Maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89), jäljempänä tasapainottamislaki, 11 §:ssä tarkoitettuina maataloustuotannon kohdentamista koskevina sopimuksina voidaan vuonna 1993 tehdä viljelijöiden kanssa herneen ja viherheinän tuotantosopimuksia.

Sopimuksessa viljelijä sitoutuu sopimuskauden aikana viljelemään maatilallaan hernettä sopimuksessa määriteltävällä pinta-alalla. Maa- ja metsätalousministeriö määrää ne herneen lajikkeet, joiden viljelemisestä sopimus voidaan tehdä. Viljelijä saa korjata herneen siemensadon ja käyttää sen maatilallaan tai luovuttaa siemensadon käytettäväksi siemenenä tai rehuna.

Sopimuksessa viljelijä sitoutuu sopimuskauden aikana viljelemään maatilallaan sopimuksessa määriteltävällä pinta-alalla maatilahallituksen 19 päivänä elokuuta 1992 antamallaan päätöksellä hyväksymää viherheinälajiketta.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että maatilaan kuuluu vähintään kolme hehtaaria peltoa ja ettei tilalla tuoteta ruokahernettä elintarvikekäyttöön. Sopimuksessa määriteltävän herneen viljelypinta-alan on oltava vähintään kaksi hehtaaria.

Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että maatilaan kuuluu vähintään kolme hehtaaria peltoa. Viljelijän on lisäksi tehtävä viherjauhon kuivaamotoimintaa harjoittavan liikkeen (kuivaamo) kanssa sopimus vähintään tuotantosopimusta vastaavan viherjauhon raaka-aineeksi käytettävän viherheinän määrän viljelemisestä (viljelysopimus).

Sopimuksen viljelijän kanssa tekee sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Sopimuksen tekemistä koskeva hakemus on toimitettava asianomaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle maa- ja metsätalousministeriön määräämään ajankohtaan mennessä.

Sopimuskausi alkaa 1 päivänä toukokuuta 1993 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1993.

Viljelijällä sopimuskauden aikana voimassa oleva tasapainottamislain, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) ja muun aikaisemman lainsäädän- nön mukainen sellainen sopimus tai viljelijälle maksettu sellainen palkkio, joka ei koske kyseessä olevaa peltoalaa, ei ole esteenä 1 §:ssä tarkoitettujen sopimusten tekemiselle.

Herneen tuotantopalkkiota maksetaan 1 600 markkaa ja viherheinän tuotantopalkkiota 2 200 markkaa sopimuskauden sadosta tuotantosopimuksen mukaisen viljelyalan hehtaaria kohti. Palkkio maksetaan 0,1 hehtaarin tarkkuudella. Maaseutuelinkeinoviranomainen maksaa palkkion viljelijälle marraskuun loppuun mennessä.

Herneen tuotantopalkkion maksamista varten viljelijän on toimitettava maaseutuelinkeinoviranomaiselle selvitys viljelemästään herneestä ja sen käytöstä sekä muista maa- ja metsätalousministeriön määräämistä seikoista.

Viherheinän tuotantopalkkion maksamista varten viljelijän on toimitettava maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuivaamon antama selvitys viljelijän sinne toimittamasta sadosta. Selvityksessä on ilmoitettava viljelysopimuksen perusteella kuivaamolle toimitetun raaka-aineen määrä ja raaka-aineena käytetyn viherheinän viljelyala.

Maaseutuelinkeinoviranomaisen on purettava sopimus, jos sopimuksessa tarkoitetun maatilan peltoala on tasapainottamislain 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen pienempi kuin kolme hehtaaria.

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta antaa maa- ja metsätalousministeriö.

Tämä päätös tulee voimaan 17 päivänä maaliskuuta 1993 ja on voimassa vuoden 1993 loppuun.