Alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/93) 4 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tavoiteohjelmien valmistelusta vastaa sisäasiainministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden ja mainitun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettujen aluekehitysviranomaisten kanssa.

Tavoiteohjelmia voidaan tarkistaa vuosittain.

Tavoiteohjelmien valmistelussa otetaan huomioon alue- ja elinkeinopoliittisten tavoitteiden lisäksi ohjelmien ympäristövaikutukset.

Tavoiteohjelmia ovat kehitysalueohjelma, rakennemuutosalueohjelma, maaseutuohjelma, saaristo-ohjelma, osaamiskeskusohjelma ja raja-alueohjelma.

Kehitysalueohjelman tavoitteena on vahvistaa alueiden kehittämisestä annetun lain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetulla kehitysalueella tuotantoa ja parantaa tuotantorakennetta, työllisyyttä ja väestön osaamista sekä vähentää sijainnista ja luonnonoloista elinkeinotoiminnalle aiheutuvia haittoja.

Kehitysaluetta ja tukialueita määrättäessä käytetään perusteena lähinnä asukasta kohden laskettua bruttokansantuotetta, työttömyyttä, muuttoliikettä, elinkeinorakennetta, asukastiheyttä ja ilmasto-oloja.

Rakennemuutosalueohjelman tavoitteena on vähentää teollisuuden tai palvelutuotannon voimakkaan rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia alueiden kehittämisestä annetun lain 7 §:n 4 momentissa tarkoitetuilla rakennemuutosalueilla.

Rakennemuutosalueita määrätään vain III tukialueella ja kehitysalueen ulkopuolella.

Maaseutuohjelman tavoitteena on uudistaa ja monipuolistaa elinkeinoja sekä turvata palveluja maaseutualueilla.

Aluekehitysviranomainen määrää alueet, joilla ohjelmaa toteutetaan.

Saaristo-ohjelmaa toteutetaan saariston kehityksen edistämisestä annetun lain 3 §:ssä tarkoitetussa saaristossa lain tavoitteiden edistämiseksi.

Osaamiskeskusohjelman tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritystoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Ohjelmalla tuetaan alueellista erikoistumista ja työnjakoa osaamiskeskusten välillä.

Raja-alueohjelman tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa maan eri alueiden tuotantorakennetta ja osaamista edistämällä Suomen ja sen raja-alueiden yhteistyötä lähinnä elinkeinotoiminnassa ja sen edellytysten kehittämisessä sekä perusrakenteen parantamisessa.

Raja-alueilla tarkoitetaan tässä asetuksessa Venäjän federaation Suomeen rajoittuvia alueita, Ruotsin ja Norjan kuningaskuntia sekä Viron, Latvian ja Liettuan tasavaltoja.

Raja-alueohjelmaa koskevan yhteistyön yhteensovittamisesta Suomessa vastaa sisäasiainministeriö.

Eri aluekehitysviranomaiset voivat toimia yhteistyössä valmisteltaessa aluekehittämisohjelmia ja laadittaessa ohjelmasopimuksia, jotka koskevat usean aluekehitysviranomaisen toimialuetta.

Alueiden kehittämisestä annetun lain 10 §:ssä tarkoitettuun aluekehitysneuvottelukuntaan kutsutaan eduskunnan toimikaudeksi puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yhdeksän muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukuntaa asetettaessa on eduskunnan voimasuhteet otettava huomioon. Neuvottelukunta toimii siihen asti, kunnes uusi neuvottelukunta on asetettu.

Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään viisi muuta jäsentä on läsnä.

Asioiden valmistelua varten neuvottelukunta voi asettaa jaostoja ja kutsua niihin sisäasiainministeriön luvalla jäseniksi (jaostojäsen) neuvottelukuntaan kuulumattomia henkilöitä. Jaostojäsenille suoritettavista palkkioista ja korvauksista on voimassa, mitä valtion komitean jäsenten osalta on määrätty.

Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.

Aluekehitysviranomainen voi myöntää avustusta maakunnan kehittämisrahasta määräaikaisiin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Hankkeiden toteuttajina voivat olla julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt sekä yksityiset henkilöt. Avustuksen hakijan on itse osallistuttava hankkeen rahoitukseen.

Maakunnan kehittämisrahaa voidaan käyttää Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin.

Maakunnan kehittämisrahaa voidaan käyttää osarahoituksena myös aluekehitysviranomaisen itse toteuttamiin määräaikaisiin kehittämishankkeisiin sekä aluekehitysviranomaisen rahoitusosuutena ohjelmasopimuksissa.

Avustusta myönnetään hankkeeseen aluekehitysviranomaisen hyväksymän kustannusarvion mukaisten hyväksyttävien tarpeellisten ja määrältään kohtuullisten menojen perusteella. Hyväksyttävistä menoista tulee vähentää avustettavaan hankkeeseen välittömästi kohdistuvat tai liittyvät tulot. Kehittämishankkeiden hyväksyttäviksi menoiksi luetaan asiantuntija- ja koulutuspalvelujen hankintamenot, henkilöstön palkka- ja matkamenot, kehittämishankkeeseen välittömästi liittyvät muut eritellyt toteuttamismenot sekä kehittämistoiminnan kannalta välttämättömien koneiden ja laitteiden hankintamenot. Kone- ja laitehankintojen osuus voi olla enintään puolet kehittämishankkeen hyväksyttävistä kokonaismenoista.

Avustusta maakunnan kehittämisrahasta haetaan aluekehitysviranomaiselta. Hakemuksesta tulee ilmetä hankkeen yhteys aluekehittämisohjelmiin, kustannusarvio, muu hankkeeseen saatu tai haettu julkinen tuki sekä kokonaisrahoitus. Avustusta voidaan myöntää vain hakemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.

Avustuspäätöksessä on hakijalle ilmoitettava, että hakemuksessa olevat tiedot ovat aluekehitysviranomaisen ja sisäasiainministeriön käytössä seurantaa varten.

Avustuspäätöksessä on mainittava sisäasiainministeriön, valtiontilintarkastajien sekä valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta valvoa avustuksen käyttöä sekä kaikki avustusta koskevat ehdot.

Myönnetty avustus maksetaan hyväksytyn kustannusarvion mukaisten toteutuneiden menojen perusteella. Aluekehitysviranomainen voi maksaa avustusta myös etukäteen hankkeen edistymisen ja kustannusten ajoittumisen perusteella, jos katsoo siihen olevan erityistä tarvetta. Avustuksen maksamista on haettava kuuden kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.

Avustuksen käyttöä valvoo aluekehitysviranomainen, jolla on oikeus suorittaa sen käyttöön liittyviä tarkastuksia. Valvontaa varten avustuksen saaja on velvollinen esittämään kaiken tiliaineiston, muut asiakirjat ja selvitykset sekä tarpeellisen muun aineiston ja muutoinkin avustamaan tarkastuksissa.

Jos avustusta on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin mihin se on myönnetty tai jos avustusta haettaessa on annettu olennaisessa kohdassa vääriä tietoja tai salattu avustuksen myöntämiseen olennaisesti vaikuttavia seikkoja taikka jos avustuksen saaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä asetettuja ehtoja, aluekehitysviranomaisen tulee periä avustus takaisin siltä osin kuin tukea on maksettu perusteettomasti. Takaisin perittävälle avustukselle on määrättävä maksettavaksi avustuksen maksamispäivästä lukien 16 prosentin vuotuinen korko.

Aluekehitysviranomainen voi määrätä avustuksen palautettavaksi, mikäli sellaisen omaisuuden, jonka hankkimiseen avustus on myönnetty, omistus- tai hallintaoikeus on luovutettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut avustuksen maksamispäivästä. Takaisin perittävälle avustukselle voidaan määrätä maksettavaksi avustuksen maksamispäivästä lukien 16 prosentin vuotuinen korko.

Aluekehitysviranomaisen tulee seurata avustettavien hankkeiden toteutumista. Aluekehitysviranomaisen tulee ylläpitää sisäasiainministeriön ohjeiden mukaista seurantarekisteriä sekä laatia sisäasiainministeriölle vuosittain avustettavien hankkeiden toteutumista ja vaikutuksia koskeva seurantaraportti.

Sisäasiainministeriö vastaa maakunnan kehittämisrahan valtakunnallisesta seurannasta ja aikaansaatujen tulosten arvioinnista.

Mitä tämän asetuksen 11-16 §:ssä ja 17 §:n 1 momentissa säädetään aluekehitysviranomaisen oikeuksista ja velvollisuuksista, koskee soveltuvin osin sisäasiainministeriötä, kun se päättää maakunnan kehittämisrahan käytöstä alueiden kehittämisestä annetun lain 6 §:n 2 momentin nojalla, jollei kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetusta laista (35/73) kunnille tai kuntayhtymille maksettavien avustusten osalta muuta johdu.

Sisäasiainministeriöllä, valtion tilintarkastajilla ja valtiontalouden tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa maakunnan kehittämisrahasta myönnettyjen avustusten myöntämistä maksatusta, käyttöä ja valvontaa.

Sisäasiainministeriö voi antaa aluekehitysviranomaisille ohjeita aluekehittämisohjelmien valmistelusta sekä maakunnan kehittämisrahan myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.