Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun lain (545/93) 1 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi koulutuskeskus antaa ammatillista perus- ja lisäkoulutusta sekä yleissivistävää aikuiskoulutusta.

Koulutuskeskus järjestää tarvittaessa koulutusta myös koulutuskeskuksen kotipaikan ulkopuolella ottaen huomioon saamelaisalueen ammatillisen koulutuksen ja saamelaiskulttuurin sekä luontaiselinkeinojen edistämisen tarpeet.

Koulutuskeskuksen ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän koulutuksen opintolinjojen hyväksymisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisten oppilaitosten toiminnan muuttamisesta säädetään.

Koulutuskeskuksen johtokunta päättää opettajakuntaa kuultuaan ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta opetussuunnitelmasta sekä muun opetuksen opetussuunnitelmasta sekä saamen kielen ja kulttuurin koulutuksen järjestämisestä.

Koulutuskeskuksen lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Ammatillisen peruskoulutuksen työpäivien lukumäärästä on voimassa, mitä siitä ammatillisen koulutuksen osalta säädetään.

Koulutuskeskuksen johtokuntaan lääninhallitus nimeää neljäksi vuodeksi kerrallaan kahdeksan jäsentä ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. Johtokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisäksi koulutuskeskuksen johtokuntaan valitsevat päätoimiset opettajat, muu henkilökunta ja opiskelijat kukin keskuudestaan yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Edustajat valitaan kokouksessa, jonka rehtori kutsuu koolle. Opiskelijoita edustava jäsen ja varajäsen valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan, muut johtokunnan toimikaudeksi.

Kuuden johtokunnan jäsenen ja heidän varajäsenensä tulee edustaa saamelaisväestöä ja heidät lääninhallitus nimeää saamelaisvaltuuskunnan esityksestä. Vähintään yhden johtokunnan jäsenen tulee edustaa alueen kuntia.

Johtokunta käsittelee koulutuskeskuksen hallintoa, omaisuuden ja talouden hoitoa sekä opetuksen järjestämistä koskevia kysymyksiä.

Johtokunta kokoontuu päättäminään aikoina tai milloin puheenjohtaja, rehtori tai vähintään kuusi johtokunnan jäsentä katsoo kokouksen tarpeelliseksi. Kokouskutsu toimitetaan jäsenille johtokunnan päättämällä tavalla.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

Johtokunnan kokouksissa ratkaistaan asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaalissa kuitenkin arpa ja kurinpitoasioissa rangaistuksesta vapauttamista tai lievempää rangaistusta kannattava mielipide.

Johtokunnan sihteerinä toimii koulutuskeskuksen rehtori. Johtokunnan esittelystä määrätään johtosäännössä.

Johtokunnan ja neuvottelukunnan kokouksista aiheutuvien kustannusten korvaamisesta on voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.

Koulutuskeskuksen rehtorin tehtävänä on johtokunnan alaisena johtaa, valvoa ja suunnitella koulutuskeskuksen toimintaa.

Ammatillisen koulutuksen edistämiseksi sekä oppilaitoksen ja työelämän välisten ja muiden tarpellisten yhteyksien ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi koulutuskeskuksessa voi olla neuvottelukunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Koulutuskeskuksessa on oppilaskunta, johon kuuluvat koulutuskeskuksessa lukukauden tai sitä pitempään opiskelevat opiskelijat. Oppilaskunnasta määrätään tarkemmin johtosäännössä.

Opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden yhteistyötä varten koulutuskeskuksessa voi olla oppilaitostoimikunta, jonka kokoonpanosta ja tehtävistä määrätään johtosäännössä.

Koulutuskeskuksen opettajakunnan muodostavat rehtori, apulaisrehtori ja päätoimiset opettajat. Muut opettajat kuuluvat opettajakuntaan siten, kuin johtosäännössä määrätään.

Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää koulutuskeskuksen opetusta, kasvatusta ja muuta toimintaa sekä suorittaa muita tehtäviä sen mukaan kuin johtosäännössä tarvittaessa määrätään.

Koulutuskeskuksessa on rehtorin virka. Koulutuskeskuksessa voi lisäksi olla apulaisrehtorin ja lehtorin virkoja sekä muita virkoja. Ellei koulutuskeskuksessa ole apulaisrehtorin virkaa, valitaan joku koulutuskeskuksen vakinaisista opettajista apulaisrehtoriksi enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Määräys voidaan peruuttaa, jos siihen on syytä.

Koulutuskeskuksessa voi myös olla virkasuhteisia tuntiopettajia ja muita tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Kelpoisuusvaatimuksena rehtorin ja apulaisrehtorin virkaan vaaditaan virkaan soveltuva korkeakoulututkinto sekä ammatillisen oppilaitoksen lehtorilta vaadittava pedagoginen koulutus. Rehtorilla tulee olla lisäksi saamelaisalueen olosuhteiden tuntemusta.

Koulutuskeskuksen lehtorin kelpoisuusvaatimuksena on sama ammatillinen pätevyys ja pedagoginen koulutus kuin ammatillisen oppilaitoksen vastaavalla lehtorilla.

Edellä 1-2 momentissa mainitulta viranhaltijalta vaaditaan lisäksi riittävä saamen kielen taito.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran haltijalta.

Koulutuskeskuksen rehtorin nimittää ja hänelle myöntää virkavapautta johtokunta.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilökunnan nimittämisestä ja ottamisesta sekä virkavapaudesta päättää johtokunta tai rehtori sen mukaan kuin johtosäännössä määrätään.

Rehtorin, apulaisrehtorin ja lehtorin palkkauksen perusteista, opetus- ja työvelvollisuudesta ja työajasta on voimassa, mitä siitä opetusministeriön päätöksellä määrätään tai erikseen sovitaan.

Opiskelijaksi pääsemisen edellytyksistä, opiskelijalle annettavista todistuksista ja opiskelijoiden arvioinnista on ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen osalta soveltuvin osin voimassa, mitä niistä ammatillisten oppilaitosten osalta säädetään.

Menettelystä opiskelijoita koskevissa kurinpitoasioissa on voimassa, mitä siitä säädetään ammatillisten oppilaitosten osalta.

Yhteispohjoismaisen ja kalottialueen koulutustoiminnan osalta noudatetaan voimassa olevia sopimuksia ja asianomaisten viranomaisten antamia päätöksiä.

Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

Rehtori, apulaisrehtori tai opetushenkilökuntaan kuuluva, joka on nimitetty virkaan saamelaisalueen ammatilliseen koulutuskeskukseen tai Ivalon kotitalousoppilaitokseen ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on ennen asetuksen voimaan tuloa ollut kelpoinen asianomaiseen virkaan, on edelleen kelpoinen vastaavaan saamelaisalueen koulutuskeskuksen virkaan ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi toiseen vastaavaan virkaan.

Samoin päätoiminen tuntiopettaja, joka on otettu tehtäväänsä ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja joka on täyttänyt silloin voimassa olleet vastaavaan virkaan edellytetyt kelpoisuusvaatimukset, säilyttää tämän kelpoisuutensa ja voi tämän asetuksen säännösten estämättä tulla nimitetyksi vastaavaan tai lähinnä vastaavaan virkaan.