Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 30 markkaa käynniltä. Erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan kuitenkin periä perusmaksuna enintään 60 markkaa käynniltä.

Silloin kun terveyskeskuksen järjestämä suun ja leukojen tutkimus ja hoito annetaan hampaiston, leukojen ja kasvojen kehityshäiriön tai vaikean, toimintaa haittaavan laajaalaisen synnynnäisen hampaistopuutoksen ja kehityshäiriön, pään ja leukojen alueen kiputilan, kaulan ja pään aiueen säteilytyksen, sytostaattihoidon tai muun kuin hammassairauden takia välttämättömän hammashoidon vuoksi, peritään hoidosta 9 §:ssä säädettyjen maksujen sijasta 8 §:n 1 momentissa säädetty maksu.

Terveyskeskuksen sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuijetuksesta voidaan periä enintään liikenneministeriön vahvistaman taksan mukainen maksu. Tämä maksu voidaan periä myös silloin, kun annetun ensihoidon ansiosta potilaan tila on korjaantunut siinä määrin, että kuljetusta hoitopaikkaan ei ole tarvinnut suorittaa.

Sarjassa annettavasta hoidosta kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 30 markkaa hoitokerralta. Maksu saadaan kuitenkin periä enintään 50 hoitokerralta kalenterivuodessa.

Lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen (1015/91) 3 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 40 markkaa hoitopäivältä.

Terveyskeskuksen tuottamista kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 14 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluista työnantaja on velvollinen suorittamaan terveyskeskukselle maksut tai korvaukset, joiden suuruuden terveyskeskus päättää ja jotka ovat enintään:

Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään, sovelletaan myös terveyskeskuksen terveydenhuollon ammattihenkilön työnantajan pyynnöstä suorittamiin neuvotteluihin, suunnitteluun, seurantaan ja yhteistyöhön, toimintakertomuksen ja muiden selvitysten laadintaan sekä ryhmä- ja yksilökohtaisiin työ- ja toiminlakyvyn selvityksiin. Samaa säännöstä sovelletaan matka-ajan ja matkakustannusten korvaamiseen, jos työterveyshuollon vastaanotto on järjestetty työpaikalla tai työnantajan pyynnöstä työpaikan läheisyydessä. Lisäksi mainittua säännöstä sovelletaan silloin, kun terveyskeskus on sopinut työnantajan kanssa työterveyshuollon järjestämiseen käytettävästä kokonaisajasta.

Jos lapsen vanhemmat eivät ota vastaan lapselle haettua ja myönnettyä päivähoitopaikkaa eikä hoitopaikkaa ole peruutettu ennen kunnan päätöksen mukaisen hoitosuhteen alkamista, voidaan lapsen vanhemmilta periä puolet 4 §:n mukaan määräytyvästä kuukausimaksusta.

Metsätulona otetaan huomioon varallisuusverotusta varten määritelty metsän puhdas tuotto, josta vähennetään metsätalouden korot ja 10 prosenttia puhtaan tuoton arvosta.

Edellä 1 momentissa määriteltyä metsätuloa on alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsälautakunnan antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia alempi kuin 1 momentissa tarkoitettu metsätulo. Alennus on 1 momentissa tarkoitetun metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen.

Edellä 27 ja 28 §:ssä tarkoitettuina tuloina ei oteta huomioon lapsilisää, lapsen hoitotukea, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia eikä perhehoidon kustannusten korvauksia.