Kunnallinen työmarkkinalaitos toimii kuntien ja kuntayhtymien edunvalvojana työmarkkina-asioissa. Se kuuluu osana Suomen Kuntaliitto ry - Finlands Kommunförbund rf:ään, jota kutsutaan jäljempänä kuntien keskusjärjestöksi.

Kunnallinen työmarkkinalaitos neuvottelee ja sopii kuntien ja kuntayhtymien puolesta kunnallisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa (669/70) ja kunnallisista työehtosopimuksista annetussa laissa (670/70) säädetyssä järjestyksessä sekä suorittaa muut lain mukaan kunnalliselle työmarkkinalaitokselle kuuluvat tehtävät.

Kunnallinen työmarkkinalaitos voi antaa suosituksia yleisistä palvelussuhdetta koskevista asioista, kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuudesta ja työelämän laadusta.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen päätösvaltaa 1 §:ssä tarkoitetuissa asioissa käyttää sen valtuuskunta, jollei laista muuta johdu tai jollei valtuuskunta ole päättänyt siirtää päätösvaltaa asettamalleen toimielimelle tai työmarkkinalaitoksen toimihenkilölle.

Valtuuskunnassa on 11 jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä, jotka sisäasiainministeriö määrää kunnallisvaalien jälkeisen vuoden lokakuun 1 päivänä alkavaksi nelivuotiskaudeksi. Valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet määrätään kuntien keskusjärjestön ehdottamista kuntaan, kuntayhtymään tai kuntien keskusjärjestöön keskeisessä luottamushenkilö- tai palvelussuhteessa olevista kunnallista työnantajaa edustavista henkilöistä. Jäseniä määrättäessä on otettava huomioon kunnissa vallitsevat poliittiset voimasuhteet sekä muutoinkin tasapuolisuusnäkökohdat.

Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja enintään kaksi varapuheenjohtajaa.

Valtuuskuntaan voidaan valita henkilö, jolla on kunnallislain 17 §:n 1 momentin mukainen vaalikelpoisuus kunnan luottamustoimiin ja joka on antanut suostumuksen toimen vastaanottamiseen. Vaalikelpoisia valtuuskuntaan eivät ole virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöön tai sen jäsenjärjestöön luottamushenkilö- tai pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa olevat henkilöt.

Valtuuskunta päättää työjärjestyksestään. Valtuuskunnan asioiden valmistelusta neuvotteluineen sekä esittelystä ja täytäntöönpanosta huolehtivat kuntien keskusjärjestön osana toimivan kunnallisen työmarkkinalaitoksen toimihenkilöt.

Kuntien keskusjärjestö hyväksyy kunnallisen työmarkkinalaitoksen talousarvion ja tilinpäätöksen, valitsee tilintarkastajat ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä.

Työmarkkinalaitoksen talousarvion hyväksymispäätöksestä on viipymättä ilmoitettava kunnille kirjeellä. Talousarvio on pidettävä työmarkkinalaitoksen toimistossa yleisesti nähtävänä.

Työmarkkinalaitoksen menot peritään kunnilta puoliksi niiden veroäyrien luvun mukaan, jotka kunnassa on määrätty edellisenä vuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa, ja puoliksi saman vuoden tammikuun 1 päivän asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Kuntien maksuosuuksista voidaan periä ennakkoja.

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yksittäiselle kunnalle tai kuntayhtymälle taikka joillekin kunnille tai kuntayhtymille antamasta palvelusta voidaan periä palvelun saaneelta kunnalta tai kuntayhtymältä kohtuullinen korvaus kuntien keskusjärjestön vahvistamien perusteiden mukaisesti.

Suorituksen viivästyessä on viivästyneelle määrälle maksettava korkolain (633/82) mukainen viivästyskorko.

Kunta voi hakea kuntien keskusjärjestön hallitukselta oikaisua kunnalle määrättyyn maksuosuuteen 30 päivän kuluessa maksuosuutta koskevan kirjeen tiedoksisaamisesta. Maksuosuuden oikaisua koskevaan kuntien keskusjärjestön hallituksen päätökseen kunta saa hakea valittamalla muutosta Uudenmaan lääninoikeudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Valituksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta myös kuntien keskusjärjestön hallitus.

Muutoksen hakemisesta on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kunnallislaissa säädetään.

Muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun kuntien keskusjärjestön toimielimen, kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan, sen asettaman toimielimen tai työmarkkinalaitoksen toimihenkilön päätökseen tässä laissa tarkoitetussa asiassa ei saa hakea muutosta. Sama koskee kunnan tai kuntayhtymän viranomaisen päätöstä, joka on tehty kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 §:n 2 momentin nojalla.

Työmarkkinalaitoksen luottamushenkilön ja toimihenkilön esteellisyydestä on soveltuvin osin voimassa, mitä hallintomenettelylaissa (598/82) säädetään.

Työmarkkinalaitoksen luottamushenkilöt ja toimihenkilöt ovat tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä hoitaessaan virkavastuun alaisia.

Työmarkkinalaitoksella on oikeus saada kunnilta ja kuntayhtymiltä 1 §:ssä säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelliset tiedot. Työmarkkinalaitoksella on sama oikeus saada valtion viranomaisilta ne tiedot, jotka kunnat ja kuntayhtymät ovat niille toimittaneet.

Milloin 1 momentissa tarkoitetut tiedot on säädetty tai määrätty pidettäviksi salassa, työmarkkinalaitoksen luottamushenkilöllä ja sillä, jolla on valtuuskunnan työjärjestyksen mukaan oikeus osallistua valtuuskunnan kokouksiin, sekä työmarkkinalaitoksen toimiston toimihenkilöllä on sama velvollisuus salassapitoon kuin tiedot antaneella valtion tai kunnallisella viranomaisella.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei myöskään saa ilmaista, mitä hän muutoin toimessaan on saanut tietää sellaista, mikä asian laadun vuoksi on pidettävä salassa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1993.

Tällä lailla kumotaan kunnallisesta työmarkkinalaitoksesta 6 päivänä maaliskuuta 1987 annettu laki (261/87) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän lain voimaan tullessa kulumassa olevaa toimikautta varten asetetun kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan toimikausi jatkuu 30 päivään syyskuuta 1993.

Mitä muussa laissa on säädetty kunnallisesta sopimusvaltuuskunnasta, koskee tämän lain voimaan tultua kunnallista työmarkkinalaitosta.

Ennen lain voimaan tuloa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin lain täytäntöönpanemiseksi.