1993

596/1993 Laki oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan oikeudenkäynnistä huoneenvuokra-asioissa 10 päivänä elokuuta 1973 annetun lain ( 650/73 ) 16 §:n 2 momentti, muutetaan 6 ja 8 §, 10 §:n 1 ja 2 momentti, 12 §:n 2 momentti, 14 §:n 2 momentti, 15 ja 21 §, 22 §:n 2 ja 3 momentti, 23 §:n 1 momentti sekä 24 ja 37 §, sellaisina kuin niistä ovat 14 §:n 2 momentti, 15 § sekä 22 §:n 2 ja 3 momentti 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa (2/77) ja 37 § muutettuna viimeksi mainitulla lailla ja 13 päivänä marraskuuta 1987 annetulla lailla (840/87), sekä lisätään 14 §:ään, sellaisena kuin se on mainitussa 7 päivänä tammikuuta 1977 annetussa laissa, uusi 2 momentti, jolloin muutettu 2 momentti ja nykyinen 3 momentti siirtyvät 3 ja 4 momentiksi, sekä 20 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna viimeksi mainitulla lailla, uusi 3 ja 4 momentti seuraavasti:
6 §

Asunto-oikeuden puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana on yleisen alioikeuden lainoppinut jäsen.
8 §

Asunto-oikeuden jäsenen ja varajäsenen tulee olla kelpoinen yleisen alioikeuden lautamiehen toimeen. Jos hän menettää tämän kelpoisuutensa toimikauden aikana, asunto-oikeuden on vapautettava hänet tehtävästään.
10 §

Asunto-oikeus on päätösvaltainen, kun siinä on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä.

Asunto-oikeuden puheenjohtajan virkavapauden tai vuosiloman aikana, hänen ollessaan muiden virkatehtäviensä takia tai muuten satunnaisesti estynyt taikka puheenjohtajan viran ollessa avoimena toimii puheenjohtajan tilalla varapuheenjohtaja. Tällöin asunto-oikeus on päätösvaltainen, kun siinä on varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Jollei erikseen toisin säädetä, puheenjohtajan tilalla toimivasta varapuheenjohtajasta on voimassa, mitä jäljempänä tässä laissa puheenjohtajasta säädetään.
12 §

Asunto-oikeuden kansliana toimii asianomaisen yleisen alioikeuden kanslia.
14 §

Jos asia koskee yksinomaan tietyn määräistä saamista tai häätöä, haasteessa vastaajaa on kehotettava asunto-oikeuden määräämässä ajassa haasteen tiedoksiannosta toimittamaan kirjallinen vastine tuomioistuimen kans- liaan.

Jos kantaja on ilmoittanut vastaajan tai tämän asiamiehen osoitteen, tulee haaste, haastehakemuksen toistekappale ja lomakkeita vastineen antamista varten lähettää vastaajalle tällä osoitteella postitse saantitodistusta vastaan, jollei ole erityistä syytä käyttää muunlaista tiedoksiantotapaa. Tiedoksianto voidaan toimittaa myös virkakirjeellä, jos voidaan olettaa, että vastaanottaja saa tiedon asiakirjoista ja määräpäivään mennessä palauttaa todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta. Milloin aviopuolisot yhdessä pitävät hallussaan vuokralle otettua asuinhuoneistoa, osoitetaan saantitodistuslähetys heille molemmille. Saantitodistuslähetys oikeushenkilölle on osoitettava sellaiselle henkilölle, joka on oikeutettu oikeushenkilön puolesta ottamaan haasteen vastaan. Saantitodistuslähetykseen on merkittävä, että se voidaan luovuttaa vain vastaanottajan tai tämän asiamiehen allekirjoitusta vastaan.
15 §

Jollei kantaja ole ilmoittanut vastaajan tai tämän asiamiehen osoitetta tai jollei tiedoksiantoa ole saatu toimitetuksi 14 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla taikka jos siihen on muu erityinen syy, tulee asunto-oikeuden puheenjohtajan huolehtia siitä, että tiedoksianto toimitetaan siinä järjestyksessä kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 4 §:ssä säädetään. Jos käsittelyaikaa joudutaan tällöin siirtämään, on siitä heti ilmoitettava kantajalle.
20 §

Asia saadaan, jollei 2 momenttia ole sovellettava, ratkaista yksipuolisella tuomiolla, jos toinen asianosainen on ilman laillista estettä poissa asian ensikäsittelyssä. Menettelystä yksipuolista tuomiota annettaessa on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään.

Asunto-oikeudessa puheenjohtaja ratkaisee yksin tietyn määräistä saamista ja häätöä koskevan asian yksipuolisella tuomiolla, jos vastaaja ei ole määräajassa antanut vastinetta tai ei ole vastineessaan esittänyt perustetta kiistämiselleen taikka vetoaa ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen.
21 §

Äänestys asunto-oikeudessa suoritetaan virkaikäjärjestyksessä siten, että nuorin jäsen lausuu ensin ja puheenjohtaja viimeksi mielipiteensä. Muutoin noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa säädetään äänestämisestä.
22 §

Asia ratkaistaan asunto-oikeudessa lopullisesti tuomiolla, joka laaditaan erikseen. Tuomion allekirjoittaa puheenjohtaja. Asianosaiselle annettavan tuomion jäljennöksen todistaa oikeaksi puheenjohtaja tai tehtävään määrätty virkamies. Muut asunto-oikeuden ratkaisut annetaan päätöksen muodossa joko erillisinä tai kirjoitettuina pöytäkirjaan. Jos asiassa laaditaan pöytäkirja, sen allekirjoittaa pöytäkirjan pitäjä.

Tuomion tulee sisältää lyhyt selostus itse riidasta, ratkaisun perustelu, sovelletut lainkohdat, tuomiolauselma ja muutoksenhakuosoitus sekä asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet ja ilmoitus siitä, onko tuomiosta äänestetty. Jos tuomiosta on äänestetty, tuomioon on liitettävä eri mieltä olleiden jäsenten mielipiteet. Selostus riidasta voidaan korvata liittämällä tuomioon jäljennökset haastehakemuksesta ja vastineesta. Kertyneistä asiakirjoista ja pöytäkirjasta, mikäli sellainen on laadittu, muodostetaan erillinen kirjavihko, johon liitetään tuomio.
23 §

Asunto-oikeuden tuomiosta on, mikäli mahdollista heti julistamisen jälkeen, annettava jäljennös kantajalle ja vastaajalle.
24 §

Muuttopäivän siirtoa koskevaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta.
37 §

Käsiteltäessä huoneenvuokrasuhteesta johtuvaa riita-asiaa sellaisessa yleisessä alioikeudessa, johon ei ole asetettu asunto-oikeutta, on noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään oikeudenkäynnistä riita-asioissa.

Mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, on oikeudenkäynnissä asunto-oikeudessa soveltuvin osin noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään oikeudenkäynnistä riita-asioissa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

HE 79/93

LaVM 11/93

Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 1993

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Oikeusministeri Hannele Pokka