Rahoitusmarkkinoita ja niillä toimivia valvoo Suomen Pankin yhteydessä oleva rahoitustarkastus siten kuin tässä laissa säädetään ja muusta rahoitusmarkkinoita koskevasta lainsäädännöstä sekä Suomea sitovista kansainvälisistä velvoitteista johtuu.

Vakuutus- ja eläkelaitosten valvonnasta on säädetty erikseen.

Valvottavalla tarkoitetaan tässä laissa talletuspankkia, talletuspankin vakuusrahastoa, ulkomaisen luottolaitoksen edustustoa tai sivukonttoria, rahoitustoimintalaissa (1544/91) tarkoitettua luottolaitosta, rahastoyhtiötä, arvopaperinvälitysliikettä, arvopaperipörssiä, arvopaperimarkkinalain (495/89) 3 luvun 13 §:ssä tarkoitettua arvopaperinvälittäjien yhteisöä, optioyhteisöä, johdannaismarkkinoilla toimivaa markkinatakaajaa, meklaria, osakekeskusrekisteriä hoitavaa osuuskuntaa, arvo-osuusyhdistystä ja toimiluvan saanutta arvo-osuusrekisterin pitäjää, panttilainauslaitosta sekä säästöpankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi annetun lain (972/92) 6 §:ssä tarkoitettua säätiötä.

Rahoitustarkastuksesta säädetään tässä laissa. Rahoitustarkastuksen hallintoon sovelletaan lisäksi lakia Suomen Pankista (365/25) ja muita Suomen Pankkia koskevia säädöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Rahoitustarkastukseen sovelletaan hallintomenettelylakia (598/82) ja lakia viranomaisten määräyksiä ja ohjeita koskevista toimenpiteistä (573/89).

Eduskunnan pankkivaltuutetuilla on rahoitustarkastuksessa vain hallintoon kuuluvia tehtäviä sen mukaan kuin tässä laissa ja laissa Suomen Pankista säädetään.

Rahoitustarkastuksella on johtokunta, johon kuuluu rahoitustarkastuksen johtaja ja kaksi muuta jäsentä. Eduskunnan pankkivaltuutetut nimittävät kaksi johtokunnan jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön ehdotusten perusteella kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Pankkivaltuutetut nimittävät sosiaali- ja terveysministeriön ehdotuksen perusteella johtokuntaan lisäjäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen käsittelemään johtokunnassa rahoitustarkastuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyötä sellaisen konsernin valvonnassa, johon kuuluvat sekä talletuspankki tai luottolaitos että vakuutusyhtiö.

Johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan määrää tehtäväänsä pankkivaltuutetut.

Johtokunta on päätösvaltainen täysilukuisena. Käsiteltäessä 2 momentissa mainittuja asioita on lisäjäsenen oltava läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.

Rahoitustarkastuksessa on rahoitustarkastuksen johtajan virka.

Rahoitustarkastuksen toimintaa johtaa ja sen päätökset tekee sekä muut kuin ylimmät virkamiehet ottaa ja erottaa rahoitustarkastuksen johtaja. Johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa toimii pankkivaltuutettujen tähän tehtävään määräämä rahoitustarkastuksen virkamies.

Johtajan tehtäviin kuuluvat kaikki sellaiset asiat, joita 7 §:n mukaan ei ole annettu johtokunnan tehtäväksi.

Johtajan tehtävistä voidaan antaa tarkempia määräyksiä työjärjestyksessä.

Rahoitustarkastuksen johtajan nimittää tasavallan presidentti avoimella kirjeellä. Kun rahoitustarkastuksen johtajan virka tulee avoimeksi, pankkivaltuutettujen tulee ryhtyä toimenpiteisiin viran täyttämiseksi ja tehdä valtioneuvostolle esitys sopivan henkilön nimittämisestä siihen.

Rahoitustarkastuksessa noudatettavasta hallintoasioiden käsittelystä, päätöksenteosta, virkamiesten tehtävistä ja muista sen sisäiseen hallintoon liittyvistä asioista annetaan tarkempia määräyksiä pankkivaltuutettujen vahvistamassa työjärjestyksessä, joka julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

Rahoitustarkastuksen edustajalla on oikeus olla läsnä valvottavan päätös- ja hallintovaltaa käyttävien elinten kokouksissa sekä oikeus kutsua ne koolle tarvittaessa. Rahoitustarkastuksen edustajalla on oikeus käyttää kokouksissa puhevaltaa ja saada pöytäkirjaan merkityksi ne huomautukset, joihin hän katsoo olevan aihetta.

Mitä edellä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan myös sijoitusrahastolaissa (480/87) tarkoitettuun rahasto-osuuden omistajien kokoukseen.

Rahoitustarkastuksella on oikeus saada tarkastettavakseen valvottavan ja 4 momentissa tarkoitetun yrityksen toimipaikassa tehtävänsä suorittamisen kannalta tarpeelliseksi katsomansa valvottavaa ja sen asiakasta koskevat asiakirjat ja muut tallenteet. Rahoitustarkastuksella on myös oikeus saada tarkastettavakseen valvottavan tietojenkäsittely- ja muut järjestelmät sekä kassa- ja muut varat.

Valvottavan on lisäksi ilman aiheetonta viivytystä toimitettava rahoitustarkastukselle sen pyytämät valvonnan kannalta tarpeelliset ilmoitukset ja selvitykset.

Rahoitustarkastuksella on oikeus saada valvottavan tilintarkastajalta kaikki ne valvottavaa koskevat valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot, asiakirjat, muut tallenteet ja jäljennökset, jotka tilintarkastajalla on hallussaan, samoin kuin jäljennökset tilintarkastajan laatimista muistioista, pöytäkirjoista ja muista tilintarkastuksen yhteydessä syntyneistä valvottavan toimintaa koskevista asiakirjoista.

Rahoitustarkastuksella on oikeus saada jäljennökset tässä pykälässä tarkoitetuista tallenteista.

Rahoitustarkastus voi valvonnan kannalta tarpeellisen asian selvittämiseksi määrätä yhden tai useamman tarkastajan suorittamaan valvottavan toimintaa koskevan erityistarkastuksen.

Erityistarkastusta suorittavalla on tehtävässään 11 §:n mukaiset oikeudet.

Rahoitustarkastus määrää erityistarkastuksen suorittajalle valvottavan varoista maksettavan palkkion. Rahoitustarkastuksen on maksettava palkkio, jota ei saada perityksi valvottavalta.

Rahoitustarkastus voi kieltää valvottavan päätös- ja hallintovaltaa käyttävien elinten ja sijoitusrahaston rahasto-osuuden omistajien kokouksen tekemän päätöksen tai suunnitteleman toimenpiteen toteutuksen tai muun menettelyn, jos ne ovat ristiriidassa lain, asetuksen tai niiden nojalla annettujen määräysten taikka valvottavan yhtiöjärjestyksen, vahvistetun ohjesäännön tai sääntöjen kanssa.

Jos valvottava on itse tai käyttäen 11 §:n 4 momentissa tarkoitettua yritystä tai muutoin kolmannen kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla pannut päätöksen täytäntöön tai toteuttanut toimenpiteen taikka muutoin menetellyt 1 momentin vastaisesti, rahoitustarkastus voi velvoittaa valvottavan ryhtymään toimenpiteisiin täytäntöönpanon peruuttamiseksi tai oikaisun aikaansaamiseksi.

Rahoitustarkastuksella on oikeus antaa valvottavalle sen kirjanpitoa koskevia määräyksiä.

Jos rahoitustarkastus katsoo, ettei valvottava, jolle laissa on asetettu vakavaraisuusvaatimus, tilinpäätöksessään ole tehnyt riittäviä poistoja tai varauksia, valtiovarainministeriö voi rahoitustarkastuksen esityksestä, valvottavaa kuultuaan, rajoittaa tämän osingonjakoa tai vuosivoiton käyttöä muuhun tarkoitukseen kuin valvottavan vakavaraisuuden vahvistamiseen.

Rahoitustarkastus voi asettaa asiamiehen valvomaan valvottavan toimintaa, jos sen asiain hoidossa on esiintynyt taitamattomuutta, varomattomuutta tai väärinkäytöksiä tai muu erityinen syy sitä edellyttää. Rahoitustarkastus määrää asiamiehelle valvottavan varoista maksettavan palkkion. Rahoitustarkastuksen on maksettava palkkio, jota ei saada perityksi valvottavalta.

Rahoitustarkastus voi määrätä asiamiehen valvomaan konkurssipesän rahaksimuuttoa, kun valvottava on asetettu konkurssiin. Rahoitustarkastus määrää asiamiehen palkkion, joka on maksettava valvottavan varoista niin kuin konkurssisäännössä on uskottujen miesten ja toimitsijamiesten palkkiosta säädetty.

Asiamiehillä on tehtävissään 10 ja 11 §:n mukaiset oikeudet.

Rahoitustarkastus voi muuttaa antamansa luvan ehtoja tai peruuttaa luvan sekä esittää valtiovarainministeriölle, että tämä muuttaisi antamansa luvan ehtoja tai peruuttaisi antamansa luvan, jos valvottava on olennaisesti rikkonut rahoitustarkastuksen tai valtiovarainministeriön antaman luvan ehtoja tai jos olosuhteissa, joiden vallitessa lupa on myönnetty, on tapahtunut olennaisia muutoksia.

Rahoitustarkastuksen johtokunnan jäsenen, varajäsenen, lisäjäsenen ja virkamiehen on tehtävässään oltava valvottavasta riippumaton eikä hän saa kuulua valvottavan hallintoneuvostoon, hallitukseen, johtokuntaan, edustajistoon, isäntiin, tilintarkastajiin tai valtuutettuihin eikä olla valvottavan palveluksessa.

Valvottavalta saamastaan luotosta taikka sen hänen hyväkseen myöntämästä takauksesta tai muusta vastuusitoumuksesta on rahoitustarkastuksen johtokunnan jäsenen, varajäsenen, lisäjäsenen sekä rahoitustarkastuksen virkamiehen ilmoitettava rahoitustarkastuksen johtokunnan pitämään luetteloon.

Rahoitustarkastuksen johtokunnan jäsenellä, varajäsenellä, lisäjäsenellä ja virkamiehellä on arvopaperimarkkinalain 5 luvun 3 §:ää vastaava ilmoitusvelvollisuus 2 momentissa mainittuun luetteloon. Lisäksi heidän on noudatettava arvopaperimarkkinalain 4 luvun 10 §:n 1 momentin mukaista kaupankäyntirajoitusta.

Rahoitustarkastuksen johtokunnan jäsen, varajäsen, lisäjäsen ja virkamies sekä muu sen toimeksiannosta tehtävää suorittava henkilö on velvollinen pitämään salassa, mitä hän on valvontatehtävässään saanut tietää valvottavan tai jonkun muun taloudellisesta asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta tai yksityisen henkilökohtaisia oloja koskevasta seikasta, ellei se, jonka hyväksi vaitiolovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan sen ilmaisemiseen.

Rahoitustarkastuksella on 18 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus antaa tietoja muulle rahoitusmarkkinoita valvovalle viranomaiselle tai sellaiselle yhteisölle, joka kotimaassaan lain nojalla hoitaa vastaavaa tehtävää kuin rahoitustarkastus sekä valtion vakuusrahastolle, esitutkintaviranomaiselle ja syyttäjälle taikka muulle lain mukaan tiedon saantiin oikeutetulle viranomaiselle niiden tehtävien hoitamiseksi tarpeellisia tietoja.

Rahoitustarkastuksella on oikeus ilmoittaa valvottaville, jos samalla velallisella havaitaan olevan niiltä huomattavia sitoumuksia tai velvoitteita taikka jos on syytä epäillä jonkun niiden asiakkaan toiminnan aiheuttavan niille vahinkoa.

Rahoitustarkastuksen toiminnasta johtuvien kustannusten kattamiseksi on sen valvonnassa olevien suoritettava valvontamaksu.

Maksujen määräämisessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään.

Maksun viivästyessä peritään sille korkolain (633/82) 4 §:n 1 momentin mukainen viivästyskorko.

Tämän lain perusteella määrätty maksu korkoineen saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.

Rahoitustarkastusta koskevien asioiden käsittely valtioneuvostossa kuuluu valtiovarainministeriölle.

Rahoitustarkastuksen johtajaa ja muuta johtokunnan jäsentä vastaan virkavirheestä tehdyt syytteet käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin hovioikeus.

Jos rahoitustarkastuksen johtaja tai muu johtokunnan jäsen on syytteessä rikoksesta tai tutkimuksen alaisena rikoksesta, voivat pankkivaltuutetut määrätä hänet syytteen tai tutkimuksen ajaksi pidätettäväksi virantoimituksesta ja menettämään palkkaetunsa osaksi tai kokonaan. Jos muu viranhaltija kuin rahoitustarkastuksen johtaja tai johtokunnan jäsen on syypää virkavirheeseen, joka ei vaadi hänen erottamistaan virasta ja syytteen nostamista tuomioistuimessa, rahoitustarkastuksen johtokunnan tulee joko yksityisesti puheenjohtajansa kautta varoittaa syyllistä tai kokouksessaan pöytäkirjaan merkittäväksi antaa hänelle nuhteet taikka pidättää hänet virantoimituksesta enintään kahdeksi kuukaudeksi, samalla määräten, pitääkö hänen ja minkä verran menettää palkkaansa siltä ajalta.

Jos valvottava tai valvottavan toimeksiannosta toiminut ei ole toiminnassaan noudattanut lakia tai asetuksia tai niiden nojalla annettuja päätöksiä ja määräyksiä, yhtiöjärjestystä, sääntöjä tai ohjesääntöä, rahoitustarkastus voi uhkasakolla velvoittaa valvottavan täyttämään niiden mukaiset velvollisuutensa.

Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi rahoitustarkastus.

Rahoitustarkastuksen päätöksestä saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, niin kuin laissa muutoksenhausta hallintoasioissa (154/ 50) säädetään valituksen tekemisestä valtioneuvoston ja ministeriön päätökseen.

Rahoitustarkastuksen antama päätös, josta on valitettu, on valituksesta huolimatta toistaiseksi voimassa, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää tai asiasta ole muualla toisin säädetty.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1993 ja sillä kumotaan 28 päivänä joulukuuta 1990 pankkitarkastusvirastosta annettu laki (1273/90) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Pankkitarkastusviraston virat lakkaavat tämän lain voimaan tullessa.

Rahoitustarkastus jatkaa pankkitarkastusviraston toimintaa, ja sen varat ja velat siirtyvät Suomen Pankille, joka vastaa lain voimaantulon jälkeen kaikista pankkitarkastusviraston sopimusvelvoitteista.

Pankkitarkastusviraston palveluksessa oleva viranhaltija voidaan nimittää rahoitustarkastukseen sijoitettuun virkaan tai toimeen sitä haettavaksi julistamatta.

Aika, joka 3 momentissa tarkoitetulle virkamiehelle on laskettu hyväksi pankkitarkastusviraston palveluksessa hänen palvelussuhteensa ehtoja määrättäessä, lasketaan hänen hyväkseen määriteltäessä hänen palvelussuhteensa ehtoja rahoitustarkastuksessa.

Mitä pankkitarkastusvirastosta on muualla säädetty tai määrätty, sovelletaan tämän lain voimaantulon jälkeen rahoitustarkastukseen.