Käräjäoikeudessa käsitellään asioita istunnossa ja kansliassa.

Käräjäoikeuden kanslia pidetään auki valtion virastoissa noudatettavana työaikana. Kansliassa tulee antaa tarpeellista opastusta ja neuvontaa.

Käsiteltävät asiat jaetaan työjärjestyksessä määrättävällä tavalla käräjäoikeuden lainoppineille jäsenille tai muille ratkaisijoille. Käsiteltäviä asioita jaettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että asiat, jotka on käsiteltävä yhdessä, jaetaan samalle henkilölle.

Jakoperusteita määrättäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että lainoppineen jäsenen käsiteltävät asiat, silloinkin kun hänelle jaetaan pääasiallisesti tietyntyyppisiä asioita, ovat riittävän monipuolisia.

Laamanni voi perustellusta syystä määrätä poikettavaksi vahvistetuista jakoperusteista. Laamanni ratkaisee jakoperusteiden soveltamisessa syntyneet erimielisyydet.

Jos jonkun lainoppineen jäsenen työmäärä poikkeaa muiden lainoppineiden jäsenten työmäärästä tai jos siihen on muu perusteltu painava syy, laamanni voi siirtää lainoppineelle jäsenelle jaetun asian toisen lainoppineen jäsenen käsiteltäväksi.

Laamanni määrää ne perusteet, joiden nojalla kokoonpanot muodostetaan. Jos kokoonpanossa on useampia kuin yksi lainoppinut jäsen, kokoonpanon puheenjohtajana toimii virassa vanhin lainoppinut jäsen.

Lisäjäsenen ottamisesta oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa päättää laamanni.

Käräjäoikeudessa voi tuomarin virkojen lisäksi olla hallintopäällikön, sihteerin, kanslianhoitajan, osastosihteerin, käräjäsihteerin, haastemiesten esimiehen, haastemiehen, toimistosihteerin, toimistovirkailijan, virastomestarin ja vahtimestarin virkoja. Lisäksi käräjäoikeudessa voi olla tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Kelpoisuusvaatimuksena käräjäoikeuden hallintopäälliköllä ja sihteerillä on oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kanslianhoitajalla, osastosihteerillä ja käräjäsihteerillä kelpoisuusvaatimuksena on varanotaarin tutkinto, soveltuva opistotason tutkinto tai ylioppilastutkinto taikka käytännön kokemuksella saavutettu vastaava hyvä perehtyneisyys tuomioistuimen kansliatyöhön.

Käräjäoikeuden muihin virkoihin vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota viran hoitaminen edellyttää.

Laamanni nimittää 5 §:ssä tarkoitetut käräjäoikeuden virkamiehet sekä ottaa tilapäiset virkamiehet ja työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan.

Laamannille myönnettävästä enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää hovioikeus, jollei 11 §:stä muuta johdu. Yli vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää korkein oikeus.

Käräjätuomarille myönnettävästä vuoden aikana enintään kuusi kuukautta kestävästä virkavapaudesta päättää laamanni, enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta hovioikeus ja yli vuoden kestävästä virkavapaudesta korkein oikeus.

Viran hoidosta virkavapauden aikana päättää sama viranomainen, joka siitä myöntää virkavapauden.

Käräjäoikeuden muiden kuin 8 §:ssä mainittujen virkamiesten virkavapaudesta sekä työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan palvelussuhteen keskeytyksestä samoin kuin viran tai tehtävän hoitamisesta virkavapauden tai keskeytyksen aikana päättää laamanni, jollei sitä ole työjärjestyksessä määrätty hallintopäällikön tai sihteerin ratkaistavaksi.

Avoinna olevan viran tai tehtävän hoidosta päättämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä säädetään viran tai tehtävän hoidosta virkavapauden tai keskeytyksen aikana.

Laamannin ollessa estynyt virkaansa hoitamasta vuosiloman vuoksi tai enintään yhden kuukauden ajan muusta syystä toimii hänen sijaisenaan vanhin virantoimituksessa oleva käräjätuomari taikka työjärjestyksessä sijaiseksi määrätty käräjätuomari.

Jos sijaista ei ole määrätty tai hän on estynyt, määrää laamannin sijaisen hovioikeus.

Laamannin tulee valvoa, että asiat käsitellään huolellisesti ja nopeasti sekä seurata, että lakia sovelletaan yhdenmukaisesti.

Käräjäoikeuden lainoppineiden jäsenten sekä muiden virkamiesten ja työsopimussuhteessa olevan henkilökunnan tehtävistä määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.

Käräjäoikeuden lautamiesten lukumäärän vahvistaa oikeusministeriö. Jos käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu useampia kuntia, oikeusministeriö vahvistaa kunkin kunnan alueelta valittavien lautamiesten lukumäärän ensisijaisesti kuntien henkikirjoitettujen asukkaiden lukumäärän suhteessa. Jokaisesta kunnasta on kuitenkin valittava vähintään yksi lautamies.

Lautamiesten lukumäärää voidaan kunnanvaltuuston tai käräjäoikeuden esityksestä muuttaa, jos tuomiopiiriin kuuluvien kuntien asukkaiden tai käräjäoikeudessa oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 1 §:ssä mainitussa kokoonpanossa käsiteltävien asioiden lukumäärä on oleellisesti muuttunut.

Kunnallisen tai oikeudellisen jaotuksen muuttuessa oikeusministeriö voi muuttaa lautamiesten lukumäärää ilman edellä mainittua esitystä. Lautamiesten lukumäärän muuttuessa ministeriö voi samalla määrätä, onko asianomaisten kuntien alueilta valittujen lautamiesten vaali toimitettava uudelleen jäljellä olevaksi vaalikaudeksi.

Ennen lautamiesten lukumäärän vahvistamista tai muuttamista on käräjäoikeudelle ja käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvalle kunnalle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.

Lautamiesten istuntojärjestys tulee vahvistaa siten, että kukin lautamies on pääsäännön mukaan istunnossa 12 päivänä kalenterivuodessa. Lautamies, joka on kalenterivuoden aikana ollut mukana istunnossa useampana kuin 24 päivänä, ei sinä kalenterivuonna saa enää osallistua istuntoon, ellei ole kysymys saman asian käsittelyn jatkamisesta.

Lautamiehen tehtävän tultua toimikauden aikana avoimeksi laamannin on ilmoitettava siitä asianomaiselle kunnalle uuden lautamiehen valitsemiseksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Oikeustieteen kandidaatin, joka haluaa suorittaa tuomioistuinharjoittelun, on vannottava tuomarinvala tai annettava tuomarinvakuutus hovioikeudessa sekä ilmoittauduttava auskultantiksi hovioikeuteen ja sen jälkeen harjoittelijaksi siihen käräjäoikeuteen, jonne hän haluaa harjoittelijaksi.

Notaarin tulee perehtyä tuomioistuimen kansliassa suoritettaviin tehtäviin sekä laamannin antaman määräyksen perusteella käsitellä ja itsenäisesti ratkaista käräjäoikeuslain (581/93) 17 §:ssä tarkoitettuja asioita.

Laamannin tulee huolehtia siitä, että notaaria johdetaan, ohjataan ja valvotaan tehtävien suorittamisessa, sekä siitä, että hän saa monipuolisen ja kehittävän koulutuksen.

Hovioikeus voi antaa tarkempia määräyksiä tuomioistuinharjoittelun sisällöstä.

Notaari voidaan määrätä pitämään pöytäkirjaa, avustamaan toimituskirjojen laatimisessa, varmentamaan käräjäoikeudesta annettavia asiakirjoja sekä hoitamaan muita 22 §:ssä säädettyjä tehtäviä sekä muita kansliassa suoritettavia tehtäviä, jotka eivät liity ratkaisutoimintaan.

Hovioikeus voi myöntää hakemuksesta varatuomarin arvonimen harjoittelijalle, joka on toiminut notaarina yhden vuoden ajan ja sinä aikana hankkinut riittäväksi katsottavan kokemuksen tässä asetuksessa säädetyissä tehtävissä.

Hakemukseen on liitettävä laamannin antama todistus siitä, mitä tehtäviä notaari on suorittanut ja että hän on suorittanut loppuun kaikki hänelle uskotut tehtävät.

Notaariin sovelletaan, mitä valtion tilapäisestä virkamiehestä on säädetty, määrätty tai sovittu.

Hallinto- ja talousasiat ratkaisee laamanni. Työjärjestyksessä voidaan määrätä niistä hallinto- ja talousasioista, joita käräjäoikeuden hallintopäällikkö, sihteeri tai laamannin määräämä muu virkamies voi ratkaista.

Käräjäoikeudessa voi hallinto- ja talousasioiden valmistelua varten olla johtoryhmä, johon kuuluvat laamannin ohella laamannin sijainen ja muita käräjätuomareita sekä asian laadusta riippuen muuta käräjäoikeuden henkilöstöä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Esittelijänä hallintoasioissa toimii hallintopäällikkö tai sihteeri taikka muu laamannin määräämä virkamies.

Asioista, jotka on käsiteltävä käräjäoikeuden yhteistyöelimessä, säädetään yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88).

Käräjäoikeuden jakautumisesta osastoihin tai muihin yksiköihin ja lainoppineiden jäsenten vastuualueisiin voidaan määrätä työjärjestyksessä.

Ennen käräjäoikeuden työjärjestyksen vahvistamista käräjäoikeuden on varattava niille syyttäjäviranomaisille, joiden toimintaan työjärjestys vaikuttaa, tilaisuus tulla kuulluksi.

Työjärjestys on lähetettävä tiedoksi hovioikeudelle ja oikeusministeriölle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Ennen asetuksen voimaantuloa voi käräjäoikeuteen nimitetty laamanni nimittää käräjäoikeuden haastemiehet ja kansliahenkilökuntaan kuuluvat viranhaltijat.

Jos käräjäoikeuteen nimitetyllä laamannilla ei ennen asetuksen voimaantuloa ole virkaa sellaisessa tuomiokunnassa tai raastuvanoikeudessa, jonka sijaan käräjäoikeus tulee, nimitysoikeus on laamannin sijasta virkaa hoitavalla kihlakunnantuomarilla tai pormestarilla, jonka on kuitenkin kuultava laamannia. Jollei laamannia nimitetä ennen asetuksen voimaantuloa, nimitysoikeus on niin ikään virkaa hoitavalla kihlakunnantuomarilla tai pormestarilla.