1. Yleisiä määräyksiä

1 §

Rakennusten jälleenhankinta-arvojen määräämisessä käytetään seuraavia keskimääräisiä arvoja neliömetriä tai kuutiometriä kohti. Jos rakennuksen rakennustaso poikkeaa olennaisesti keskimääräisestä rakennustasosta, on näitä arvoja harkinnan mukaan korotettava tai alennettava, kuitenkin enintään 20 prosenttia.

2 §

Rakennuksen pinta-alalla tarkoitetaan tässä päätöksessä sitä alaa, johon lasketaan ulkomitoin kaikkien kerrosten, kellareiden ja lämpöeristettyjen ullakkohuoneiden pinta-alat. Pinta-alaan ei lasketa parvekkeita, katoksia eikä tiloja, joissa vapaa korkeus on alle 160 cm.

3 §

Toimisto-, sosiaali-, varasto- ja paikoitustilojen pinta-alat lasketaan sisämitoin. Hissikuilun pinta-ala lasketaan kertomalla hissikuilun pohjan pinta-ala niiden kerrosten lukumäärällä, jotka hissikuilu lävistää. Rakennuksen kuutiotilavuuteen sisällytetään sekä lämpimät että kylmät tilat ulkomittojen mukaan laskettuina. Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus saadaan jakamalla tilavuus pinta-alalla. Jälleenhankinta-arvoja määrättäessä otetaan huomioon vain täydet neliö- tai kuutiometrit.

2. Asuinrakennukset 2.1. Pientalot

4 §

Pientalolla tarkoitetaan omakotitaloa, paritaloa tai rivitaloa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on yleensä järjestetty suoraan maan tasosta ilman erillistä porraskäytävää.

5 §

Pientalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut vuosina 1960-1969, on pinta-alan perusarvo 2 130 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen pinta-ala on:

- yli 60 m ² mutta
enintään 120 m ²	perusarvosta vähennetään 4,03 mk jokaiselta alarajan (60 m ² ) ylittävältä neliömetriltä
- yli 120 m ²	alennus, mk/m ² 241

2) Rakennuksesta puuttuu:

	mk/m ²
- vesijohto ja viemäri	alennus	152
- keskuslämmitys	,,	172
- sähkö	,,	92

6 §

Kun rakennuksen kellaritilat ovat pintarakenteiltaan viimeistelemättömät ja pääasiassa varastokäytössä, käytetään kellarin osalta pinta-alan arvona 806 mk/m ² .

2.2. Asuinkerrostalot

7 §

Asuinkerrostalolla tarkoitetaan vähintään kaksikerroksista, useita asuinhuoneistoja käsittävää asuinrakennusta, jossa on erillisiä huoneistoja päällekkäin.

8 §

Asuinkerrostalojen pinta-alan perusarvo on 2 350 mk/m ² .

Jos rakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on pinta-alan perusarvo 1 880 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksessa on hissi:

lisäarvo, mk/m ²

100

2) Rakennuksen pinta-ala huoneistoa kohden on:

- yli 80 m ² mutta
enintään 120 m ²	perusarvosta vähennetään 6,05 mk jokaiselta alarajan (80 m ² ) ylittävältä neliömetriltä
- yli 120 m ²	alennus, mk/m ² 242

3) Rakennuksen kerrosluku kellari mukaanlukien on:

	mk/m ²
- 3 kerrosta	lisäarvo	123
- 4 ''	''	60
- 5 ''	''	0
- 6 ''	alennus	60
- 7 ''	''	123
- 8 kerrosta
tai enemmän	''	183

2.3. Vapaa-ajan asunnot

9 §

Vapaa-ajan asunnolla tarkoitetaan pääasiassa vapaa-ajan viettoon tarkoitettua rakennusta, kuten kesämökkiä.

10 §

Vapaa-ajan asunnon pinta-alan perusarvo on 1 880 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen pinta-ala on:

- yli 10 m ² mutta
enintään 70 m ²	perusarvosta vähennetään 12,32 mk jokaiselta alarajan (10 m ² ) ylittävältä neliömetriltä
- yli 70 m ²	alennus, mk/m ² 739

2) Rakennus on talviasuttava:

lisäarvo, mk/m ²

156

3) Rakennuksessa on kuisti:

lisäarvo kuistineliömetriltä, mk

313

11 §

Jos rakennuksessa on sähkö, korotetaan rakennuksen arvoa 1 250 markalla lisättynä 27 markalla jokaista pinta-alan neliömetriä kohden.

Rakennuksen arvoa korotetaan, jos rakennuksessa on:

- viemäri	1 880 mk
- vesijohto	2 350 mk
- WC	3 100 mk
- sauna	3 100 mk

12 §

Tavanomaisesta vapaa-ajan asunnosta kooltaan, käyttötavaltaan taikka rakennus- tai varustetasoltaan olennaisesti poikkeavaa asuinrakennusta pidetään pientalona.

2.4. Talous- ja autotallirakennukset

13 §

Talous- ja autotallirakennuksena pidetään erillistä saunarakennusta sekä erillistä talous- ja autotallirakennusta.

Jos talous- ja autotallirakennus on lämpöeristetty sekä muutenkin rakennustavaltaan edustaa pitkäaikaiseen käyttöön tarkoitettua rakennusta, arvo on 1 540 mk/m ² .

Kevytrakenteisen lämpöeristämättömän talous- ja autotallirakennuksen arvo on 806 mk/m ² . Jos tällainen rakennus on valmistunut ennen vuotta 1970, sen arvo on 622 mk/m ² .

3. Toimistorakennukset

14 §

Toimistorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiallisesti rakennettu toimistotiloiksi tai joka on pääasiallisesti toimistokäytössä.

15 §

Toimistorakennuksen pinta-alan perusarvo on 3 250 mk/m ² .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- yli 3,2 m mutta
enintään 3,5 m	perusarvoon lisätään 67 mk jokaiselta alarajan (3,2 m) ylittävältä 5 cm:ltä
- yli 3,5 m	lisäarvo, mk/m ² 402

2) Rakennuksen muoto:

	mk/m ²
- rakennuksen kaikki kerrokset ovat
pohjamuodoltaan samanlaisia suorakaiteita
ja pohjakerroksessa on vain vähäisiä
sisäänvetoja tai ulokkeita alennus	336
- rakennus on muodoltaan verraten
yksinkertainen suorakaiteen tai
L-muotoinen, mutta osa rakennuksesta
on nostettu pilareille tai alimmat
kerrokset ovat varsinaisia
toimistokerroksia laajempia
myymälä- tai paikoituskerroksia	0
- rakennus on muodoltaan tavanomaisesta
poikkeava, pohjamuodoltaan H, T, U-
muotoinen tai pohjakerros on yli kaksi
kertaa muita kerroksia suurempi lisäarvo	172

3) Varasto- ja paikoitustilat:

- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala
on yli 20 % rakennuksen pinta-alasta alennus	204
- varastojen ja paikoitustilojen yhteenlaskettu pinta-ala
on vähintään 5 % mutta enintään 20 % rakennuksen pinta-alasta	0
- varasto- ja paikoitustiloja on alle 5 %
rakennuksen pinta-alasta lisäarvo	134

4) Hissit:

- rakennuksessa ei ole hissiä tai hissikuilujen yhteenlaskettu
pinta-ala rakennuksen pinta-alasta on enintään 0,5 % alennus	264
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen
pinta-alasta on yli 0,5 % ja enintään 1 %	0
- hissikuilujen yhteenlaskettu pinta-ala rakennuksen
pinta-alasta on yli 1 % lisäarvo	408

5) Ilmastointi:

- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia tai vain
ilman koneellinen sisään- tai ulospuhallus alennus	264
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- ja ulospuhallus	0
- edellisen lisäksi huoneiden ilmastointi on erikseen
säädettävissä ja ilmaa huomattavassa määrin käsitellään
esimerkiksi kostuttamalla tai jäähdyttämällä lisäarvo	336

4. Myymälärakennukset

16 §

Myymälärakennuksella tarkoitetaan pääasiassa myymälätiloja sisältävää rakennusta.

17 §

Myymälärakennuksen tilavuuden perusarvo on 1 010 mk/m ³ .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla.

1) Rakennuksen tilavuus on:

- yli 700 m ³ mutta
enintään 2 500 m ³	perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta alarajan (700 m ³ ) ylittävältä 100 m ³ :ltä
- yli 2 500 m ³ mutta
enintään 10 000 m ³	perusarvosta vähennetään 12,40 mk jokaiselta 700 m ³ ylittävältä 100 m ³ :ltä 2 500 m ³ :iin
	saakka ja 1,60 mk jokaiselta 2 500 m ³ ylittävältä 100 m ³ :ltä
- yli 10 000 m ³	alennus, mk/m ³ 343

2) Kellarin ja muualla kuin kellarissa olevien varastotilojen osuus rakennuksen pinta-alasta:

- yli 20 % mutta
enintään 40 %	perusarvosta vähennetään 5,15 mk jokaiselta alarajan (20 %) ylimenevältä prosenttiyksiköltä
- yli 40 %	alennus, mk/m ³ 103

3) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- vähintään 3 m
mutta enintään
6,2 m	perusarvosta vähennetään 8,15 mk jokaiselta alarajan (3 m) ylittävältä 10 cm:ltä
- yli 6,2 m	alennus, mk/m ³ 260

4) Rakennus on, kellari mukaan lukien, vähintään kolmikerroksinen:

	lisäarvo, mk/m ³ 80

Jos myymälärakennuksen kantava rakenne on puuta ja jos rakennus on tilavuudeltaan alle 2 000 m ³ ja jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1960, on tilavuuden perusarvo 785 mk/m ³ . Tällaisen rakennuksen perusarvoa ei korjata edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla tilavuuden perusteella laskettavilla alennuksilla.

5. Teollisuusrakennukset

18 §

Teollisuusrakennuksella tarkoitetaan teollisuuden tuotanto- ja varastorakennusta sekä siihen verrattavaa rakennusta, kuten korjaamoa, huoltoasemaa, maalaamoa, työpajaa, pienteollisuusrakennusta, leipomoa ja myllyä.

19 §

Teollisuusrakennusten tilavuuden perusarvo on 392 mk/m ³ .

Perusarvoa korjataan rakennuksen ominaisuuksien perusteella seuraavilla lisäarvoilla ja alennuksilla. 1) Rakennuksen keskimääräinen kerroskorkeus on:

- yli 3,8 m mutta
enintään 5,8 m	perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta alarajan (3,8 m) ylittävältä 0,5 m:ltä
- yli 5,8 m mutta
enintään 8,8 m	perusarvosta vähennetään 20,25 mk jokaiselta 3,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä 5,8 m:iin
	saakka ja 10,00 mk jokaiselta 5,8 m ylittävältä 0,5 m:ltä
- yli 8,8 m	alennus, mk/m ³ 141

2) Lämmitys ja vesijohto sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:

	mk/m ³
- rakennus on pääasiassa lämmittämätön
varastorakennus, jossa ei ole sosiaali-
tai toimistotiloja alennus	112
- rakennuksen vesipisteiden määrä on vähäinen,
sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä enintään
3 % rakennuksen pinta-alasta ja rakennus on
pääosin lämmittämätön alennus	71
- rakennus on pääasiassa hallimaista
teollisuustilaa, jota ei yleensä lämmitetä
yli 18°C, sekä sosiaali- ja toimistotiloja on
yhteensä yli 3 % mutta alle 15 %
rakennuksen pinta-alasta	0
- rakennuksen tuotantotilojen lämpötila on
yleensä yli 18°C, sosiaali- ja toimistotiloja
on vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta tai
ns. märkiä tiloja on yli 30 % rakennuksen pinta-
alasta sekä rakennuksessa on automaattinen
palosammutusjärjestelmä lisäarvo	69

3) Ilmastointi ja valaistus sen mukaan, mikä lähinnä vastaa rakennuksen ominaisuuksia:
	mk/m ³
- rakennuksessa ei ole koneellista ilmastointia ja
työtiloissa on vain yleisvalaistus sekä
sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä
enintään 3 % rakennuksen pinta-alasta alennus	71
- rakennuksessa on ilman koneellinen sisään- tai
ulospuhallus, valaistus on pääasiallisesti
yleisvalaistusta sekä sosiaali- ja
toimistotilojen yhteinen osuus rakennuksen
pinta-alasta on yli 3 % mutta alle 15 %	0
- rakennuksessa on ilman koneellinen sekä sisään-
että ulospuhallus, runsaasti työpistevalaistusta,
sosiaali- ja toimistotiloja on yhteensä
vähintään 15 % rakennuksen pinta-alasta ja
rakennuksessa on automaattinen
palohälytysjärjestelmä lisäarvo	69

4) Rakennus on vähintään kolmikerroksinen:

lisäarvo, mk/m ³

5) Jos vähintään kolmikerroksisen rakennuksen tilavuus on:

- yli 5 000 m ³ mutta
enintään 10 000 m ³	vähennetään sen perusarvosta 12,40 mk alarajan (5 000 m ³ ) ylittävältä jokaiselta 1 000 m ³ :ltä
- yli 10 000 m ³	alennus, mk/m ³ 62

6. Muut rakennukset ja rakennelmat

20 §

Muun kuin edellä lueteltuihin ryhmiin kuuluvan rakennuksen arvioimiseen käytetään lähinnä soveltuvan rakennuksen arvioimisperusteita. Mikäli rakennuksella on useita käyttötarkoituksia, arvioidaan jälleenhankinta-arvo pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan. Jos kuitenkin huomattava osa rakennuksesta on muussa kuin pääasiallisessa käyttötarkoituksessa, voidaan rakennuksen osat arvioida erikseen.

21 §

Jos rakennus on sen laatuinen, että siihen ei voida lainkaan soveltaa edellä 4-19 §:ssä olevia arviointiperusteita, tai jos kysymyksessä on rakennelma, pidetään tällaisen rakennuksen tai rakennelman jälleenhankinta-arvona 70 prosenttia vastaavan rakennuksen tai rakennelman rakennuskustannuksista.

Julkisten rakennusten ja muiden yleisessä käytössä olevien rakennusten, jos niille ei aiemmin ole määrätty arvoa varallisuusverotusta varten, edellä 1 momentissa tarkoitettuna jälleenhankinta-arvona käytetään kuitenkin seuraavia 70 prosentin tasoon laskettuja keskimääräisiä rakennuskustannuksia neliömetriä tai kuutiometriä kohti:

Hoitoalan rakennukset:

- Keskussairaalat 4 870 mk/m ² .

- Aluesairaalat 3 920 mk/m ² .

- Terveyskeskukset ja paikallissairaalat 3 640 mk/m ² .

- Kunnallis- ja vanhainkodit, parantolat, hoito- ja kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, joissa on sekä palvelutaloja että asuntoja, lastenkodit ja koulukodit 3 190 mk/m ² .

- Vankilat 840 mk/m ³ .

Kokoontumisrakennukset:

- Teatterit, konsertti- ja kongressirakennukset 4 140 mk/m ² . Teatterirakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tilat on pääasiassa rakennettu näyttämötiloiksi katsomoineen. Rakennuksessa on myös aula-, keittiö-, kahvio- ja sosiaalitiloja. Teatterirakennuksiin rinnastetaan konsertti- ja kongressirakennukset.

- Kirjastorakennukset ja arkistot 3 130 mk/m ² . Kirjastorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jonka tiloista valtaosan muodostaa kirjastosali. Rakennuksessa voi olla myös näyttely-, toimisto-, varasto- ja sosiaalitiloja. Arkistot rinnastetaan kirjastorakennuksiin.

- Museot ja taidegalleriat 2 910 mk/m ² . Museo- ja taidegalleriarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on pääasiallisesti näyttelytiloja ja varastoja sekä jossa voi olla toimisto-, väestösuoja- ja asuintiloja.

- Seurakuntatalot 3 640 mk/m ² . Seurakuntatalolla tarkoitetaan pääasiassa kokoontumis- ja kerhotiloiksi rakennettuja seurakuntarakennuksia. Rakennuksessa on kerho-, kokoontumis-, toimisto-, varasto-, sosiaali-, keittiö- ja asuintiloja.

- Nuorisotalot 3 300 mk/m ² . Nuorisotalorakennuksen tilat on pääasiallisesti rakennettu monitoimitiloiksi. Rakennuksessa voi olla myös kahvio-, keittiö- ja sosiaalitiloja.

- Uudenaikaiset kirkkorakennukset 5 260 mk/m ² . Kirkkorakennuksessa on kirkko- ja seurakuntasali sekä kerho-, keittiö-, toimisto-, väestönsuoja- että asuintiloja.

- Puukirkot ja ennen vuotta 1950 rakennetut kivikirkot 910 mk/m ³ .

- Monitoimi- ja urheilutalot 3 190 mk/m ² . Urheilutalojen tiloista valtaosan muodostavat liikunta- ja kuntosalit. Lisäksi rakennuksissa on toimisto-, kokous-, varasto-, keittiö-, kahvila- sekä peseytymis- ja pukeutumistiloja.

- Stadion- ja katsomorakennukset 3 130 mk/m ² . Katsomorakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jossa on myös peseytymis-, pukeutumis-, oleskelu- ja hallitiloja.

Opetusrakennukset:

- Peruskoulu- ja lukiorakennukset 3 520 mk/m ² .

- Ammattikoulut ja muut ammatilliset oppilaitokset sekä kurssikeskukset 3 300 mk/m ² .

- Korkeakoulut, yliopistot ja tutkimuslaitokset 3 640 mk/m ² .

Liikenteen rakennukset ja muut rakennukset:

- Linja-auto-, rautatie-, lentoasema- ja satamaterminaalit 3 800 mk/m ² . Vanhat puurakenteiset asemarakennukset rinnastetaan pientaloihin.

- Nykyaikaiset yli 10 000 brm ² terminaalirakennukset 5 370 mk/m ² .

- Tietoliikennerakennukset 2 290 mk/m ² . Tietoliikennerakennuksia ovat esimerkiksi puhelin-, linkki- ja viestiasemarakennukset. Laitetilojen lisäksi rakennuksessa voi myös olla asuin-, toimisto- ja varastotilaa.

- Kasarmirakennukset 2 460 mk/m ² . Jos kasarmirakennus on puurakenteinen, sen arvo on 1 970 mk/m ² .

- Paloasemarakennukset 3 130 mk/m ² . Jos paloasemarakennus on puurakenteinen, sen arvo on 2 800 mk/m ² .

- Vesitornit,

yli 750 vesi-m ³	2 100 mk/vesi-m ³
alle 750 vesi-m ³	2 800 mk/vesi-m ³ .

Vesitornin keskimääräisiin rakennuskustannuksiin ei sisälly vesitornissa mahdollisesti olevien muiden tilojen eikä hissien rakennuskustannuksia.

7. Voimaantulo

22 §

Tämä päätös tulee voimaan 29 päivänä joulukuuta 1993. Sitä sovelletaan vuodelta 1993 toimitettavassa verotuksessa.