Yliopistolla on toimintaa Joensuun ja Savonlinnan kaupungeissa sekä tarvittaessa muilla paikkakunnilla.

Yliopiston yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori ja hallintovirasto.

Tiedekunnan hallintoa hoitavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani. Tiedekunnassa voi olla laitoksia ja koulutuslinjoja. Tiedekuntaan kuulumattoman erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtaja tai johtokunta ja johtaja.

Yliopiston hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.

Yliopistossa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Hallitukseen kuuluvat rehtori, vararehtorit ja tiedekuntien dekaanit sekä kymmenen muuta jäsentä, jotka valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan.

Yliopiston henkilökuntaan kuuluvat, vakinaisia ja virkaatoimittavia professoreita ja apulaisprofessoreita lukuun ottamatta, valitsevat keskuudestaan viisi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta viisi jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Yliopiston ja muun yhteiskunnan yhteyksien edistämiseksi yliopiston hallitus voi toimikaudekseen kutsua hallitukseen enintään viisi yliopistoon kuulumatonta jäsentä, joilla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.

Rehtori on hallituksen puheenjohtaja. Dekaanin varajäsenenä toimii varadekaani.

Rehtorin sekä ensimmäisen ja toisen vararehtorin valitsee neljäksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen varsinaiset jäsenet, erillisten laitosten johtajat sekä hallintojohtaja.

Rehtori ja vararehtorit valitaan kukin erikseen. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Jos äänet menevät tasan, vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Rehtorin tulee olla yliopiston vakinainen professori ja vararehtorien yliopiston vakinaisia professoreita tai apulaisprofessoreita. Rehtorin ja vararehtorien tulee olla perehtyneitä opetuksen ja tutkimuksen hallintoon.

Sillä, joka on ollut rehtorina edellisen toimikauden, on oikeus kieltäytyä ehdokkuudesta rehtorin ja vararehtorin tehtävään. Jos kieltäytymiseen esitetään muu syy, sen hyväksyminen riippuu vaalikollegion harkinnasta.

Rehtorin tehtävänä on johtaa ja valvoa yliopiston toimintaa. Rehtori käyttää yliopiston puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin yliopistoa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat, joista ei toisin säädetä tai määrätä. Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian jommankumman vararehtorin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Jos rehtori on siirtänyt asian vararehtorille, tämä voi samoin perustein saattaa asian yliopiston hallituksen ratkaistavaksi.

Rehtorin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa ensimmäinen vararehtori ja tämänkin ollessa estynyt toinen vararehtori.

Rehtori on vapautettu vakinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee ja ratkaisee sille säädetyt ja johtosäännössä määrätyt asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi virastolle kuuluvan asian, joka on yliopiston kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja. Hallintovirastolle kuuluvat asiat ratkaisee hallintojohtaja. Hallintojohtaja voi siirtää asian hallintoviraston muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Hallintovirastoon kuuluu yliopiston henkilökunta, jonka sijoittamisesta ei toisin määrätä.

Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa ja muualla laissa tai asetuksessa säädetään, käsitellä ja ratkaista asiat, jotka johtosäännössä sille määrätään.

Tiedekuntaneuvostoon kuuluu hallituksen päätöksen mukaan 7, 11 tai 15 jäsentä. Tiedekuntaneuvoston toimikausi on kolme kalenterivuotta. Hallitus päättää perusteista, joiden mukaan henkilön kuuluminen tiedekuntaan määräytyy.

Tiedekunnan vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan tiedekuntaneuvoston jäsenmäärästä riippuen kolme, viisi tai seitsemän jäsentä ja kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen.

Tiedekunnan muu henkilökunta valitsee keskuudestaan vastaavasti kaksi, kolme tai neljä jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto valitsee opiskelijoiden keskuudesta tiedekuntaneuvoston jäsenmäärästä riippuen kaksi, kolme tai neljä jäsentä tai yhtä monta varajäsentä.

Tiedekuntaneuvosto valitsee toimikaudekseen dekaanin ja varadekaanin neuvostoon kuuluvien vakinaisten ja virkaatoimittavien professoreiden ja apulaisprofessoreiden joukosta.

Tiedekuntaneuvostot kokoontuvat yliopiston rehtorin kutsusta viimeistään kaksi viikkoa ennen toimikautensa alkamista valitsemaan dekaanin ja varadekaanin. Kokouksen puheenjohtajana toimii rehtorin määräämä tiedekuntaneuvoston jäsen.

Dekaani johtaa ja valvoo tiedekunnan toimintaa. Dekaani on tiedekuntaneuvoston puheenjohtaja.

Dekaani käsittelee ja ratkaisee tiedekunnalle kuuluvat asiat, joista ei toisin säädetä tai johtosäännössä määrätä. Dekaani voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian varadekaanin ratkaistavaksi.

Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä. Jos dekaani on siirtänyt asian varadekaanille, tämä voi samoin perustein saattaa asian tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi.

Dekaanin ollessa estynyt hänen tehtäviään hoitaa varadekaani.

Tiedekunnassa voi olla yhden tai useamman opetus- ja tutkimusalan muodostamia laitoksia ja koulutuslinjoja opetuksen ja tutkimuksen järjestämistä varten. Hallitus päättää laitosten ja koulutuslinjojen muodostamisesta.

Laitosten ja koulutuslinjojen tehtävistä ja hallinnosta määrätään johtosäännössä.

Yliopistossa on erillisenä laitoksena Karjalan tutkimuslaitos. Muun erillisen laitoksen perustamisesta päättää yliopiston hallitus.

Erillisen laitoksen johtokunnan jäsenistä enintään puolet voi olla yliopistoon kuulumattomia henkilöitä. Erillisen laitoksen johtajaksi määrätään yliopiston virkamies, jos johtajan tehtävät eivät muuten kuulu kenenkään virkatehtäviin.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen hallinnosta annetaan johtosäännössä. Johtosäännössä voidaan myös määrätä, että kahdella tai useammalla laitoksella on yhteinen johtokunta.

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetut hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä 12 §:n 3 momentissa tarkoitetut tiedekuntaneuvostojen jäsenet ja varajäsenet valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla.

12 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tiedekuntaneuvoston jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta määrätään johtosäännössä.

Opiskelijaksi katsotaan henkilö, jolla on oikeus suorittaa yliopistossa tutkinto ja joka on ilmoittautunut läsnäolevaksi opiskelijaksi. Opiskelijaksi ei vaaleissa kuitenkaan katsota sitä, joka 1 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

Hallituksen tai tiedekuntaneuvoston jäsen tai varajäsen, joka ei enää kuulu siihen ryhmään, josta hänet on valittu, pysyy kuitenkin hallintoelimen jäsenenä tai varajäsenenä toimikautensa loppuun.

Jos jäsen ei enää kuulu yliopistoon tai hänelle on myönnetty ero, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu yliopistoon tai hänestä tulee hallintoelimen jäsen taikka jos hänelle on myönnetty ero, hallitus määrää uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Opiskelijoita edustavan hallituksen ja tiedekuntaneuvoston varajäsenen valitsee kuitenkin ylioppilaskunnan edustajisto.

Hallitus asettaa vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

Tarkempia määräyksiä vaaleista ja vaalilautakunnasta sekä 19 §:n 2 momentissa tarkoitetun uuden varajäsenen määräämisestä annetaan johtosäännössä.

Yliopistossa ratkaistaan asiat esittelystä. Esittelymenettelyä ei kuitenkaan käytetä arvosteltaessa opintosuoritusta eikä valittaessa rehtoria, vararehtoria, dekaania ja varadekaania.

Monijäseninen hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Hallintoelin voi kuitenkin läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen kiireellisen asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa.

Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin 24 §:ssä tarkoitetut asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Viran täyttämistä ja opiskelijan kurinpitoa koskevassa asiassa toimitetaan kuitenkin äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa enempää kuin puolet äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Jos valittavia tai määrättäviä on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa, jos vähintään viidesosa läsnäolevista jäsenistä sitä vaatii. Äänten mennessä tasan vaalin tulos ratkaistaan arvalla.

Opintosuorituksia arvosteltaessa päätöksentekoon saavat osallistua kokouksen puheenjohtaja sekä muista jäsenistä vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit ja vastaavantasoisen opintosuorituksen suorittaneet. Hallintoelimen jäsenillä, jotka eivät saa osallistua päätöksentekoon, on puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä, joilla on vaadittava pätevyys. Lisäjäsen määrätään hallintoelimen toimikaudeksi, jollei hallitus toisin päätä.

Tiedekunnan kaikki vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit saavat osallistua päätöksentekoon tiedekuntaneuvostossa, kun tehdään virkaehdotus professorin tai apulaisprofessorin virkaan, päätös tällaisen viran täyttämistä koskevan asian raukeamisesta ja esitys professorin viran täyttämisestä kutsusta ja kun arvostellaan opintosuoritus.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelystä annetaan johtosäännössä.

Tiedekuntaneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämiseksi kutsusta. Hallitus nimittää apulaisprofessorin. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti.

Muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää yliopiston hallitus. Hallitus ottaa myös dosentin. Tiedekunnan yliassistentin ja assistentin nimittää kuitenkin tiedekuntaneuvosto. Jos vähintään kolmannes tiedekuntaneuvoston läsnäolevista jäsenistä sitä vaatii, yliassistentin tai assistentin nimittäminen on saatettava hallituksen ratkaistavaksi.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa rehtori, jollei johtosäännössä toisin määrätä.

Karjalan tutkimuslaitoksen johtajan sekä vanhemman tutkijan, erikoistutkijan, tutkijan, yliassistentin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Virkojen täyttämisestä määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Hakemuksesta täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Ulkomaalaiselle tarkoitettu kielen lehtorin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Yliassistentin ja lehtorin viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa julkinen opetusnäyte. Tiedekuntaneuvosto voi erityisestä syystä vapauttaa hakijan opetusnäytteen antamisesta.

Dosentiksi voidaan ottaa hakemuksesta henkilö, jolla on perusteelliset tiedot omalta alaltaan sekä julkaisuilla ja muilla tutkimuksilla osoitettu kyky itsenäiseen tieteelliseen tutkimustyöhön ja hyvä opetustaito. Lisäksi dosentilta vaaditaan tarpeellinen käytännöllinen kokemus alaansa liittyvissä tehtävissä silloin, kun alan hallinta sitä edellyttää.

Jos tiedekuntaneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen yliopistoon on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista, neuvoston on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan tieteellisistä ansioista, jollei hakijan tieteellistä pätevyyttä ole neuvoston käsityksen mukaan aikaisemmin todettu.

Dosentiksi hakevan opetusnäytteestä on voimassa, mitä 32 §:ssä säädetään.

Jos tiedekuntaneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin kelpoisuusvaatimukset, se tekee esityksen hänen ottamisestaan dosentiksi.

Virkavapauden virkamiehelle ja vastaavan vapauden työsopimussuhteiselle henkilölle myöntää hallintovirasto.

Asianosainen saa hakea muutosta yliopiston päätökseen valittamalla, jollei tässä asetuksessa taikka muualla laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valituksesta on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksen hakemisesta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen.

Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, jolla johtosääntö tai muut yleiset määräykset on hyväksytty tai rehtori, vararehtori, dekaani tai varadekaani valittu, eikä myöskään päätöksestä, joka koskee dosentin ottamista, tehtävään määräämistä taikka apurahan tai avustuksen myöntämistä.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Yliopiston hallitus voi erityisestä syystä myöntää hallituksen tai tiedekuntaneuvoston jäsenelle tai varajäsenelle eron tämän omasta pyynnöstä hallintoelimen jäsenyydestä tai varajäsenyydestä.

Kasvatustieteiden tiedekuntaan kuuluu kaksi harjoittelukoulua, joista toinen käsittää peruskoulun ala-asteen ja toinen peruskoulun ala-asteen ja yläasteen sekä lukion. Harjoittelukouluista on voimassa, mitä opettajankoulutusyksikköön kuuluvasta harjoittelukoulusta säädetään. Harjoittelukoulun asemasta ja hallinnosta voidaan määrätä tarkemmin johtosäännössä.

Yliopistolle lahjoitetut ja testamentatut varat pidetään erillään valtion muista varoista. Rahastojen varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla.

Yliopiston professoria, apulaisprofessoria sekä hallintojohtajaa syytetään virkarikoksesta Itä-Suomen hovioikeudessa.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tällä asetuksella kumotaan Joensuun yliopistosta 5 päivänä elokuuta 1983 annettu asetus (697/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla annetut johtosäännöt ja vastaavat yleiset määräykset jäävät edelleen voimaan siltä osin kuin ne eivät ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, kunnes uudet johtosäännöt ja muut yleiset määräykset on annettu.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Yliopiston hallitus ja tiedekuntaneuvostot valitaan tämän asetuksen mukaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1995. Kumotun asetuksen mukaan asetetut monijäseniset hallintoelimet jatkavat tehtävissään siihen saakka.

Rehtori ja vararehtorit valitaan ensimmäisen kerran tämän asetuksen mukaan toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1994. Kumotun asetuksen mukaan valittu rehtori ja vararehtorit jatkavat siihen saakka tehtävissään.

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken tämän asetuksen tullessa voimaan, jatkotoimet siirtyvät sille hallintoelimelle, jolle asia tämän asetuksen tai sen nojalla annettavan johtosäännön mukaan kuuluu.