1993

1478/1993 Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös yksinkertaisista painesäiliöistä

Kauppa- ja teollisuusministeriö on 21 päivänä kesäkuuta 1973 annetun paineastia-asetuksen (549/73) 4 a §:n ja 38 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin 4 a § on 22 päivänä joulukuuta 1993 annetussa asetuksessa (1477/93), päättänyt:

 1 luku Yleisiä määräyksiä
1 §

Tämä päätös koskee paineastia-asetuksen 4 a §:ssä tarkoitettuja yksinkertaisia painesäiliöitä.
2 §

Tässä päätöksessä tarkoittaa:

 1)

valmistajan edustaja valmistajan valtuuttamaa yhtiötä tai yhteisöä, jonka toimipaikka on Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa;

2)

ilmoitettu tarkastuslaitos Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen liitteessä II mainitussa yksinkertaisia painesäiliöitä koskevassa direktiivissä (87/404/ETY) tarkoitettua ilmoitettua tarkastuslaitosta; sekä

3)

suurin käyttöpaine paineastia-asetuksessa tarkoitettua suurinta sallittua käyttöpainetta.

Tässä päätöksessä käytetään:

 1)

paineen yksikkönä baaria (bar); sekä

 2)

tilavuuden yksikkönä litraa (l).
3 §

Tässä päätöksessä tarkoitettu painekoe voidaan tehdä neste- tai kaasupainekokeena noudattaen, mitä painekoetta koskevista turvallisuusvaatimuksista on säädetty tai määrätty.
4 §

Painesäiliö, jonka suurimman käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 50 barl, on valmistettava Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa noudatettavan hyvän konepajakäytännön mukaisesti. Painesäiliö on merkittävä 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla, kuitenkin ilman EY-merkkiä.
5 §

Mitä jäljempänä tässä päätöksessä määrätään, koskee sellaisia painesäiliöitä, joiden suurimman käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo ylittää 50 barl.
6 §

Painesäiliön tulee täyttää tämän päätöksen liitteen vaatimukset.

Valvontaviranomainen nimeää ne kansalliset standardit, joiden se katsoo täyttävän liitteen vaatimukset.
7 §

Painesäiliön mukana on toimitettava valmistajan laatimat ohjeet. Ohjeissa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

 1)

24 §:ssä tarkoitetut tiedot lukuunottamatta sarjan tai erän yksilöivää merkintää;

 2)

painesäiliön käyttötarkoitus; sekä

 3)

turvallisuuden edellyttämät huolto- ja asennusohjeet.

Ohjeiden tulee olla Euroopan talousalueeseen kuuluvan kohdemaan virallisilla kielillä.
8 §

Jos suunniteltuun tarkoitukseen käytettävät EY-merkillä varustetut painesäiliöt eivät täytä liitteen vaatimuksia tai jos ne saattavat aiheuttaa henkilö- tai omaisuusvahinkoja, on valvontaviranomaisen ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden poistamiseksi käytöstä ja myynnistä taikka niiden käytön ja myynnin kieltämiseksi tai rajoittamiseksi. Valvontaviranomaisen on ilmoitettava asiasta Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) asianomaisille toimielimille.
2 luku Varmentamismenettelyt Varmentamismenettelyjen määräytyminen
9 §

Painesäiliön vaatimustenmukaisuus on osoitettava käyttämällä ennen säiliön valmistuksen aloittamista 10 §:n mukaista ja valmiille säiliölle ennen sen myyntiin laskemista 11 §:n mukaista varmentamismenettelyä.
10 §

Jos painesäiliö on 6 §:ssä tarkoitettujen standardien mukainen, on sen vaatimustenmukaisuus osoitettava ennen valmistuksen aloittamista valmistajan valinnan mukaan joko:

 1)

rakenne- ja valmistussuunnitelman tarkastuksessa tai

 2)

EY-tyyppitarkastuksessa.

Jos painesäiliö ei ole tai on vain osittain 6 §:ssä tarkoitettujen standardien mukainen, on sen vaatimustenmukaisuus osoitettava ennen valmistuksen aloittamista EY-tyyppitarkastuksessa.
11 §

Jos painesäiliön suurimman käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo on enintään 3 000 barl, on valmiin painesäiliön vaatimustenmukaisuus osoitettava ennen säiliön myyntiin laskemista valmistajan valinnan mukaan joko:

 1)

EY-tarkastuksessa tai

 2)

EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella.

Jos painesäiliön suurimman käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo ylittää 3 000 barl, on valmiin painesäiliön vaatimustenmukaisuus osoitettava ennen säiliön myyntiin laskemista EY-tarkastuksessa.
Rakenne- ja valmistussuunnitelman tarkastus
12 §

Valmistajan tai tämän edustajan on pyydettävä rakenne- ja valmistussuunnitelman tarkastusta ilmoitetulta tarkastuslaitokselta. Suunnitelmassa on esitettävä niiden tekniikoiden ja toimintojen kuvaus, joilla 6 §:ssä tarkoitettujen standardien vaatimukset täytetään sekä erityisesti:

 1)

painesäiliön yksityiskohtainen valmistuspiirustus;

 2)

7 §:ssä tarkoitetut ohjeet; sekä

 3)

asiakirja, jossa kuvataan:

 a)

valitut rakenneaineet;

 b)

valitut hitsausmenetelmät;

 c)

valmistuksen aikaiset tarkastukset; sekä

 d)

muut tarpeelliset tiedot säiliön rakenteesta.

Sovellettaessa 16-19 §:n mukaisia varmentamismenettelyitä on rakenne- ja valmistussuunnitelmaan lisäksi liitettävä seuraavat tiedot:

 1)

todistukset hitsausmenetelmien soveltuvuudesta ja hitsaajien tai hitsausoperaattorien pätevyydestä;

 2)

paineen kuormittamien osien rakenneaineiden ainestodistukset; sekä

 3)

selostus tehdyistä tutkimuksista ja kokeista tai kuvaus suunnitelluista tarkastuksista.

Jos painesäiliön rakenne ja valmistusmenetelmät ovat standardin ja tämän päätöksen mukaiset, tarkastuslaitoksen on annettava painesäiliön valmistajalle tai tämän edustajalle vastaavuustodistus.
EY-tyyppitarkastus
13 §

Valmistajan tai tämän edustajan on pyydettävä EY-tyyppitarkastusta yhdeltä ilmoitetulta tarkastuslaitokselta hakemuksella, jossa on oltava seuraavat tiedot:

 l)

valmistajan tai tämän edustajan nimi ja osoite;

 2)

painesäiliön valmistuspaikka; sekä

 3)

12 §:n 1 momentin mukainen rakenne- ja valmistussuunnitelma, jossa esitetään, miten liitteen olennaiset turvallisuusvaatimukset tai 6 §:ssä tarkoitettujen standardien vaatimukset täytetään.

Hakemuksen mukana on toimitettava suunniteltua tuotantoa edustava prototyyppisäiliö.
14 §

EY-tyyppitarkastuksessa tarkastetaan, että painesäiliön rakenne ja valmistusmenetelmät ovat tämän päätöksen mukaisia. Prototyyppisäiliön tarkastuksessa on erityisesti:

 1)

tutkittava, onko säiliö valmistettu rakenne- ja valmistussuunnitelman mukaisesti;

 2)

tutkittava, voidaanko säiliötä käyttää turvallisesti suunnitelluissa käyttöolosuhteissa; sekä

 3)

tehtävä soveltuvia tutkimuksia ja kokeita sen varmistamiseksi, että säiliö täyttää sitä koskevat olennaiset turvallisuusvaatimukset.

Jos prototyyppisäiliö täyttää sitä koskevat määräykset, tarkastuslaitoksen on annettava hakijalle EY-tyyppitarkastustodistus. Todistuksessa on esitettävä tarkastustulokset ja mahdolliset ehdot. Todistukseen on liitettävä hyväksytyn prototyyppisäiliön tunnistamiseksi tarpeelliset selostukset ja piirustukset.

Tarkastuslaitoksen on pyydettäessä toimitettava EY-tyyppitarkastustodistuksesta jäljennös EFTA:n asianomaisille toimielimille, Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden viranomaisille sekä muille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille. Perustellusta syystä on toimitettava myös rakenne- ja valmistussuunnitelman jäljennös sekä tiedot tehdyistä tutkimuksista ja kokeista.
15 §

Jos tarkastuslaitos ei anna EY-tyyppitarkastustodistusta, sen on ilmoitettava siitä muille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on ilmoitettava antamansa EY-tyyppitarkastustodistuksen peruuttamisesta valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomaisen on ilmoitettava peruuttamisilmoituksesta muille Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden viranomaisille ja EFTA:n asianomaisille toimielimille.
EY-tarkastus
16 §

Valmistajan tai tämän edustajan on pyydettävä EY-tarkastusta ilmoitetulta tarkastuslaitokselta. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on tässä tarkastuksessa selvitettävä, ovatko painesäiliöt hyväksytyn prototyyppisäiliön tai 6 §:ssä tarkoitettujen standardien mukaisia.
17 §

EY-tarkastus tehdään painesäiliöerälle. Tarkastuksessa on esitettävä EY-tyyppitarkastustodistus tai, jos säiliölle ei ole tehty EY-tyyppitarkastusta, 12 §:ssä tarkoitettu rakenne- ja valmistussuunnitelma.

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on painesäiliöerän tarkastuksessa varmistuttava siitä, että säiliöt on valmistettu ja tarkastettu rakenne- ja valmistussuunnitelman mukaisesti, sekä tehtävä säiliön eheyden tarkistamiseksi erän jokaiselle säiliölle painekoe paineella 1,5 kertaa suurin käyttöpaine. Lisäksi tarkastuslaitoksen on tehtävä hitsausliitosten laadun varmistamiseksi kokeita valmistajan valinnan mukaan joko tuotantoa edustavasta koehitsauskappaleesta tai säiliöstä otetuilla koesauvoilla. Kokeet on tehtävä säiliön pituussuuntaisille hitsausliitoksille. Jos pituussuuntaisissa hitsausliitoksissa ja kehänsuuntaisissa hitsausliitoksissa on käytetty eri hitsausmenetelmää, on lisäksi tehtävä kokeet kehänsuuntaisille hitsausliitoksille.

Jos painesäiliön seinämänpaksuus on määritetty liitteen kohdan 3.1.2 mukaista kokeellista menetelmää käyttäen, on edellä 2 momentissa mainitut hitsausliitosten laadun varmistamiseksi tehtävät kokeet korvattava vesipainekokeella. Painekoe on tehtävä viidelle erästä satunnaisesti valitulle säiliölle seinämäpaksuuden vaatimusten mukaisuuden tarkistamiseksi.
18 §

Ilmoitetun tarkastuslaitoksen on merkittävä EY-tarkastuksessa hyväksytyn erän painesäiliöt EY-merkillä ja annettava hyväksymisestä EY-tarkastustodistus.
EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus
19 §

Sellaisen valmistajan, joka aikoo käyttää EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamiseen perustuvaa varmentamismenettelyä, on ennen painesäiliöiden valmistuksen aloittamista annettava EY-tyyppitarkastustodistuksen tai vastaavuustodistuksen antaneelle tarkastuslaitokselle selvitys, jossa on tiedot kaikista suunnitelluista toimenpiteistä, joilla varmistetaan, että säiliöt ovat hyväksytyn prototyyppisäiliön tai 6 §:ssä tarkoitettujen standardien mukaisia. Selvityksessä on erityisesti oltava:

 1)

kuvaus valmistusmenetelmistä;

 2)

tarkastussuunnitelma valmistuksen aikaisista tarkastuksista ja kokeista, niiden suoritusvaiheista ja siitä, kuinka usein niitä tehdään;

 3)

sitoumus, että kohdan 2 mukaista tarkastussuunnitelmaa noudatetaan ja että jokaiselle painesäiliölle tehdään painekoe paineella 1,5 kertaa suurin käyttöpaine; sekä

 4)

valmistuspaikkojen ja varaston osoite sekä päivämäärä, jolloin valmistus aloitetaan.

Edellä 3 kohdassa tarkoitetut tarkastukset ja kokeet on tehtävä pätevän, valmistushenkilökunnasta riittävästi riippumattoman henkilökunnan valvonnassa. Tarkastuksista ja kokeista on laadittava seloste.
20 §

Säiliön valmistuksen aloittamisen edellytyksenä on, että ilmoitettu tarkastuslaitos on tarkastanut 19 §:n 1 momentissa tarkoitetun selvityksen ja, jos säiliölle ei ole tehty EY-tyyppitarkastusta, rakenne- ja valmistussuunnitelman.
21 §

Jos painesäiliön suurimman käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo ylittää 200 barl, on 19 §:ssä tarkoitetun tarkastuslaitoksen valmistuksen aikana lisäksi:

 1)

varmistuttava siitä, että valmistaja tekee 19 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia ja kokeita; sekä

 2)

valittava painesäiliöitä valmistuspaikalta tai varastosta satunnaisia tarkastuksia varten.

Tarkastuslaitoksen on tehtävä valmistuksen aikaisista valvontakäynneistään pöytäkirjat sekä toimitettava niistä jäljennös sille viranomaiselle, joka on tarkastuslaitoksen nimennyt, ja pyydettäessä muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden viranomaisille, EFTA:n asianomaisille toimielimille sekä muille ilmoitetuille tarkastuslaitoksille.
22 §

Jos painesäiliön suurimman käyttöpaineen ja tilavuuden lukuarvojen tulo ylittää 200 barl, 21 §:ssä tarkoitetulla tarkastuslaitoksella on oikeus tehdä tarkastuksia painesäiliöiden valmistuspaikoissa ja varastoissa. Tarkastuslaitoksella on lisäksi oikeus ottaa näytepainesäiliöitä ja saada käyttöönsä:

 1)

rakenne- ja valmistussuunnitelma;

 2)

EY-tyyppitarkastustodistus tai vastaavuustodistus;

 3)

selvitykset ja selosteet tehdyistä tarkastuksista ja kokeista; sekä

 4)

muut valvontaa varten tarvittavat tiedot.
23 §

Valmistaja antaa EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen kiinnittämällä säiliöön EY-merkin. EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antamisen edellytyksenä on, että säiliö on 6 §:ssä tarkoitettujen standardien tai hyväksytyn prototyyppisäiliön mukainen ja vaatimustenmukaisuusvakuutuksen antava valmistaja täyttää 19 §:ssä asetetut velvoitteet.
3 luku EY-merkki
24 §

Painesäiliöön tai kilpeen, joka kiinnitetään pysyvästi painesäiliöön, on merkittävä näkyvästi, selvästi luettavalla tavalla ja pysyvästi EY-merkki ja vähintään seuraavat tiedot:

 1)

suurin käyttöpaine (bar);

 2)

korkein käyttölämpötila (°C);

 3)

alin käyttölämpötila (°C);

 4)

säiliön tilavuus (l);

 5)

valmistajan nimi tai tunnus; sekä

 6)

säiliömallin sekä sarjan tai erän yksilöivä merkintä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kilpi on suunniteltava sellaiseksi, että sitä ei voi käyttää uudelleen. Kilvessä on oltava riittävästi tilaa kaikille tarpeellisille merkinnöille.

Painesäiliöön ei saa tehdä sellaisia muita merkintöjä, jotka muistuttavat EY-merkkiä.
25 §

EY-merkki koostuu CE -tunnuksesta, merkin kiinnitysvuoden vuosiluvun kahdesta viimeisestä numerosta sekä hyväksytyn tarkastuslaitoksen yksilöivästä tunnuksesta.

EY-merkissä oleva tarkastuslaitoksen tunnus ilmaisee tarkastuslaitoksen, joka on tehnyt säiliölle EY-tarkastuksen tai joka on vastuussa 21 §:ssä tarkoitetusta valvonnasta.
26 §

Edellä 19 §:ssä tarkoitetun tarkastuslaitoksen on ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisesta painesäiliöstä, jossa on EY-merkki, vaikka

 1)

painesäiliö ei ole hyväksytyn prototyyppisäiliön mukainen; tai

 2)

painesäiliö on hyväksytyn prototyyppisäiliön mukainen, mutta prototyyppisäiliö ei täytä liitteen turvallisuusvaatimuksia; tai

 3)

10 §:n 1 momentissa tarkoitettu painesäiliö ei ole 6 §:ssä tarkoitettujen standardien mukainen; tai

 4)

valmistaja ei täytä 19 ja 22 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia.

Tarkastuslaitoksen on 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa peruutettava antamansa EY-tyyppitarkastustodistus.
4 luku Erinäisiä määräyksiä
27 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voimassa olleiden määräysten mukaisia yksinkertaisia painesäiliöitä, jotka on laskettu myyntiin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1993, saa kuitenkin myydä tämän päätöksen voimaantulon jälkeen.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa myyntiin laskettuja painesäiliöitä saadaan käyttää, vaikka ne eivät täytä tämän päätöksen vaatimuksia.

Valvontaviranomaisella on kuitenkin oikeus määrätä 2 ja 3 momentissa tarkoitetun painesäiliön käytölle rajoituksia, mikäli se henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen estämiseksi katsotaan tarpeelliseksi.

ETA-sopimuksen liite II: neuvoston direktiivi (87/404/ETY)

Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1993

Kauppa- ja teollisuusministeri Seppo Kääriäinen Teollisuusneuvos Seppo Tuominen

Liite

PAINESÄILIÖIDEN OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET

1 MÄÄRITELMIÄ JA SUUREITA

1.1. Määritelmiä

a) Suunnittelupaineella P tarkoitetaan valmistajan valitsemaa ylipainetta, jota käytetään paineastian paineenalaisten osien paksuuden määrittämisessä.

b) Suurin käyttöpaine PS tarkoittaa suurinta ylipainetta, jota saa käyttää paineastian normaalin käytön aikana.

c) Alin käyttölämpötila T min on painesäiliön seinämän alin tasaantunut lämpötila normaalin käytön aikana.

d) Korkein käyttölämpötila T max on painesäiliön seinämän korkein tasaantunut lämpötila normaalin käytön aikana.

e) Myötöraja R ET on korkeimmassa käyttölämpötilassa T max

- ylempi myötöraja ReH, jos rakenneaineella on alempi ja ylempi myötöraja; tai

- 0,2-rajan vähimmäisarvo R p0,2 ; tai

- 1,0-rajan vähimmäisarvo R p1,0 , jos kyseessä on seostamaton alumiini.

f) Samantyyppiset painesäiliöt:

Säiliöiden katsotaan edustavan tämän päätöksen 13 §:n 2 momentissa vaaditulla tavalla suunniteltua tuotantoa, jos ne eroavat prototyyppisäiliöstä vain halkaisijan osalta, mutta täyttävät kuitenkin kohdan 3.1.1 tai 3.1.2 vaatimukset, ja/tai lieriöosan pituuden osalta seuraavin rajoituksin:

- jos prototyyppisäiliössä on yksi tai useampi lieriörengas, säiliöissä on oltava vähintään yksi lieriörengas; sekä

- jos prototyyppisäiliössä on yksinomaan kuperat päädyt (ei lieriörengasta), säiliöissä ei saa olla lieriörenkaita.

Jos pituuden eri arvoista seuraa, että aukkoja ja/tai yhteitä muutetaan, on piirustuksissa esitettävä kukin eri tapaus.

g) Painesäiliöerään saa kuulua enintään 3 000 samantyyppistä säiliötä.

h) Valmistuksen katsotaan olevan sarjamaista, jos vähintään kaksi samantyyppistä painesäiliötä valmistetaan samalla valmistusmenetelmällä jatkuvana valmistustoimintana.

i) Ainestodistuksessa valmistaja vakuuttaa, että toimitetut tuotteet ovat tilauksen mukaiset, sekä esittää tavanomaisten tuotantotestien tulokset, erityisesti kemiallisten analyysien ja mekaanisten ominaisuuksien osalta. Tulosten ei tarvitse olla peräisin toimitetusta erästä, mutta valmistusmenetelmän on oltava sama.

1.2. Suureet ja niiden yksiköt

A

%

murtovenymä(L o = 5,65 sqrt(S o ))

A 80 mm

%

murtovenymä (Lo = 80 mm)

KCV

J/cm 2>

iskuenergia

P

bar

suunnittelupaine

Ph

bar

neste- tai kaasupainekokeen koepaine

PS

bar

suurin käyttöpaine

REh

N/mm 2>

ylempi myötöraja

RET

N/mm 2>

myötöraja korkeimmassa käyttölämpötilassa

Rm

N/mm 2>

murtolujuus

Rm,max

N/mm 2>

enimmäismurtolujuus

Rp0,2

N/mm 2>

0,2-rajan vähimmäisarvo

Rp1,0

N/mm 2>

1,0-rajan vähimmäisarvo

Tmax

°C

korkein käyttölämpötila

Tmin

°C

alin käyttölämpötila

V

l

painesäiliön tilavuus

2 RAKENNEAINEVAATIMUKSET

Rakenneaineet on valittava painesäiliöiden käyttötarkoituksen ja kohtien 2.1-2.4 mukaisesti.

2.1. Paineen kuormittamat osat

Painesäiliöiden paineen kuormittamien osien valmistukseen käytettävien rakenneaineiden tulee olla

- hitsattavia;

- muovattavia ja sitkeitä siten, että murtuminen alimmassa käyttölämpötilassa ei aiheuta palasiksi rikkoutumista tai haurasmurtumaa; sekä

- vanhenemattomia.

Lisäksi on kohdissa 2.1.1 ja 2.1.2 esitettyjen vaatimusten täytyttävä.

Rakenneaineen valmistajan on toimitettava antamansa kohdan 1.1 mukainen ainestodistus rakenneaineen mukana.

2.1.1. Teräksiset painesäiliöt

Seostamattomille teräksille asetettavat vaatimukset:

a) terästen tulee olla tiivistettyjä ja ne on toimitettava normalisoituina tai vastaavassa tilassa;

b) tuotteen hiilipitoisuuden on oltava alle 0,25 % sekä rikki- ja fosforipitoisuuden alle 0,05 %;

c) tuotekohtaiset mekaaniset ominaisuudet:

- enimmäismurtolujuus Rm,max < 580 N/mm 2>

- murtovenymä:

jos koesauvat on otettu valssaussuunnassa:

paksuus ≥ 3 mm: A ≥ 22 %

paksuus < 3 mm: A80 mm ≥ 17 %

jos koesauvat on otettu kohtisuoraan valssaussuuntaan nähden:

paksuus ≥ 3 mm: A ≥ 20 %

paksuus < 3 mm: A80 mm ≥ 15 %

- keskimääräisen iskuenergian (KCV) on kolmelle pituussuuntaiselle koesauvalle alimmassa käyttölämpötilassa oltava vähintään 35 J/cm 2> . Vain yksi arvoista saa alittaa arvon 35 J/cm 2> , eikä tämäkään arvoa 25 J/cm 2> . Tämä ominaisuus on tarkistettava, jos painesäiliön alin käyttölämpötila on alle -10 °C ja seinämänpaksuus ylittää 5 mm.

2.1.2. Alumiiniset painesäiliöt

Seostamattoman alumiinin alumiinipitoisuuden on oltava vähintään 99,5 % ja alumiiniseoksilla on oltava riittävä kestävyys raerajakorroosiota vastaan korkeimmassa käyttölämpötilassa.

Näiden rakenneaineiden on lisäksi täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) ne on toimitettava hehkutettuina;

b) tuotekohtaiset mekaaniset ominaisuudet:

- enimmäismurtolujuus Rm,max ≤ 350 N/mm 2>

- murtovenymä:

A ≥ 16 %, jos koesauvat on otettu valssaussuunnassa

A ≥ 14 %, jos koesauvat on otettu kohtisuorassa valssaussuuntaa vastaan.

2.2. Hitsauslisäaineet

Hitsauslisäaineiden on sovelluttava valittuun hitsaustapaan ja niiden on lisäksi sovittava yhteen rakenneaineiden kanssa.

2.3. Osat, joita paine kuormittaa välillisesti

Osat, joita paine kuormittaa välillisesti (esimerkiksi ruuvit ja mutterit) on tehtävä kohdan 2.1 mukaisista rakenneaineista taikka muista yhteen sopivista teräksistä, alumiineista tai alumiiniseoksista. Muilla kuin kohdan 2.1 mukaisilla rakenneaineilla on oltava alimmassa käyttölämpötilassa sopiva murtovenymä ja sitkeys.

2.4. Osat, joita paine ei kuormita

Sellaisten hitsaamalla kiinnitettävien osien, joita paine ei kuormita, rakenneaineiden on sovittava yhteen liittyvien osien rakenneaineiden kanssa.

3 SUUNNITTELUVAATIMUKSET

Valmistajan on painesäiliöitä suunnitellessaan määriteltävä sen käyttötarkoitus ja valittava:

- alin käyttölämpötila Tmin;

- korkein käyttölämpötila Tmax; sekä

- suurin käyttöpaine PS.

Jos valitaan alimmaksi käyttölämpötilaksi yli -10 °C, on rakenneaineen vaadittujen ominaisuuksien kuitenkin täytyttävä lämpötilassa -10 °C.

Valmistajan on otettava lisäksi huomioon seuraavaa:

- painesäiliö on voitava tarkastaa sisäpuolelta;

- painesäiliö on voitava tyhjentää nesteestä;

- mekaanisten ominaisuuksien on säilyttävä koko sen ajan kun painesäiliötä käytetään suunnitellulla tavalla; sekä

- painesäiliö on korroosiosuojattava suunnitellun käytön edellyttämällä tavalla.

Valmistajan on myös otettava huomioon, että käytettäessä painesäiliötä suunnitellulla tavalla

- painesäiliö ei kuormitu käyttöturvallisuutta vaarantavasti; sekä

- sisäinen paine ei pysyvästi ylitä suurinta käyttöpainetta, kuitenkin hetkellinen ylitys saa olla enintään 10 %.

Pituus- ja kehänsuuntaiset hitsausliitokset on tehtävä käyttäen läpitunkeutuneita tai vaikutukseltaan vastaavia hitsejä. Puolipallopäätyjä lukuun ottamatta on kuperissa päädyissä oltava lieriömäinen reuna.

3.1. Seinämänpaksuus

Jos tulo PS V on enintään 3 000 bar l, valmistajan on käytettävä kohdassa 3.1.1 tai 3.1.2 mainittua menetelmää seinämänpaksuuden määrittämiseen. Jos tulo PS V ylittää 3 000 barl tai jos korkein käyttölämpötila ylittää 100 °C, on seinämänpaksuus määritettävä kohdassa 3.1.1 kuvatulla menetelmällä.

Lieriöosan ja päätyjen todellisen seinämänpaksuuden on kuitenkin oltava vähintään 2 mm, jos rakenneaineena on teräs, ja 3 mm, jos rakenneaineena on alumiini tai alumiiniseos.

3.1.1. Laskennallinen menetelmä

Paineenalaisten osien seinämän vähimmäispaksuus lasketaan ottaen huomioon jännitysten suuruus ja seuraavat määräykset:

- suunnittelupaineen on oltava vähintään suurimman käyttöpaineen suuruinen; sekä

- sallittu yleinen kalvojännitys ei saa ylittää pienempää arvoista 0,6 RET ja 0,3 Rm. Arvoina RET ja Rm on käytettävä rakenneainevalmistajan takaamia vähimmäisarvoja.

Jos painesäiliön lieriömäisessä osassa on yksi tai useampi ei-automaattisella hitsausmenetelmällä tehty pituussuuntainen hitsausliitos laskettu seinämänpaksuus on kerrottava lisäksi kertoimella 1,15.

3.1.2. Kokeellinen menetelmä

Seinämänpaksuus määritetään siten, että painesäiliö kestää huoneenlämpötilassa suurimman käyttöpaineen vähintään viisinkertaisena ilman, että syntyy yli 1 % suuruinen kehänsuuntainen pysyvä venymä.

4 VALMISTUSVAATIMUKSET

Painesäiliöt on valmistettava ja niitä on tuotannon aikana tarkastettava rakenne- ja valmistussuunnitelman mukaisesti.

4.1. Osien esivalmistus

Osien esivalmistus (esimerkiksi muovaus ja viisteiden tekeminen) ei saa aiheuttaa pintavikoja tai halkeamia eikä sellaisia mekaanisten ominaisuuksien muutoksia, jotka saattavat vaarantaa painesäiliön turvallisuuden.

4.2. Paineenalaisten osien hitsausliitokset

Hitsien ja muutosvyöhykkeiden ominaisuuksien on oltava yhdenmukaisia perusaineen ominaisuuksiin nähden, eikä niissä saa olla painesäiliön turvallisuutta vaarantavia pintavikoja tai sisäisiä vikoja.

Hitsaajilla ja hitsausoperaattoreilla on oltava hyväksyttyä hitsausmenetelmää vastaava pätevyys. Hyväksymisen antaa ja pätevöinnin tekee ilmoitettu tarkastuslaitos.

Valmistajan on myös valmistuksen aikana varmistuttava hitsin tasaisesta laadusta sopivin testein. Testeistä on pidettävä kirjaa.