Rahoitustarkastus suorittaa ne tehtävät, jotka sille rahoitustarkastuslain (503/93) ja muiden säännösten ja määräysten mukaan kuuluvat.

Rahoitustarkastuksessa on pankkivaltuutetuilla hallintoon kuuluvia tehtäviä siten kuin rahoitustarkastuslaissa ja laissa Suomen Pankista (365/25) säädetään.

Pankkivaltuutetuilla on hallintotehtävänsä hoitamiseksi oikeus saada rahoitustarkastukselta tarpeellisia tietoja.

Rahoitustarkastuksella on johtokunta ja johtaja, joiden tehtävistä ja tehtäväjaosta säädetään rahoitustarkastuslaissa. Johtokunta päättää omasta työjärjestyksestään.

Johtokunta päättää rahoitustarkastuksen organisaatiosta ja sen toimintayksiköistä. Johtaja voi jakaa toimintayksiköt alayksiköihin.

Rahoitustarkastuksella on vuotuinen toimintasuunnitelma, joka käsittää rahoitustarkastuksen varsinaista toimintaa koskevan suunnitelman lisäksi tulo- ja menoarvion sekä henkilöstösuunnitelman.

Rahoitustarkastuksen johtokunta hyväksyy toimintasuunnitelman johtajan esityksestä. Johtokunta saattaa toimintasuunnitelman Suomen Pankin käsiteltäväksi toimintasuunnitelman toteuttamiseksi tarpeellisten varojen myöntämistä varten.

Tulo- ja menoarvioon on sisällytettävä selvitys rahoitustarkastuksen toiminnasta ja siitä aiheutuvista kustannuksista sekä valvottavilta perittävistä maksuista, joiden suuruudesta päättäminen kuuluu rahoitustarkastuksen johtokunnalle.

Rahoitustarkastuksen johtokunta toimittaa lisäksi vuotuisen kertomuksen rahoitustarkastuksen toiminnasta pankkivaltuutetuille toukokuun loppuun mennessä.

Rahoitustarkastuksen henkilöstö on palvelussuhteessa Suomen Pankkiin. Henkilöstön oikeuksissa ja velvollisuuksissa, neuvottelu- ja muissa yhteistoimintajärjestelmissä sekä muissa henkilöstöön liittyvissä asioissa noudatetaan, mitä on voimassa Suomen Pankin henkilöstön osalta.

Rahoitustarkastuksessa voi johtajan viran lisäksi olla erilaisia vakinaisia ja määräaikaisia toimia.

Rahoitustarkastuksen johtokunta nimittää toimintayksiköiden päälliköt ja muut ylimmät virkamiehet johtajan esittelystä.

Ylimmillä virkamiehillä tarkoitetaan toimintayksiköiden päälliköiden lisäksi erityisasiantuntijatehtävissä toimivia henkilöitä.

Muun virkamiehen ottaa johtaja asianomaisen toimintayksikön päällikön esittelystä. Vakinaiseksi nimitettäessä virkamieheen sovelletaan Suomen Pankin toimikirjakäytäntöä.

Johtaja vastaa siitä, että rahoitustarkastukselle kuuluvat tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Toimintayksiköiden päälliköt avustavat johtajaa rahoitustarkastuksen johtamisessa.

Johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa toimii pankkivaltuutettujen tähän tehtävään määräämä rahoitustarkastuksen virkamies.

Johtajan apuna toimii neuvoa-antava johtoryhmä, johon kuuluvat toimintayksiköiden päälliköt ja muut johtajan määräämät virkamiehet.

Rahoitustarkastuksella on sisäinen tarkastus, joka toimii rahoitustarkastuksen johtokunnan alaisuudessa.

Johtokunnassa ratkaistavat asiat valmistelee ja esittelee johtaja tai hänen määräämänsä, jollei johtokunta toisin päätä.

Muut rahoitustarkastuksen päätökset tekee johtaja tai hänen sijaisensa. Asiat päätetään esittelystä, jollei asian kiireellisyys tai muut erityiset syyt muuta edellytä.

Tämän työjärjestyksen 11 §:n mukaisesti päätetyn asian toimituskirjan allekirjoittavat johtaja tai hänen sijaisensa ja esittelijä.

Esittelijällä on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi toimituskirjan tallekappaleeseen tai sen liitteeseen. Eriävä mielipide on esittelijän allekirjoitettava. Asian ratkaisijan on samaan asiakirjaan tehtävä merkintä eriävän mielipiteen esittämisestä.

Mikäli päätökseen liittyy muutoksenhakuoikeus, on toimituskirjaan liitettävä valitusosoitus.

Rahoitustarkastuksen muut kirjeet allekirjoittaa kaksi toimenhaltijaa, joista toisen on oltava johtokunnan nimeämä ylempi virkamies.

Johtokunta esittää työjärjestyksen muuttamisen pankkivaltuutettujen vahvistettavaksi. Vahvistettu työjärjestys julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1993.