Oikeusministeriö pitää yllä rikosrekisteriä siten kuin tässä laissa säädetään.

Rikosrekisteriin kerätään, talletetaan ja siitä luovutetaan tietoja, jotka tarvitaan rikosoikeudellisten seuraamusten määräämistä ja täytäntöönpanoa varten.

Rikosrekisterin tietoja voidaan luovuttaa käytettäväksi myös henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämisessä ja arvioinnissa.

Tuomioistuinten ilmoitusten perusteella rikosrekisteriin merkitään tiedot ratkaisuista, joilla henkilö on Suomessa tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen, yhdyskuntapalveluun, ehdolliseen rangaistukseen, oheissakkoon, viraltapanoon tai jätetty rikoslain 3 luvun 3 §:n nojalla rangaistukseen tuomitsematta. Rikosrekisteriin ei kuitenkaan merkitä tietoja sakon muuntorangaistuksesta eikä siviilipalveluslain (1723/91) nojalla tuomitusta vankeusrangaistuksesta.

Lisäksi rikosrekisteriin merkitään siten kuin asetuksella säädetään tiedot tuomioistuinratkaisuista, joilla Suomen kansalainen ja Suomessa pysyvästi asuva ulkomaalainen on ulkomailla tuomittu 1 momentissa mainittua seuraamusta vastaavaan seuraamukseen.

Rikosrekisteriin merkitään henkilön nimi, henkilötunnus ja kansalaisuus sekä tiedot tuomioistuinten ratkaisuista, syyksi luetuista rikoksista ja tuomituista rangaistuksista, rangaistusten suorittamisesta sekä armahtamisesta.

Rikosrekisteriin merkityt tiedot on pidettävä salassa. Rekisteritietoja saa luovuttaa siten, kuin tässä laissa säädetään.

Rikosrekisteritietoja luovutetaan vieraan valtion viranomaiselle rikosasian käsittelyä varten siten kuin keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (SopS 30/81) 13 artiklassa määrätään taikka siitä erikseen sovitaan tai säädetään.

Muulle kuin 1 momentissa mainitulle Suomen viranomaiselle tieto rikosrekisteristä voidaan luovuttaa henkilön luotettavuuden tai henkilökohtaisen soveltuvuuden selvittämistä ja arviointia varten siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Tiedot rikosrekisteristä luovutetaan rikosrekisterin otteella, jossa ovat henkilöstä rekisteriin talletetut tiedot tai ilmoitus siitä, ettei henkilöstä ole merkintää rekisterissä.

Oikeusministeriö voi antaa 4 §:n 1 momentin 1-4 kohdassa mainituille viranomaisille sekä keskusrikospoliisille ja enintään kolmelle ympäri vuorokauden päivystävälle muulle esitutkintaviranomaiselle oikeuden teknisen käyttöyhteyden avulla saada henkilöä koskeva tieto rikosrekisteristä 4 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyyn tarkoitukseen.

Yksityinen henkilö saa itseään koskevan otteen rikosrekisteristä viisumia, työlupaa, oleskelulupaa tai muuta niihin verrattavaa syytä varten. Tietoa pyydettäessä on ilmoitettava tarkoitus, johon sitä tarvitaan.

Henkilön oikeudesta tarkastaa häntä koskevat rekisteritiedot säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Rikosrekisteriin merkityllä henkilöllä on lisäksi oikeus pyynnöstä saada tieto siitä, kenelle ja mihin tarkoitukseen hänestä on annettu tieto automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävästä rekisteristä viimeisen vuoden aikana.

Rikosrekisterin otteeseen voidaan merkitä vain osa rekisteriin talletetuista 2 §:ssä tarkoitetuista tiedoista siten kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.

Rikosrekisterin otteeseen merkitään, mihin tarkoitukseen se on annettu.

Rikosrekisterin tietoja luovutetaan 4 §:n 2 momentissa mainitun keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen osapuolena olevalle valtiolle yleissopimuksen 22 artiklan mukaisesti. Rikosrekisteritietojen luovuttamisesta toiseen pohjoismaahan säädetään lisäksi asetuksella.

Oikeusministeriö voi luovuttaa rikosrekisteristä tietoja tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten, jos tietojen luovutus ja käyttö ei vaaranna rekisteröidyn henkilön yksityisyyden suojaa tai hänen etuaan tai oikeuttaan taikka valtion turvallisuutta.

lainvoiman saaneen tuomion antamispäivästä.

Yksittäistä rangaistusta koskevaa tietoa ei kuitenkaan poisteta, jos henkilöstä on rikosrekisterissä sellainen tieto, jota 1 momentin nojalla ei vielä voida poistaa. Kaikki henkilöä koskevat tiedot poistetaan kuitenkin rikosrekisteristä silloin, kun asianomainen henkilö on kuollut tai hänen syntymästään on kulunut 90 vuotta. Armahduspäätös ei vaikuta rikosrekisterimerkintöjen poistamiseen.

Ulkomailla tuomittuja seuraamuksia koskevat tiedot poistetaan noudattamalla soveltuvin osin 1 momentissa mainittuja periaatteita.

Tuomioistuin tai muu viranomainen ei saa luovuttaa rikosrekisterin otetta tai siihen sisältyvää tietoa muulle kuin sen asian asianosaiselle, jonka käsittelyä varten ote on saatu, tai toiselle saman asian käsittelyyn osallistuvalle tuomioistuimelle tai viranomaiselle.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1993 ja sillä kumotaan 19 päivänä joulukuuta 1940 annettu rikosrekisteriasetus (740/40) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Lain voimaan tullessa rikosrekisteriin merkitään siellä aikaisempien säännösten nojalla olevat tiedot henkilöistä, jotka on tuomittu 2 §:ssä tarkoitettuun rangaistukseen tai kuritushuonerangaistukseen.

Mitä tämän lain 10 §:ssä säädetään tietojen poistamisesta rikosrekisteristä, koskee myös niitä tietoja, jotka ovat rikosrekisterissä lain tullessa voimaan. Kuritushuonerangaistus poistetaan rikosrekisteristä niin kuin samanpituinen vankeusrangaistus.