Viron kalastusalukset saavat Ruotsin ja Neuvostoliiton kanssa kalastuksesta tehtyjen sopimusten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetun asetuksen (1330/88), jäljempänä kalastussopimusasetuksen, 2 §:n mukaisesti harjoittaa vuonna 1993 kilohailin, silakan ja lohen pyyntiä Suomen kalastusvyöhykkeellä varsinaisen Itämeren koillisosassa alueella, joka on 12 meripeninkulman ulkopuolella Suomen aluevesien rajasta ja länteen meridiaanista 22°57,02'.

Viron kalastusalukset saavat kalastaa kilohailia ja silakkaa yhtensä enintään 3 000 tonnia ja lohta 10 tonnia. Sivusaaliina saatavan turskan määrää ei rajoiteta.

Kilohailin ja silakan kalastusta saa Suomen kalastusvyöhykkeellä samanaikaisesti harjoittaa, apu- ja emälaivat mukaan luettuina, enintään 30 virolaista alusta ja lohenkalastusta enintään 15 alusta. Alusten tulee olla merkitty maa- ja metsätalousministeriön pitämään alusluetteloon.

Pyyntivälineiden tulee olla Itämeren kalastusmääräysten mukaisia.

Viron kalastusalukset saavat harjoittaa kalastusta koko vuoden lukuunottamatta kieltoaikoja, jotka on määritelty Suomessa voimassa olevissa kalastusmääräyksissä.

Kalastuksessa on muulta osin noudatettava Suomessa voimassa olevia kalastusmääräyksiä.

Suomalaiset kalastusalukset saavat vuonna 1993 kalastussopimusasetuksen 4 §:n mukaisesti harjoittaa silakan, kilohailin, lohen ja taimenen pyyntiä Itämerellä Viron lainkäyttövallan alaisuudessa olevilla merialueilla, jotka sijaitsevat 12 meripenikulman ulkopuolella Viron aluevesirajasta ja ovat meridiaanista 22°57,02' länteen ja leveyspiiristä 58° pohjoiseen.

Suomalaiset kalastusalukset saavat kalastaa silakkaa ja kilohailia yhteensä enintään 3 000 tonnia ja lohta ja taimenta yhteensä enintään 10 tonnia. Sivusaaliina saatavan turskan määrää ei rajoiteta.

Silakan ja kilohailin kalastusta saa Viron lainkäyttövallan alaisuudessa olevalla merialueella samanaikaisesti harjoittaa enintään 30 suomalaista kalastusalusta ja lohenkalastustaenintään 15 alusta. Alusten tulee olla merkitty maa- ja metsätalousministeriön pitämään alusluetteloon.

Alusluetteloon voidaan ottaa vain kalastusalusrekisteriin merkittyjä, ammattimaista kalastusta harjoittavia aluksia.

Suomalaiset kalastusalukset voivat harjoittaa pyyntiä Viron lainkäyttövallan alaisuudessa olevilla merialueilla koko vuoden lukuunottamatta kieltoaikoja, jotka on määritelty Itämeren kalastussäännöissä.

Lohen pyyntivälineiden tulee olla Itämeren kalastusmääräysten mukaiset.

Kalastuksessa on muulta osin noudatettava Virossa voimassa olevia kalastusmääräyksiä.

Kalastusalus saa harjoittaa kalastusta toisen maan vyöhykkeellä vasta sen jälkeen, kun alus on merkitty asianomaisen maan kalastusalusten luetteloon ja merkinnästä on annettu kirjallinen vahvistus.

Suomalaiset ja virolaiset kalastusalukset voivat toisen sopimusmaan kalastusvyöhykkeellä kalastaessaan käyttää omia kansallisia kalastuspäiväkirjojaan.

Alusten tulee ennen toisen maan vyöhykkeelle saapumista tehdä rannikkoradioasemalle englannin kielellä kalastusilmoitus, joka sisältää aluksen tunnuksen, nimen, radiokutsun, sijainnin, saapumisajan ja aluksella olevan saaliin määrän.

Ennen toisen maan vyöhykkeeltä poistumistaan alusten on ilmoitettava edellä 1 momentissa sanotun lisäksi toisen vyöhykkeeltä saadun saaliin määrä kalalajeittain.

Virolaisten alusten tulee tehdä edellä tarkoitetut kalastusilmoitukset Helsingin tai Maarianhaminan, ja suomalaisten alusten Viimsi Alfa tai Kärdla 1 -nimiselle radioasemalle, tai jos niihin ei saada yhteyttä, Helsinki-radion kautta teleks-numeroon 173 289 ERKS SU.

Helsingin ja Maarianhaminan radioasemien tulee toimittaa virolaisten kalastusalusten kalastusilmoitukset maa- ja metsätalousministeriölle sekä Saaristomeren merivartiostolle.

Tämä päätös tulee voimaan 11 päivänä tammikuuta 1993 ja sitä voidaan soveltaa vuoden 1993 loppuun.