Yliopistolla on toimintaa Tampereen ja Hämeenlinnan kaupungeissa sekä tarvittaessa muilla paikkakunnilla.

Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat kansleri, valtuusto, hallitus, rehtori ja hallintovirasto.

Tiedekunnan ja opetusjaoston hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja opetusjaostoneuvosto sekä dekaani. Tiedekunnassa on laitoksia. Laitosten hallintoa hoitavat laitosneuvosto ja johtaja. Tiedekuntaan kuulumattoman erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja.

Yliopiston hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.

Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu kaksi harjoittelukoulua, joista toinen käsittää peruskoulun yläasteen ja lukion sekä toinen peruskoulun ala-asteen. Harjoittelukouluista on voimassa, mitä opettajankoulutusyksikköön kuuluvasta harjoittelukoulusta säädetään. Harjoittelukoulujen asemasta ja hallinnosta voidaan määrätä tarkemmin johtosäännössä.

Kanslerin tulee olla tieteellisesti ansioitunut, korkeakouluopetukseen perehtynyt ja korkeakouluhallintoa tunteva henkilö. Tampereen yliopiston tai muun korkeakoulun vakinainen virkamies ei voi toimia kanslerina.

Kanslerin nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan kolmesta valtuuston asettamasta ehdokkaasta.

Jos kanslerin tehtävä tulee avoimeksi aikaisemmin kuin kuusi kuukautta ennen toimikauden päättymistä, uusi kansleri nimitetään toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi.

Kun kansleri on estynyt tai kanslerin tehtävä on avoinna, kanslerin tehtävää hoitaa rehtori.

Kansleri ottaa itselleen sihteerin, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut.

Kansleri tekee päätöksensä kanslerinsihteerin esittelystä. Kansleri voi lisäksi nimetä jonkun yliopiston virkamiehen esittelemään erikseen määrättyjä asioita.

Valtuustoon kuuluu 30 jäsentä.

Vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan 10 jäsentä ja kullekin näistä ensimmäisen ja toisen varajäsenen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Muu henkilökunta valitsee keskuudestaan niin ikään 10 jäsentä ja kullekin näistä ensimmäisen ja toisen varajäsenen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävä toimielin valitsee suhteellisilla vaaleilla opiskelijoiden keskuudesta 10 jäsentä ja kullekin näistä yhden henkilökohtaisen varajäsenen kalenterivuodeksi kerrallaan.

Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Jos 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu valtuuston jäsen ei enää kuulu yliopistoon, ensimmäinen varajäsen tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos ensimmäinen varajäsenkään ei enää kuulu yliopistoon, toinen varajäsen tulee valtuuston jäseneksi.

Jos 7 §:n 3 momentissa tarkoitettu valtuuston jäsen ei enää kuulu yliopistoon, hänen varajäsensä tulee hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Milloin valtuuston kaikkien jäsenten toimikaudet alkavat samanaikaisesti, valtuusto kokoontuu uudessa kokoonpanossa ennen jäsentensä toimikausien alkamista määräämään ne hallituksen, tiedekuntaneuvostojen, opetusjaostoneuvoston ja laitosneuvostojen jäsenet, jotka kuuluvat valtuuston määrättäviksi.

Valtuuston 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet valitaan yliopiston piirissä toimitettavilla vaaleilla. Vaaleista määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Opiskelijaksi katsotaan yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto. Opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

Hallitus asettaa valtuuston vaalia varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanosta.

Hallitukseen kuuluvat rehtori, jokaisesta tiedekunnasta ja opetusjaostosta dekaani tai varadekaani tiedekuntaneuvoston tai opetusjaostoneuvoston päätöksen mukaan sekä kahdeksan muuta jäsentä.

Valtuusto määrää neljä jäsentä ja kullekin heistä yhden henkilökohtaisen varajäsenen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan muun yliopiston henkilökunnan kuin professorien ja apulaisprofessorien keskuudesta valtuuston tätä henkilökuntaa edustavan ryhmän esityksestä. Kahden jäsenen ja heidän varajäsenensä tulee olla opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvia sekä kahden jäsenen ja heidän varajäsenensä muuhun kuin opetus- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvia. Johtosäännössä määrätään hallituksen täydentämisestä silloin, kun jäsen tai varajäsen jää pois hallituksesta kesken toimikautensa.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävä toimielin valitsee suhteellisilla vaaleilla neljä jäsentä ja kullekin jäsenelle yhden henkilökohtaisen varajäsenen kalenterivuodeksi kerrallaan. Sama toimielin päättää hallituksen täydentämisestä, kun opiskelijoita edustava jäsen tai varajäsen jää pois hallituksesta kesken toimikautensa.

Kun rehtori on estynyt toimimasta hallituksessa, hänen tilalleen jäseneksi ja puheenjohtajaksi tulee ensimmäinen vararehtori. Kun tämäkin on estynyt, rehtorin tilalla toimii toinen vararehtori.

Dekaanin varajäsenenä hallituksessa toimii varadekaani ja varadekaanin varajäsenenä dekaani.

Vararehtoreilla ja hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa hallituksen kokouksissa.

Hallitus voi siirtää rehtorin tai hallintoviraston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka ei ole laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Yliopistossa on rehtori ja kaksi vararehtoria.

Rehtorin tulee olla yliopiston vakinainen professori.

Vararehtorin tulee olla opetus- ja tutkimustoimintaan hyvin perehtynyt yliopiston vakinainen virkamies, joka on suorittanut tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet.

Rehtorin ja vararehtorit valitsee valtuusto kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan.

Määräykset vaalin toimittamisesta annetaan johtosäännössä.

Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa.

Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian vararehtorin tai hallintoviraston ratkaistavaksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen vararehtori.

Rehtori on vapaa varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Rehtori voi vapauttaa vararehtorin osasta hänen virkaansa kuuluvaa opetusvelvollisuutta. Vapautus on enintään puolet opetusvelvollisuudesta.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia yliopistolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta ja tuottaa yliopiston toiminnan edellyttämiä tukipalveluja.

Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Hallintovirastoon kuuluu se hallintohenkilökunta, jonka sijoittamisesta ei toisin määrätä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on periaatteellisesti tärkeä.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa käsiteltäväkseen asian, joka muutoin kuuluisi hallintovirastolle.

Tiedekuntaneuvosto voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian, joka ei ole tiedekunnan kannalta periaatteellisesti tärkeä, dekaanin, laitosneuvoston, laitoksen johtajan tai harjoittelukoulun rehtorin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Opetusjaostoneuvoston tehtävistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

Tiedekuntaneuvostoon kuuluu vähintään 9 ja enintään 24 jäsentä. Kunkin neuvoston jäsenmäärästä päättää valtuusto. Opetusjaostoneuvostoon kuuluu 9 jäsentä.

Valtuusto määrää kaksi kolmannesta kunkin neuvoston jäsenistä ja kullekin määräämälleen jäsenelle yhden henkilökohtaisen varajäsenen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Valtuuston määräämistä tiedekuntaneuvoston jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä puolet tulee olla vakinaisia professoreja ja apulaisprofessoreja ja puolet muita opettajia ja tutkijoita. Valtuuston määräämien opetusjaostoneuvoston jäsenten tulee olla opetusjaostoon kuuluvia opettajia ja tutkijoita. Niiden laitosten laitosneuvostot, joiden opetus olennaisesti liittyy tiedekunnassa tai opetusjaostossa suoritettaviin tutkintoihin, tekevät esityksensä jäseniksi ja varajäseniksi ennen valtuuston päätöstä.

Hallitus määrää kolmanneksen kunkin neuvoston jäsenistä ja kullekin määräämälleen jäsenelle yhden henkilökohtaisen varajäsenen kalenterivuodeksi kerrallaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävän toimielimen esityksestä.

Johtosäännössä määrätään tiedekuntaneuvoston ja opetusjaostoneuvoston täydentämisestä silloin, kun jäsen tai varajäsen jää pois neuvostosta kesken toimikautensa.

Tiedekuntaneuvosto valitsee keskuudestaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan dekaanin ja varadekaanin neuvostoon kuuluvien vakinaisten professorien ja apulaisprofessorien joukosta.

Opetusjaostoneuvosto valitsee keskuudestaan dekaanin ja varadekaanin kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan neuvostoon kuuluvien vakinaisten opettajien joukosta.

Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta periaatteellisesti tärkeä.

Opetusjaoston dekaanin tehtävistä on opetusjaostoon ja opetusjaostoneuvostoon nähden voimassa, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään dekaanin tehtävistä tiedekuntaan ja tiedekuntaneuvostoon nähden.

Dekaanin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa varadekaani.

Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varadekaanin ratkaistavaksi.

Laitos on yhden tai useamman oppiaineen ja tutkimusalan muodostama yksikkö. Hallitus päättää laitosten muodostamisesta.

Laitosneuvostoon kuuluu kuusi, yhdeksän tai kaksitoista jäsentä. Kunkin neuvoston jäsenmäärästä päättää hallitus.

Valtuusto määrää kaksi kolmannesta kunkin laitosneuvoston jäsenistä ja kullekin määräämälleen jäsenelle yhden henkilökohtaisen varajäsenen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Puolet valtuuston määräämistä jäsenistä tulee olla laitoksen vakinaisia professoreja ja apulaisprofessoreja ja puolet laitoksen muuta henkilökuntaa. Johtosäännössä määrätään jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta sekä laitosneuvoston kokoonpanosta silloin, kun laitoksessa ei ole riittävästi mainittuihin ryhmiin kuuluvaa henkilökuntaa.

Hallitus määrää kolmanneksen kunkin laitosneuvoston jäsenistä ja kullekin määräämälleen jäsenelle yhden henkilökohtaisen varajäsenen kalenterivuodeksi kerrallaan Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan päätösvaltaa käyttävän toimielimen esityksestä.

Johtosäännössä määrätään laitosneuvoston täydentämisestä silloin, kun jäsen tai varajäsen jää pois neuvostosta kesken toimikautensa.

Johtosäännössä määrätään laitoksen toiminnasta sekä johtajan ja varajohtajan valitsemisesta.

Tampereen yliopistosta annetun lain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetut erilliset laitokset perustetaan ja lakkautetaan hallituksen päätöksellä, jollei laitoksesta säädetä laissa.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja. Enintään puolet johtokunnan jäsenistä voi olla yliopistoon kuulumattomia henkilöitä.

Erillisen laitoksen hallinnosta ja toiminnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Monijäseninen hallintoelin valtuustoa lukuun ottamatta sekä kansleri, rehtori, dekaani ja muu päätösvaltaa käyttävä virkamies tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelymenettelyä ei käytetä arvosteltaessa opetusnäytettä ja opintosuoritusta, valittaessa dekaania, varadekaania, laitoksen johtajaa ja varajohtajaa. Johtosäännössä voidaan määrätä, että esittelymenettelyä ei käytetä tietyissä vähämerkityksisissä asioissa.

Esittelijän määrää hallintovirasto.

Monijäseninen hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä esittää kokoontumista ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi kuitenkin läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut asiat kuin vaaliasiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijan kurinpitoa koskevassa asiassa toimitetaan kuitenkin äänestys noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Kun henkilö valitaan tai määrätään tehtävään, asiaa koskeva vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos ensimmäisessä äänestyksessä kukaan ei saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Jos valittavia tai määrättäviä on useita, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnäolevista jäsenistä sitä vaatii. Äänten mennessä tasan vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Rehtorin ja vararehtorien vaaliin ei sovelleta 1 ja 2 momentin säännöksiä.

Opintosuorituksia arvosteltaessa hallintoelimen kokouksessa päätöksentekoon saavat osallistua kokouksen puheenjohtaja sekä muista jäsenistä vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit ja vastaavantasoisen opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen jäsenillä, jotka eivät saa osallistua päätöksentekoon, on puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, rehtori määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä, joilla on vaadittava pätevyys. Lisäjäsenen toimikausi päättyy samaan aikaan kuin kolmeksi vuodeksi määrättyjen hallintoelimen jäsenten toimikaudet.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelemisestä annetaan johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämiseksi kutsusta. Kansleri nimittää apulaisprofessorin. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.

Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitoksen johtajan sekä tutkimusjohtajan, yliopettajan, lehtorin, apulaisopettajan, yliassistentin, assistentin ja harjoittelukoulun rehtorin nimittää ja dosentin ottaa kansleri.

Muut kuin 1 ja 2 momentissa mainitut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto tai joille kuuluu esittelijän tehtäviä monijäsenisessä hallintoelimessä, nimittää hallitus.

Muun kuin 1-3 momentissa ja 41 §:ssä tarkoitetun henkilökunnan ottamisesta määrätään johtosäännössä.

Yliassistentin, assistentin ja apulaisopettajan virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tutkimusjohtajan, erikoistutkijan, tutkijan, pääasiallisesti teatteritaiteen kandidaatin tutkintoa varten opetusta antavan lehtorin ja suunnittelijan virat samoin kuin ulkomaalaiselle tarkoitetut kielen lehtorin virat voidaan täyttää toistaiseksi tai määräajaksi, joka on enintään viisi vuotta. Johtosäännössä voidaan määrätä, miten näistä määräajoista pääte- tään.

Yliassistentin, yliopettajan, apulaisopettajan ja lehtorin viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte. Tiedekuntaneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Tiedekuntaneuvosto arvostelee opetusnäytteet. Se voi myös määrätä laitosneuvostot arvostelemaan opetusnäytteitä.

Hakemuksesta täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää haettavaksi julistamatta.

Dosentilta vaaditaan tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, perusteelliset tiedot omalta alaltaan, julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen yliopistoon on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista, se hankkii selvityksen hakijan tieteellisistä ansioista. Neuvosto käyttää asiantuntijoita pätevyyden arvioinnissa, jollei hakijan tieteellistä pätevyyttä ole neuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Dosentiksi hakevan opetusnäytteestä on voimassa, mitä 44 §:ssa säädetään.

Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin kelpoisuusvaatimukset, se tekee kanslerille esityksen hänen ottamisestaan dosentin tehtävään.

Virkavapauden sekä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto, jollei toisin säädetä tai johtosäännössä määrätä.

Kansleri myöntää virkavapauden professorille, apulaisprofessorille, hallintojohtajalle ja 42 §:n 2 momentissa tarkoitetulle virkamiehelle vuotta pitemmäksi ajaksi sekä ajaksi, joka yhden tai useamman aikaisemmin myönnetyn virkavapauden kanssa muodostaa yhtäjaksoisen vuotta pitemmän virkavapauden.

Viran hoitamisesta virkavapauden aikana ja avoinna olevan viran ja työsopimussuhteisen tehtävän hoitamisesta päättää se, joka myöntää virkavapauden tai vastaavan vapautuksen.

Kanslerin päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Asianosainen saa hakea muutosta muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun yliopiston päätökseen sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan, valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jollei tässä asetuksessa taikka muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Muutoksen hakemisesta on muutoin voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksen hakemisesta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla on hyväksytty johtosääntö tai muut yleiset määräykset, asetettu kansleriehdokkaat, valittu rehtori, vararehtorit, dekaani, varadekaani, laitoksen tai erillisen laitoksen johtaja tai varajohtaja taikka määrätty hallintoelimen jäsen tai varajäsen, eikä myöskään päätöksestä apurahan tai avustuksen myöntämistä tai opetustaidon arviointia koskevassa asiassa.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Yliopistolle lahjoitetut ja testamentatut varat pidetään erillään valtion muista varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Jos monijäsenisen hallintoelimen jäsen toimikauden aikana siirtyy siitä ryhmästä, josta hänet on valittu, toiseen ryhmään, hän pysyy kuitenkin ensin mainitun ryhmän edustajana toimikautensa loppuun.

Yliopiston kansleria, professoria, apulaisprofessoria sekä hallintojohtajaa syytetään virkarikoksesta Turun hovioikeudessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan Tampereen yliopistosta 7 päivänä lokakuuta 1988 annettu asetus (860/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Kumotun asetuksen mukaan asetettu muutoksenhakulautakunta käsittelee kuitenkin edelleen korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetun lain (856/91) 15 §:n 3 momentissa tarkoitettujen virkojen täyttämisestä tehdyt valitukset sekä, sen mukaan kuin erikseen säädetään, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnasta annetun asetuksen (878/74) 7 §:ssä tarkoitetut valitukset. Lautakuntaan sovelletaan tällöin edelleen sitä koskevia kumotun asetuksen säännöksiä.

Tämän asetuksen voimaantultua yliopistolla on edelleen ne erilliset laitokset, jotka on perustettu aikaisempien säännösten mukaan, jollei hallitus toisin päätä.

Valtuuston, tiedekuntaneuvostojen, opetusjaostoneuvoston, laitosneuvostojen sekä erillisten laitosten johtokuntien jäsenet ja varajäsenet määrätään tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran 1 päivästä tammikuuta 1995. Näiden hallintoelinten jäsenet ja varajäsenet, jotka on määrätty 53 §:n 2 momentissa kumotun asetuksen mukaan, jatkavat tehtävissään, kunnes tämän asetuksen mukaan valittujen jäsenten ja varajäsenten toimikaudet alkavat. Mitä 10 §:ssä säädetään, koskee kuitenkin myös ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan valittua valtuustoa.

Hallituksen jäsenet ja varajäsenet määrätään tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 1994 alkavaksi ja 31 päivänä joulukuuta 1994 päättyväksi toimikaudeksi.

Kansleri, rehtori ja vararehtorit valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan 1 päivänä elokuuta 1996 alkavaksi toimikaudeksi. Kumotun asetuksen mukaan valittu rehtori ja vararehtorit jatkavat tehtävissään, kunnes tämän asetuksen mukaan valitun rehtorin ja vararehtorien toimikaudet alkavat.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken tämän asetuksen voimaan tullessa, asia siirtyy sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai erikseen annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.