vartiostojen komentajat ja vartiostot.

Vartioston komentaja johtaa vartiostoa ja huolehtii 1―4 §:ssä säädetyistä tehtävistä valvonta-alueella sekä pitää yhteyttä alueellisiin ja paikallisiin viranomaisiin rajavartiolaitosta koskevissa asioissa.

Rajavartiolaitoksen kouluissa voidaan antaa koulutusta muillekin kuin rajavartiolaitoksen henkilöstölle ja rajavartiolaitoksessa palveleville asevelvollisille.

Vartiolentolaivue huolehtii rajavartiolaitoksen ilmailutoiminnasta.

Vartiolentolaivueen komentaja pitää yhteyttä viranomaisiin rajavartiolaitoksen ilmailutoimintaa koskevissa asioissa.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää hallintoyksiköiden kokoonpanot ja johtosuhteet sekä antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä hallintoyksiköiden tehtävistä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää rajavartiolaitoksen virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja virkojen nimien muuttamisesta, lukuun ottamatta valtion virkamieslain (750/94) 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuja rajavartiolaitoksen virkoja, sekä määrää virkojen sijoituksesta hallintoyksiköihin, lukuun ottamatta 29 §:n 1 momentissa ja 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja virkoja.

Rajavartiolaitoksessa on sotilas- ja siviilivirkoja siten kuin niistä erikseen säädetään tai 19 §:n 2 momentin nojalla määrätään.

Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää yleiset kelpoisuusvaatimukset valtion virkaan sekä on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva. Lisäksi vaaditaan, että hän on elämäntavoiltaan nuhteeton ja luotettava.

Sotilasvirkaan nimitettävältä henkilöltä vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut asevelvollisuuden vakinaisessa väessä aseellisessa palveluksessa.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske henkilöä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/91) 12 §:n 1 momentin nojalla saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa.

Kelpoisuusvaatimuksena luutnantin virkaan on upseerin tutkinto.

Muuhun upseerin virkaan vaaditaan lisäksi, että virkaan nimitettävällä on riittävä käytännön kokemus tätä virkaa lähinnä alemmassa upseerin virassa.

Everstiluutnantin ja komentajan sekä majurin ja komentajakapteenin virkaan vaaditaan näille upseereille erikseen määrätty jatkokoulutus.

Rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön, kenraalimajurin ja kontra-amiraalin sekä everstin ja kommodorin virkaan vaaditaan yleisesikuntaupseerin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys rajavartiolaitoksen toimintaan.

Kelpoisuusvaatimuksena 5 luokan opistoupseerin virkaan on opistoupseerin tutkinto.

Muuhun opistoupseerin virkaan vaaditaan lisäksi, että virkaan nimitettävällä on riittävä käytännön kokemus tätä virkaa lähinnä alemmassa opistoupseerin virassa.

Erikoisluokan sekä 1 ja 2 luokan opistoupseerin virkaan vaaditaan virkaan määrätty jatkokoulutus.

Suoritettu merivartijan tai rajavartijan peruskurssi vastaa tämän pykälän 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua reservin aliupseerin koulutusta.

Muuhun kuin 22―25 §:ssä mainittuun virkaan on kelpoisuusvaatimuksena sellainen kyky ja taito kuin virkaan kuuluvien tehtävien hoitaminen vaatii.

Sotilasvirkaan virkaan määräajaksi nimitettävän tulee täyttää 21 §:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä on pidettävä 22 §:n 3 momentissa ja 23 §:n 3 momentissa tarkoitettuna jatkokoulutuksena sekä mitä tässä asetuksessa tarkoitettuja tutkintoja ja jatkokoulutusta ennen tämän asetuksen voimaantuloa suoritetut tutkinnot ja jatkokoulutus vastaavat.

Rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön, kenraalimajurin ja kontra-amiraalin nimittää virkaan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Muuhun rajavartiolaitoksen upseerin virkaan nimittää tasavallan presidentti sotilaallisten nimitysasiain esittelyssä sisäasiainministerin esittelystä.

Sotilasvirkaan koulutettava henkilö voidaan nimittää määräajaksi virkaan.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää perusteista, joita noudatetaan nimittämisessä määräajaksi muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun virkaan sekä nimittämisestä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Nimittävänä viranomaisena määräajaksi nimittämisessä 29 §:n 3 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin virkoihin on hallintoyksikön päällikkö ja muihin virkoihin rajavartiolaitoksen päällikkö. Sama koskee nimittämistä virkamieheksi virkasuhteeseen.

Rajavartiolaitoksen virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.

Nimittävä viranomainen määrää rajavartiolaitoksen virkamiehen tehtävään.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää kuitenkin everstin ja kommodorin tehtävään sekä everstiluutnantin, komentajan, majurin ja komentajakapteenin rajavartiolaitoksen esikunnan osaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön, vartioston ja vartiolentolaivueen komentajan ja apulaiskomentajan sekä koulun johtajan ja apulaisjohtajan tehtävään.

Hallintoyksikön päällikkö määrää kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin tehtävään hallintoyksikössä samoin kuin everstiluutnantin, komentajan, majurin ja komentajakapteenin muuhun kuin 2 momentissa tarkoitettuun tehtävään.

Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen siirtymään toiseen rajavartiolaitoksen virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten.

Päätöksen 1 momentissa tarkoitetusta siirtämisestä tekee 32 §:ssä mainittu tehtävään määräävä viranomainen.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää virkamiehen siirtämisestä hallintoyksiköstä toiseen hallintoyksikköön, lukuun ottamatta 29 §:n 1 momentissa ja 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa viroissa palvelevia virkamiehiä.

Jos toiseen virkaan tai tehtävään siirtämisen johdosta virkamiehen palveluspaikkakunta muuttuu, asianomaiselle on annettava tästä päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.

Virkamiehen siirtämisessä muuhun kuin rajavartiolaitoksen virkaan toisessa virastossa tai muun työnantajan kuin valtion palveluksessa sekä valtioneuvoston käytettäväksi asettamisessa noudatetaan, mitä valtion virkamiesasetuksen (971/94) 41 ja 42 §:ssä säädetään.

Rajavartiolaitoksen päällikölle ja apulaispäällikölle myöntää virkavapautta sisäasiainministeriö. Virkavapauden valtion virkamiesasetuksen 21 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa myöntää kuitenkin edellä mainituille virkamiehille valtioneuvosto.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää muusta kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntämisestä.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla ja virkasuhteen purkaa nimittävä viranomainen. Milloin irtisanomisesta tai virkasuhteen purkamisesta päättää rajavartiolaitoksen esikunnan alainen viranomainen, asiasta on ennen päätöksen tekemistä hankittava rajavartiolaitoksen esikunnan lausunto.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 27 §:n nojalla rajavartiolaitoksen päällikkö, lukuun ottamatta 29 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa viroissa palvelevia virkamiehiä, jotka irtisanoo nimittävä viranomainen.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää rajavartiolaitoksen virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi, jollei valtion virkamiesasetuksen 39 §:n 1 momentissa toisin säädetä.

Siviilivirassa palvelevan virkamiehen eroamisikä on 65 vuotta.

Upseerin ja opistoupseerin sotilasarvoista on rajavartiolaitoksessa voimassa, mitä sotilas- ja palvelusarvoista annetun asetuksen (500/94) 5 ja 6 §:ssä säädetään.

Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin sotilasvirassa palvelevien sotilasarvot ovat ohjaajaluutnantti, teknikkoluutnantti, ohjaajayliluutnantti, teknikkoyliluutnantti, ohjaajakapteeni, teknikkokapteeni ja teknikkokapteeniluutnantti.

Sisäasiainministeriö määrää, mitä sotilaallista esimiesasemaa, sotilaan koulutusta, virka-asemaa tai tehtävää upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin sotilasarvo vastaa, sekä antaa määräyksiä sotilasarvon sijasta käytettävistä palvelusarvoista.

Upseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä luutnantiksi on 22 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon suorittaminen.

Opistoupseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä sotilasmestariksi, vänrikiksi tai aliluutnantiksi on 23 §:n 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon suorittaminen.

Erikoisupseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä ohjaajaluutnantiksi tai teknikkoluutnantiksi on nimittäminen ilma-aluksen päällikön, sotilasteknikon tai sotilasyliteknikon sotilasvirkaan.

Upseerin, opistoupseerin ja erikoisupseerin ylentämisen edellytyksenä 39 §:ssä tarkoitettua ylempään sotilasarvoon on, että asianomainen on ollut lähinnä alemmassa sotilasarvossa vähintään kaksi vuotta.

Edellä 1 momentissa säädetystä aikamäärästä voidaan erityisestä syystä poiketa.

Merivartijan ja rajavartijan sotilasvirassa sekä rajavartiolaitoksen siviilivirassa palvelevan henkilöstön sotilasarvoina ovat samat sotilasarvot kuin reserviin kuuluvilla siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään.

Merivartijan ja rajavartijan palvelusarvona voi olla merivartija, rajavartija, ylimerivartija ja ylirajavartija.

Edellä 2 momentissa säädetyt palvelusarvot voivat olla eri luokkaisia siten kuin rajavartiolaitoksen päällikkö määrää.

Tasavallan presidentti ylentää sisäasiainministerin esittelystä rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilöstön vänrikin ja aliluutnantin samoin kuin sotilas- ja palvelusarvoista annetun asetuksen 2 §:n 1 momentin 8―16 kohdassa tarkoitettuihin sekä niitä vastaaviin erikoisupseerin sotilasarvoihin.

Hallintoyksikön päällikkö ylentää hallintoyksikössä palvelevan henkilöstön muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun sotilasarvoon.

Rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä vastaavista puolustusvoimien sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä säädetään tai määrätään. Sotamiehen sotilasarvoa vastaa rajavartiolaitoksessa kuitenkin rajajääkäri.

Valtioneuvoston esittelijöinä toimivat rajavartiolaitoksen päällikkö ja apulaispäällikkö, rajavartiolaitoksen esikunnan osastojen osastopäällikön tehtävässä palvelevat virkamiehet ja hallinnollisen osaston toimistopäällikkö.

Rajavartioston komentaja toimii rajavaltuutettuna ja rajavartioston apulaiskomentaja rajavaltuutetun sijaisena.

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuja rajavartiomiehiä ovat tämän asetuksen 22―24 §:ssä ja 25 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa viroissa palvelevat virkamiehet.

Rajavartiomiehellä on sisäasiainministeriön vahvistama virkamerkki, joka on tarvittaessa esitettävä.

Muulle rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalle virkamiehelle voidaan antaa sisäasiainministeriön vahvistama henkilökortti.

Rajavartiomiehen oikeudesta suorittaa esitutkinta, käyttää pakkokeinoja ja voimakeinoja sekä antaa syyttäjän ohjeiden mukaisesti esitutkinnan yhteydessä rangaistusmääräyslaissa (692/93) tarkoitettuja rangaistusvaatimuksia säädetään rajavartiolaitoksesta annetussa laissa.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen on viipymättä ilmoitettava esimiehelleen rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvasta vireille tulleesta taikka hänen käsiteltävänään tai muutoin tiedossaan olevasta tärkeästä asiasta. Hänen on lisäksi ryhdyttävä asian vaatimiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Rajavartiolaitoksen virkamiehellä on vapaa-aikanakin velvollisuus oma-aloitteisesti ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa ilmoittautua palvelukseen havaitessaan tai saadessaan tietoonsa rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvan poikkeuksellisen tapahtuman tai hätätilanteen tai muun sellaisen vakavan tapahtuman.

Virkamies ei saa käyttää hyödykseen eikä luvatta ilmaista virkamiesasemassaan tietoon saamaansa seikkaa, joka erikseen on säädetty tai määrätty salassa pidettäväksi tai joka koskee toisen terveydentilaa taikka jota asian laadun vuoksi ei muutoin ilmeisesti saa ilmaista. Tämä vaitiolovelvollisuus ei lakkaa asianomaisen erottua rajavartiolaitoksen palveluksesta.

Sivutoimiluvan virkamiehelle myöntää rajavartiolaitoksen esikunta, jollei sen myöntäminen valtion virkamiesasetuksen 18 §:n 1 kohdan nojalla kuulu sisäasiainministeriölle.

Valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta virkamiehen on ilmoitettava hallintoyksikkönsä päällikölle, jollei ilmoitusvelvollisuudesta toisin säädetä.

Rajavartiolaitoksen tunnuskuvana on karhunpää, saatteena sitä vasten painautuneina kuusen havu ja miekka.

Rajavartiolaitoksen tunnusväreinä ovat vihreä ja oranssi.

Rajavartiolaitoksen virkapukuna on sisäasiainministeriön vahvistama rajavartiolaitoksen sotilaspuku.

Tarkempia määräyksiä virkapuvun kokoonpanosta ja käytöstä sekä rajavartiolaitoksen virkamiesten suoja- ja erityisvaatetuksesta antaa sisäasiainministeriö.

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa virkapuvussa käytettävät erikoismerkit lukuun ottamatta virkamerkkiä.

Rajavartiolaitoksen sotilasviroissa palvelevat virkamiehet ovat velvolliset käyttämään virkapukua.

Sisäasiainministeriö voi erityisestä syystä määrätä tai oikeuttaa muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen käyttämään virkapukua.

Rajavartiolaitos käyttää valtiolippua.

Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiolaitoksen aluksissa ja moottoriajoneuvoissa käytettävät liput ja viirit.

Tunnuskuvan, erikoismerkkien ja päällikkyysmerkkien käyttäminen ilman rajavartiolaitoksen esikunnan lupaa muihin kuin rajavartiolaitoksen viranomaistarpeisiin on kielletty.

Rajavartiolaitokselle säädettyjä tehtäviä varten rajavartiolaitos harjoittaa valtion tarpeisiin merenkulkua, jossa noudatetaan merenkulkua koskevaa lainsäädäntöä siten kuin merilain (674/94) 1 luvun 9 §:ssä säädetään.

Rajavartiolaitokselle säädettyjä tehtäviä varten rajavartiolaitos harjoittaa valtion ilmailutoimintaa, jossa noudatetaan siviili-ilmailusta annettuja säännöksiä ja määräyksiä tarvittaessa sellaisin poikkeuksin kuin Ilmailulaitos määrää.

Rajavartiolaitoksen virka-avusta muille viranomaisille sekä valtion maksuperustelaissa (150/92) tarkoitetuista muista rajavartiolaitoksen suoritteista perittävistä maksuista määrätään sisäasiainministeriön päätöksellä.

Kun rajavartiolaitoksen virkamies tai rajavartiolaitoksessa palveleva asevelvollinen kutsutaan kuulusteltavaksi, vastaamaan tai todistajaksi tuomioistuimeen, on hänet haastettava sinne hallintoyksikkönsä päällikön välityksellä siinä järjestyksessä ja siinä määräajassa kuin haasteen tiedoksiantamisesta säädetään.

Virkamiehen tai asevelvollisen kutsuminen kuulusteluun, jonka poliisi tai muu tutkintaa toimittava viranomainen toimittaa, tapahtuu sen hallintoyksikön päällikön välityksellä, jossa kutsuttava palvelee.

Kutsussa on mainittava kuulustelun aika ja paikka sekä mitä asia koskee. Jollei virkamies tai asevelvollinen palvelustehtävän vuoksi voi saapua kuulusteluun, asianomaisen päällikön on ilmoitettava siitä hyvissä ajoin kutsun esittäneelle viranomaiselle.

Sotilaskurinpitolain (331/83) soveltamisesta rajavartiolaitoksessa on voimassa, mitä sotilaskurinpitoasetuksessa (969/83) ja tässä asetuksessa säädetään.

Rajavartiolaitoksessa käsiteltävän sotilasrikosasian esitutkinnan suorittaa rajavartiomies, jollei tutkinta asian laadun vuoksi kuulu poliisille.

Sotilaskurinpitolain 31 §:ssä tarkoitetun lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa rajavartiolaitoksen esikunnan määräämä virkamies, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.

Sotilaskurinpitolain 46 §:ssä tarkoitettuna päiväkäskynä on rajavartiolaitoksen päällikön hallintoyksiköille julkaisema päätösluettelo ja hallintoyksikön päällikön hallintoyksikössään palvelevalle henkilöstölle julkaisema päätösluettelo.

Vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja sekä koulun johtaja ovat sotilaskurinpitolain 12 §:ssä tarkoitettuja joukko-osaston komentajia.

Rajavartiolaitoksen esikunta tarkastaa vähintään kerran vuodessa rajavartiolaitoksessa pidettävät rangaistus- ja ojennuskortistot.

Edellä 25 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Valtion virkamieslain 24 §:ssä tarkoitetusta virkamiehelle annettavasta varoituksesta päättää hallintoyksikön päällikkö, jollei toisin säädetä.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää varoituksen antamisessa noudatettavasta menettelystä.

Virkamiehen tehtävään määräämistä tai siirtämistä koskevaan 32 tai 33 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla eikä siitä saa tehdä oikaisuvaatimusta.

Upseerin virkaan vaadittava upseerin tutkinto ja yleisesikuntaupseerin tutkinto suoritetaan puolustusvoimissa. Näihin tutkintoihin johtavaa opetusta voidaan antaa rajavartiolaitoksessa siten kuin siitä maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen (668/92) 1 §:n 1 momentissa säädetään.

Opistoupseerin virkaan vaadittava opistoupseerin tutkinto voidaan suorittaa joko kokonaan tai osaksi puolustusvoimissa.

Kun sisäasiainministeriössä päätettäväksi säädetty asia, jonka virkamies tämän asetuksen nojalla muutoin saisi ratkaista, on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen, ratkaisee asian ministeri.

Ministerin ja kansliapäällikön oikeudesta pidättää ratkaisuvalta ministeriössä päätettäväksi säädetyssä asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, säädetään erikseen.

Sisäasiainministeriö antaa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994. Asetuksen 37 § tulee voimaan kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan 16 päivänä huhtikuuta 1992 annettu asetus rajavartiolaitoksesta (358/92). Kumotun asetuksen 34 §:ää sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 1994.