Ylioppilastutkinto järjestetään kahdesti vuodessa yhtäaikaa koko maassa.

Ylioppilastutkintoon kuuluu pakollisia ja ylimääräisiä kokeita. Kokeet ovat kirjallisia. Niihin voi kuulua suullisia tehtäviä.

Tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistuvia kutsutaan tässä asetuksessa kokelaiksi.

Ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa ylioppilastutkintolautakunta.

Lautakunta kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä opetushallituksen kanssa.

Opetusministeriö nimeää lautakuntaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä opetushallituksen esityksestä. Lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita sekä opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä. Lautakunta asetetaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Lautakunta valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa sekä ottaa pääsihteerin ja muuta tarpeellista henkilökuntaa. Tehtävien laatimista ja arvostelua varten lautakunta voi ottaa apujäseniä. Henkilökunta otetaan joko määräajaksi tai toistaiseksi.

Opetusministeriö vahvistaa lautakunnan jäsenten ja apujäsenten palkkiot sekä pääsihteerin palkkauksen.

Lautakunta hyväksyy koetehtävien ja kokelaiden vastausten sekä muun arkistoitavan aineiston säilyttämistä varten arkistolain (831/94) mukaisen arkistonmuodostussuunnitelman.

Lautakunta ylläpitää ylioppilastutkintorekisteriä, johon merkitään kokeisiin ilmoittautuneiden ja osallistuneiden nimet ja henkilötunnukset sekä heidän kokeissa saamansa arvosanat ja tutkinnon suorittaminen sekä muut tarpeelliset tiedot.

Lautakunnalla on oikeus saada maksutta lukioilta tarpeelliset kokeiden järjestämiseen ja arvosteluun liittyvät tiedot.

Lukion oppilas osallistuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen tutkinnon.

Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että oppilas on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään valtioneuvoston lukiolain 20 §:n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä määrätyt asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit tai, jos on kyse reaalikokeesta, opiskellut vähintään kahden kokeeseen sisältyvän oppiaineen vastaavan oppimäärän.

Kokeeseen voi rehtorin päätöksellä osallistua myös oppilas, joka ei ole opiskellut 2 momentissa tarkoitettuja oppimääriä mutta jolla muutoin voidaan katsoa olevan riittävät edellytykset kokeesta suoriutumiseen.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa mainittua tutkintoa ja opintoja suorittava opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon ollessaan vielä asianomaisen oppilaitoksen opiskelijana. Tässä momentissa tarkoitettu opiskelija voi osallistua tutkintoon aikaisintaan suoritettuaan puolentoista vuoden laajuiset opinnot.

Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muutoin törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa jatkaa tutkinnon suorittamista kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin kokelas on kyseisenä tutkintokertana ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi.

Jos 1 momentissa tarkoitettua tekoa voidaan pitää suunniteltuna tai muulla tavalla raskauttavana, rehtori voi määrätä, että kokelas menettää osallistumisoikeuden kokeisiin kyseistä tutkintokertaa lähinnä seuraavana tutkintokertana.

Rehtorin tulee viipymättä antaa 2 momentissa tarkoitettu päätös lautakunnalle tiedoksi. Päätöksen saatua lainvoiman rehtorin tulee niin ikään ilmoittaa siitä lautakunnalle.

Kokelaan on pakollisina suoritettava 1 momentin 1―3 kohdassa mainitut kokeet ja kokelaan valinnan mukaan joko matematiikan koe tai reaalikoe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen.

Tutkintokieliä ovat suomen ja ruotsin kieli sekä sen mukaan kuin opetusministeriö määrää jokin muu kieli.

Äidinkielen koe järjestetään suomen, ruotsin ja saamen kielessä. Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin jokin edellä mainituista kielistä, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa muun kokeen suomen tai ruotsin kielessä.

Kokelas voi toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta suorittaa äidinkielen kokeen tässä kielessä.

Lautakunta määrää, missä kielissä vieraan kielen koe järjestetään.

Reaalikoe sisältää tehtäviä, jotka koskevat uskontoa, elämänkatsomustietoa, psykologiaa, filosofiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa sekä muita lautakunnan määräämiä oppiaineita ja oppiainerajat ylittäviä tehtäviä.

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä voidaan järjestää vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet.

Kokelas saa valita kumpaan 1 momentissa tarkoitettuun kokeeseen hän osallistuu. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa ylioppilastutkintoa suorittavan kokelaan tulee suorittaa vaativampi koe.

Tutkintoon saa kuulua vain yksi koe samassa 1 momentissa mainitussa oppiaineessa. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi kuitenkin samassa oppiaineessa suorittaa vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet siten, että toinen koe katsotaan 16 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi kokeen uusimiseksi.

Kokeiden tehtävät laaditaan 10 §:n 1 momentissa ja 11 §:ssä mainituissa oppiaineissa valtioneuvoston lukiolain 20 §:n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti.

Lautakunta antaa määräykset tutkintoon sisältyvien kokeiden rakenteesta, kokeiden laajuudesta ja lukumäärästä, kokeisiin ilmoittautumisesta, arvostelusta ja siihen liittyvästä tarkistusarvostelusta, tutkintojen ajankohdista ja kokeiden järjestämisestä sekä muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä seikoista.

Lautakunta päättää hyväksymiensä yleisten perusteiden mukaisesti hakemuksesta, miten sellaisen kokelaan tutkinto järjestetään, jonka opetus toisessa kotimaisessa kielessä ulkomailla oleskelun tai muun erityisen syyn vuoksi on järjestetty toisin kuin lukiolle vahvistetussa opetussuunnitelmassa edellytetään.

Lautakunta voi määrätä, että vammaisen kokelaan kokeet järjestetään poikkeavalla tavalla.

Ylioppilastutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin tulee ilmoittautua lukion rehtorille lautakunnan määräämään ajankohtaan mennessä. Rehtorin tulee tarkistaa, täyttääkö kokelas tässä asetuksessa tutkintoon ja siihen kuuluviin kokeisiin osallistumiselle säädetyt edellytykset.

Kokelaan tulee ilmoittautuessaan kokeeseen samalla ilmoittaa, suorittaako hän kokeen pakollisena.

Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena perättäisenä tutkintokertana. Hylätty pakollinen koe saadaan uusia kaksi kertaa ja sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, suorittaa vielä kokeen tutkintokertaa välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyksi katsotaan myös koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta on jäänyt siihen ilman erityisen painavaa syytä saapumatta tai jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi. Hylätyksi katsotaan niin ikään 9 §:ssä tarkoitettu koe. Jollei tutkintoa ole mainitussa ajassa suoritettu, tutkinto on kokonaisuudessaan uusittava.

Hyväksytty koe saadaan uusia yhden kerran. Hyväksytty reaalikoe saadaan kuitenkin uusia kaksi kertaa.

Ylioppilastutkintoa voidaan myöhemmin myös täydentää.

Mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) ja valtion maksuperusteasetuksessa (211/92) säädetään, on voimassa myös ylioppilastutkintolautakunnan suoritteiden osalta. Lukio huolehtii ylioppilastutkintoon liittyvien maksujen perimisestä ja tilittämisestä lautakunnalle. Kokelaalle ei anneta todistusta ennen kuin hän on suorittanut maksut.

Opetusministeriö päättää tutkintomaksujen ja muiden kiinteiden maksujen suuruudesta. Erityisestä syystä maksut voidaan eri kokeista määrätä erisuuruisiksi.

Kokeet tarkastaa ja arvostelee valmistavasti lukion asianomaisen aineen opettaja ja lopullisesti lautakunta.

Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat laudatur (7), eximia cum laude approbatur (6), magna cum laude approbatur (5), cum laude approbatur (4), lubenter approbatur (3), approbatur (2) ja improbatur (0).

Lautakunta voi päättää, milloin jostakin kokeesta annetaan 1 momentissa mainittujen arvosanojen lisäksi yksityiskohtaisempi arvostelu.

Jos kokelaan äidinkieli on muu kieli kuin millä hän suorittaa tutkinnon tai äidinkieli on muu kuin missä kielessä hän suorittaa äidinkielen kokeen, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon.

Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, lautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon.

Kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut pakolliset kokeet ja jolle annetaan lukion päästötodistus tai vastaava todistus ammatillisen tutkinnon tai yhdistelmäopintojen suorittamisesta, annetaan ylioppilastutkintotodistus.

Ylioppilastutkintotodistukseen merkitään arvosanat hyväksytysti suoritetuista kokeista. Jos kokelas on uusinut kokeen ennen tutkintotodistuksen antamista, merkitään tutkintotodistukseen kokelaan saamista arvosanoista parempi ja reaalikokeen arvosanoista paras. Milloin hylätty suoritus lautakunnan vahvistamien perusteiden mukaan ei estä tutkintotodistuksen antamista ja kokelas on tämän menettelyn hyväksynyt, merkitään hylätty suoritus tutkintotodistukseen.

Kokelaalle, joka on hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnon pakolliset kokeet mutta joka ei saa 20 §:n 1 momentissa tarkoitettua todistusta säädetyssä ajassa tai joka on 16 §:ssä säädetyssä ajassa suorittanut hyväksytysti vain osan kokeista taikka on suorittanut vain yksittäisen kokeen, annetaan erillinen todistus hyväksytyn kokeen suorittamisesta. Kokelaalle, joka on uusinut reaalikokeen, annetaan tutkintotodistuksen lisäksi erillinen todistus muista hyväksytyistä reaalikokeista.

Tutkintoa suorittavalle kokelaalle annetaan pyynnöstä ote ylioppilastutkintorekisteristä, josta ilmenee hänen suorituksensa.

Ne lukion oppilaat, jotka opiskelevat International Baccalaureate -tutkintoon tai Reifeprüfung-tutkintoon johtavan opetusjärjestelmän mukaisesti, osallistuvat ensisijaisesti International Baccalaureate -tutkintoon tai Reifeprüfung-tutkintoon.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun tutkinnon suorittaminen tuottaa samat oikeudet kuin tämän asetuksen mukaisen tutkinnon suorittaminen.

Ylioppilastutkinto voidaan kokeilutarkoituksessa toimeenpanna osittain toisin kuin tässä asetuksessa säädetään. Opetusministeriö päättää lautakuntaa ja opetushallitusta kuultuaan perusteista, joiden mukaan kokeilu toteutetaan.

Lautakunta saa luovuttaa virkakäyttöön ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijavalintaa varten tarpeelliset nimitiedot henkilötunnuksineen sekä tiedot kokelaiden arvosanoista. Lisäksi saadaan luovuttaa julkaistaviksi ylioppilastutkinnossa hyväksyttyjen nimet. Henkilötietojen luovuttamisesta on muutoin voimassa, mitä yleisten asiakirjain julkisuudesta annetun lain 18 a §:ssä säädetään.

Lautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhausta henkilöstöasioissa on kuitenkin voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (750/94) säädetään.

Kokeiden arvostelua koskevaan lautakunnan päätökseen saa lautakunnalta hakea tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus tulee tehdä lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos henkilökohtaisesti tietoonsa.

Lukion rehtorin päätöksestä, jolla on katsottu kokelaan syyllistyneen 9 §:ssä tarkoitettuun tekoon tai rehtorin päätöksestä, jolla on hylätty hakemus päästä osallistumaan ylioppilastutkintoon kuuluviin kokeisiin, saa hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Muutoksenhausta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään. Lääninhallituksen tulee ilmoittaa päätöksestään lautakunnalle. Lääninhallituksen päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Asetuksen 3, 8 ja 17 §, 19 §:n 3 momentti ja 25 §:n 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tällä asetuksella kumotaan ylioppilastutkinnosta 26 päivänä syyskuuta 1947 annettu asetus (717/47) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sen estämättä, mitä 12 §:ssä säädetään, voidaan vuosina 1996 ja 1997 laatia edelleen kolmen eri tason mukaiset kielikokeet, jolloin valtioneuvoston lukiolain 20 §:n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä mainitun peruskoulun ala-asteelta alkavan kielen (A-kieli) oppimäärän mukaisesti laadittu koe on mainitussa säännöksessä tarkoitettu vaativampi koe.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen nojalla myönnetyt kokeiluluvat ovat voimassa lupapäätöksissä mainitun ajan, jollei opetusministeriö toisin määrää.