Kehittämiskeskuksen toimintaa johtaa pääjohtaja.

Kehittämiskeskuksen toimintaorganisaatio muodostuu tulosyksiköistä, joista määrätään työjärjestyksessä.

Kehittämiskeskuksessa on pääjohtajan lisäksi ylijohtaja, hallintojohtaja ja teknologiajohtajia sekä muita vakinaisia ja tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteista henkilöstöä.

Mitä tässä asetuksessa säädetään virkamiehistä, koskee soveltuvin osin myös työsopimussuhteista henkilöstöä.

Kehittämiskeskuksen johtokunnassa on enintään kymmenen jäsentä. Yhtenä jäsenistä on kehittämiskeskuksen pääjohtaja, minkä lisäksi kehittämiskeskuksen henkilöstöllä on oikeus valita keskuudestaan neljäksi vuodeksi kerrallaan yksi jäsen johtokuntaan. Valtioneuvosto nimittää muut johtokunnan jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Kauppa- ja teollisuusministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.

Teknologian valtuuskunnassa on enintään 17 jäsentä. Kauppa- ja teollisuusministeriö nimittää jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan kehittämiskeskuksen toiminnan kannalta tärkeiden organisaatioiden edustajista ja määrää puheenjohtajan. Valtuuskunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Valtuuskunnan tehtävänä on seurata kehittämiskeskuksen toimintaa sekä ylläpitää ja edistää kehittämiskeskuksen ja teollisuuden, tutkimuslaitosten sekä korkeakoulujen välistä yhteistoimintaa.

Valtuuskunnasta on muutoin voimassa, mitä komiteoista on määrätty.

Kehittämiskeskukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, pääjohtaja tai, sen mukaan kuin työjärjestyksessä tai taloussäännössä määrätään, muu virkamies.

Työjärjestyksessä voidaan määrätä, että tietyt asiat ratkaistaan ilman esittelyä.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä ovat läsnä.

Asiat ratkaistaan johtokunnassa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Edellä 6 §:n 3 kohdassa tarkoitettua rahoitusasiaa saavat käsitellä vain valtioon virkasuhteessa olevat johtokunnan jäsenet. Kehittämiskeskuksen henkilöstön edustaja ei kuitenkaan tällöin osallistu asian käsittelyyn. Johtokunta on asiassa päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja kolmen jäsenen ollessa läsnä.

Johtokunta määrää tarkemmin asioiden käsittelystä johtokunnassa.

Pääjohtaja johtaa, valvoo ja kehittää kehittämiskeskuksen toimintaa sekä vastaa toiminnan tuloksellisuudesta ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä raportoi niistä vuosittain kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Pääjohtaja ratkaisee kehittämiskeskukselle kuuluvat asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai joita ei työjärjestyksessä tai taloussäännössä ole siirretty muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Pääjohtaja voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi muun virkamiehen ratkaistava.

Kehittämiskeskuksen työjärjestyksen vahvistaa pääjohtaja. Vahvistetusta työjärjestyksestä huolimatta jokainen on velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka pääjohtaja hänelle antaa.

Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena kehittämiskeskuksen virkoihin ja toimiin on sellainen taito ja kyky, jota viran tai toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Lisäksi vaaditaan pääjohtajalta, ylijohtajalta, hallintojohtajalta ja teknologiajohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin sekä hyvä johtamistaito.

Kehittämiskeskuksen pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä virkaa haettavaksi julistamatta.

Ylijohtajan ja hallintojohtajan nimittää valtioneuvosto johtokunnan annettua asiassa lausunnon.

Teknologiajohtajan nimittää johtokunta pääjohtajan esityksestä.

Muut kuin 11 §:ssä tarkoitetut virat täyttää sekä tilapäisen ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa pääjohtaja, jollei sitä ole työjärjestyksessä annettu muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Teollisuussihteerin ja teollisuussihteeritoimiston toimistosihteerin virka täytetään määräajaksi, jota voidaan jatkaa, kuitenkin yhteensä enintään viideksi vuodeksi.

Sellaisen virkavapauden myöntämisestä, johon virkamiehellä on oikeus lain tai asetuksen taikka virkaehtosopimuksen nojalla, määrätään kuitenkin työjärjestyksessä.

Viran hoidosta virkavapauden aikana ja viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta avoinna olevaan virkaan päättää 1 momentissa mainittu viranomainen tai virkamies.

Pääjohtajan sijaisena toimii ylijohtaja.

Muiden virkamiesten sijaisista määrää pääjohtaja.

Ulkomailla työskentelevän henkilöstön palkkauksesta, ulkomaanedustuksen korvauksista, työajasta, vuosilomasta ja virkavapaudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä ulkomaanedustuksen osalta säädetään tai määrätään taikka mitä valtion virkaehtosopimuslain (664/70) nojalla sovitaan. Kehittämiskeskus päättää niistä ulkomailla työskentelevän henkilöstön virka- tai työsuhdetta koskevista asioista, joista ulkoasiainministeriö päättää sanottujen säädösten ja määräysten nojalla ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevien virkamiesten osalta.

Teollisuusihteeri ja teollisuussihteeritoimiston toimistosihteeri vastaa häntä henkilökohtaisesti koskevassa riita-asiassa Helsingin raastuvanoikeudessa. Sama koskee rikosasiaa, jos rikos on tehty ulkomailla eikä asia lain mukaan ole ylemmän tuomioistuimen käsiteltävä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1993.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Valtioneuvoston 25 päivänä kesäkuuta 1992 asettama teknologian kehittämiskeskuksen johtokunta toimii tämän asetuksen voimaan tultua 3 §:ssä tarkoitettuna johtokuntana toimikautensa loppuun.

Valtioneuvoston 30 päivänä joulukuuta 1992 asettama teknologian valtuuskunta toimii tämän asetuksen voimaan tultua 4 §:ssä tarkoitettuna teknologian valtuuskuntana toimikautensa loppuun.