Tämän lain mukaista korkohyvitystä maksetaan talletuspankin, luottolaitoksen, vakuutusyhtiön tai eläkelaitoksen (lainan myöntäjän) yksityishenkilölle (velalliselle) myöntämästä asuntolainasta, jos velallinen ei ruokakuntansa tulojen riittämättömyyden takia suoriudu lainan korkojen maksusta ilman tukea. Asuntolainaksi katsotaan myös muu kuin asunnon hankinnan rahoittamiseksi myönnetty laina, jos velallisruokakunnan omana asuntona käyttämä asunto on lainan vakuutena. Näitä lainoja kutsutaan tässä laissa korkotukilainoiksi.

Tämän lain nojalla ei makseta korkohyvitystä, jos velallinen ei ruokakuntansa tulojen riittämättömyyden takia korkotuen avullakaan suoriutuisi hänen maksettavakseen jäävistä lainan koroista. Korkohyvitystä ei myöskään makseta, jos maksamista ei velallisruokakunnan varallisuuden vuoksi voida pitää perusteltuna.

Korkohyvitystä ei makseta lainoista, joista maksetaan korkohyvitystä valtion varoista muun lain nojalla tai jotka on myönnetty maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Rajoituksesta huolimatta korkohyvitystä voidaan kuitenkin maksaa, vaikka lainalle maksetaan korkohyvitystä oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain (639/82) nojalla.

Korkotukilainaksi hyväksytään 1 §:ssä tarkoitettu laina, joka on myönnetty ja nostettu ennen tämän lain voimaantuloa. Laina voidaan hyväksyä korkotukilainaksi kokonaan tai osittain.

Korkotukilainaksi voidaan hyväksyä 1 momentissa tarkoitettujen lainojen järjestelemiseksi myöhemmin myönnetty laina sekä laina, joka muodostuu näiden lainojen maksamattomista koroista.

Valtioneuvosto päättää tarkemmin korkotukilainaksi hyväksymisen perusteista.

Lainan myöntäjän korkotukilainasta perimä korko saa olla enintään sen koron suuruinen, mitä lainan myöntäjä yleisesti kulloinkin soveltaa samanlaisiin tarkoituksiin myönnettäviin lainoihin.

Korkotukilainaksi hyväksytyn lainan tai velallisen lainan myöntäjältä saamien muitten lainojen ehtoja ei saa heikentää velallisen vahingoksi korkohyvityksen maksamisen vuoksi.

Valtion varoista maksettavan korkohyvityksen määrästä sekä korkotukilainojen enimmäismäärästä päätetään valtion talousarvion yhteydessä.

Korkohyvitystä maksetaan enintään kolmelta vuodelta.

Lainan myöntäjä perii velalliselta korkotukilainan koron ja korkohyvityksen välisen erotuksen.

Valtiokonttori maksaa korkohyvityksen lainan myöntäjälle tai lainan myöntäjän valtuuttamalle yhteisölle. Valtiokonttori voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita menettelystä, jolla korkotuen ehtojen täyttymisestä ilmoitetaan ja korkohyvityksen maksamista haetaan.

Korkotukilainojen yleisistä ehdoista säädetään tarvittaessa asetuksella.

Kunta vahvistaa velallisen ruokakunnan tuloja koskevan selvityksen, jollei tuloja voida osoittaa työnantajan antamalla todistuksella tai muulla luotettavalla selvityksellä. Kunta vahvistaa tarvittaessa myös selvityksen velallisruokakunnan varallisuuden arvosta.

Ympäristöministeriö vahvistaa korkotukilainojen hyväksymisvaltuuden jakautumisen lainan myöntäjien kesken.

Jos korkotukilaina maksetaan takaisin, korkohyvityksen maksaminen lakkaa lainan takaisinmaksuajankohdasta lukien.

Jos korkotukilainan saaja on käyttänyt lainavaroja muuhun kuin tämän lain mukaiseen tarkoitukseen taikka lainaa hakiessaan antanut olennaisesti virheellisiä tietoja tai salannut korkotukilainaksi hyväksymiseen tai korkohyvityksen maksamiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja, voidaan korkohyvityksen suorittaminen lakkauttaa. Lainan saaja voidaan tällöin velvoittaa suorittamaan valtiolle takaisin enintään viisinkertaisena korkohyvitys, jonka valtio on lainasta maksanut.

Asuntohallituksen on valvottava korkotukihakemusten käsittelyä. Lainan myöntäjän, asuntohallituksen ja valtiokonttorin on lisäksi valvottava, että lainavarojen käyttö ja korkotuki ovat tämän lain mukaiset.

Lainan myöntäjä on velvollinen antamaan asuntohallitukselle tietoja kaikista korkotukihakemuksia koskevista ratkaisuistaan sen toteamiseksi, että hakemusten käsittelyssä on noudatettu tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Lainan myöntäjä ja velallinen ovat velvollisia antamaan asuntohallitukselle ja valtiokonttorille tietoja, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että korkotukilaina on käytetty hyväksyttyyn tarkoitukseen sekä tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti ja lainaehtoja muutoinkin noudatettu.

Asuntohallitus voi vahvistaa tarpeelliset hakulomakkeiden kaavat sekä antaa korkotuen hakumenettelyyn liittyviä tarkempia ohjeita.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.