Näitä määräyksiä on noudatettava niissä valtion liikelaitoksissa, joihin sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/87).

Liikelaitoksen on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa.

Liikelaitoksen on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa.

Kirjanpitoon merkitään liiketapahtumina menot, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät.

Tilijärjestelmän tulee olla selkeä ja riittävästi eritelty. Liikelaitoksella tulee kultakin tilikaudelta olla käyttöaikaa koskevin merkinnöin varustettu tililuettelo.

Jokainen tili on pidettävä jatkuvasti sisällöltään samana. Tilin sisältöä voidaan kuitenkin muuttaa liiketoiminnan kehityksen aiheuttamien muutosten, parannettuun tilijärjestelmään siirtymisen tai muun erityisen syyn vuoksi.

Liiketapahtumien merkitseminen kirjanpitoon on suoritettava siten, että kirjausten yhteys tuloslaskelmaan ja taseeseen voidaan vaikeuksitta todeta.

Kirjanpitoaineistossa tulee joko tositteen tai sen perusteella tehtyjen kirjanpitomerkintöjen olla aina selväkielisessä kirjallisessa muodossa.

Menon kirjaamisperusteena on tuotannontekijän vastaanottaminen ja tulon kirjaamisperusteena suoritteen luovuttaminen (suoriteperuste). Meno ja tulo saadaan kirjata myös maksuun perustuen (maksuperuste).

Mikäli menot ja tulot kirjataan maksuperusteen mukaan, on myyntisaamiset ja ostovelat voitava jatkuvasti selvittää.

Liiketapahtumat on kirjattava aikajärjestyksessä (peruskirjanpito) ja asiajärjestyksessä (pääkirjanpito).

Maksutapahtumien kirjaaminen aikajärjestykseen on suoritettava viivytyksettä päiväkohtaisesti, jolloin kirjaus voidaan suorittaa myös yhdistelmänä. Muut kirjaukset saadaan tehdä kuukausikohtaisesti viimeistään kahden kuu-kauden kuluessa kalenterikuukauden päättymisestä.

Kirjauksen on perustuttava päivättyyn ja numeroituun tositteeseen, joka todentaa liiketapahtuman. Tositteessa on oltava merkintä käytetyistä tileistä, jollei muutoin ole selvää, miten liiketapahtuma on kirjattu. Tosite voidaan laatia mikrotulostuksena filmille tai muulla suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla, jollei valtiontalouden tarkastusvirasto toisin määrää.

Menotositteesta on käytävä selville vastaanotettu tuotannontekijä ja tulotositteessa tulee olla selvitys luovutetusta suoritteesta. Tuotannontekijän vastaanottoajankohta ja suoritteen luovutusajankohta on voitava tositteen tai sen liitteen avulla taikka muutoin osoittaa.

Tositteen, joka todentaa suoritetun maksun, tulee olla, mikäli se on mahdollista, maksun saajan tai maksun välittäneen rahalaitoksen tai muun vastaavan antama. Milloin kirjauksen perusteeksi ei saada ulkopuolisen antamaa tositetta, kirjaus tulee selvittää kassakoneen tarkkailunauhan tai muun liikelaitoksen itsensä laatiman tositteen avulla.

Oikaisu- ja siirtokirjauksen todentava tosite on asianmukaisesti varmennettava.

Kirjaukset voivat perustua koneellisilla tietovälineillä oleviin tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettaviin tositetietoihin, jollei valtiontalouden tarkastusvirasto toisin määrää.

Tilikaudelta on laadittava tilinpäätös. Lain mukaan valtion talousarvion puitteissa harjoitettavan toiminnan osalta on laadittava erillinen tilinpäätös, jossa seurataan toiminnan tuottoja, kuluja sekä omaisuudessa ja pääomassa tapahtuneita muutoksia. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot. Tilinpäätöstä varmentamaan on laadittava 17 §:ssä tarkoitetut tase-erittelyt. Tilinpäätökseen on liitettävä valtion liikelaitoksista annetun lain 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu kertomus ja rahoituslaskelma.

Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot liikelaitoksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tuloslaskelman ja taseen liitteenä on ilmoitettava tätä varten tarpeelliset lisätiedot.

Tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Edellä 1 momentissa mainitut asiakirjat on annettava viipymättä tilinpäätöksen valmistuttua tilintarkastajille ja hallinnonalan ministeriölle. Liikelaitoksen on toimitettava vahvistettu tilinpäätöksensä valtiokonttorille valtion tilinpäätösasiakirjaan liitettäväksi huhtikuun loppuun mennessä.

Tilinpäätökseen on sisällytettävä tuloslaskelma ja tase viimeistä edelliseltä tilikaudelta. Jos tilikauden aikana tuloslaskelman tai taseen erittelyä on muutettu, on aikaisempaan tilinpäätökseen sisältyviä tietoja mahdollisuuksien mukaan oikaistava niin, että niitä voidaan verrata myöhempään tilinpäätökseen.

Liikelaitoksen on tilikauden aikana ja ennen tilinpäätöksen valmistumista neuvoteltava tilinpäätöksensä perusteista hallinnonalansa ministeriön kanssa. Jos ennakoidun tilinpäätöksen mukaisen tuloksen ennen tilinpäätössiirtoja arvioidaan oleellisesti poikkeavan tulostavoitteesta, ministeriön on myös sen noudattamiseksi, mitä valtion liikelaitoksista annetun lain 21 §:n 1 momentissa säädetään, neuvoteltava tilinpäätöksen perusteista valtiovarainministeriön kanssa.

Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun erilliseen tilinpäätökseen sovelletaan tämän päätöksen määräyksiä 19 §:n 8 momenttia ja 21 §:ää lukuun ottamatta. Erillisessä tilinpäätöksessä ei myöskään kirjanpidossa tehtyihin poistoihin sovelleta, mitä elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa (360/68) säädetään enimmäispoistoista.

Liikelaitoksen valtioneuvostolle vuosittain antaman toimintakertomuksen tulee sisältää tiedot eduskunnan ja valtioneuvoston liikelaitoksia koskevan lain perusteella tekemien päätösten toteutumisesta. Toimintakertomuksen tulee sisältää selostus liikelaitoksen liiketoiminnoissa tapahtuneista olennaisista muutoksista edellisen tilikauden aikana ja arvio liiketoimintojen kehittymisestä alkaneen tilikauden aikana. Toimintakertomuksen tulee lisäksi sisältää selvitys liikelaitoksen tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan laajuudesta. Toimintakertomuksessa tulee antaa myös tiedot henkilöstön keskimääräisestä luvusta tilikauden aikana sekä tiedot liikelaitoksen hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetuista palkoista, palkkioista ja muista korvauksista sekä muulle henkilöstölle maksetuista palkka- ja muista etuuksista. Kertomuksen tulee sisältää myös liikelaitoksen hallituksen esitys tilikauden voiton käyttämisestä tai tappion kattamisesta sekä tiedot liikelaitoksen kannalta olennaisista tapahtumista, myös silloin kun ne ovat sattuneet tilikauden päätyttyä.

Milloin liikelaitos julkaisee vuosikertomuksen, tulee valtioneuvoston vahvistama tilinpäätös erottaa selvästi muusta vuosikertomuksen aineistosta.

Tilikausi on kalenterivuosi. Liiketoimintaa aloitettaessa tai lopetettaessa tilikausi saa olla tätä lyhyempi.

Liikelaitoksen on huolehdittava siitä, että sen tytäryhtiöllä on sama tilikausi kuin liikelaitoksella. Valtiokonttori voi erityisestä syystä myöntää määräajaksi tytäryhtiön tilikautta koskevan poikkeuksen, mistä on ilmoitettava valtion liikelaitoksista annetun lain 21 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kertomuksessa.

Mikäli liiketapahtumien kirjaaminen on suoritettu maksuperusteen mukaan, on kirjaukset, merkitykseltään vähäisten liiketapahtumien kirjauksia lukuun ottamatta, oikaistava ja täydennettävä ennen tilinpäätöksen laatimista suoriteperusteen mukaisiksi.

Rahoitusomaisuutta ovat rahat, saamiset sekä tilapäisesti muussa muodossa olevat rahoitusvarat.

Vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet.

Käyttöomaisuutta ovat esineet, erikseen luovutettavissa olevat oikeudet ja muut hyödykkeet, jotka on tarkoitettu tuottamaan tuloa useampana kuin yhtenä tilikautena.

Hankintamenoon luetaan hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot.

Milloin hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvien kiinteiden menojen määrä hankintamenoon nähden on olennainen, saadaan 1 momentissa säädetystä poiketa siten, että hankintamenoon luetaan lisäksi siihen kohdistuva osuus hyödykkeen hankintaan ja valmistukseen liittyvistä kiinteistä menoista.

Aktivoituun hankintamenoon luetut hyödykkeen hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet menot on voitava kustannuslaskennan tai -laskelmien avulla selvittää.

Hyödyke siirretään vaihto-omaisuudesta käyttöomaisuuteen hankintamenon tai sitä alhaisemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä.

Hyödyke siirretään käyttöomaisuudesta vaihto-omaisuuteen hankintamenon poistamatta olevaa osaa vastaavasta määrästä.

Tase-erittelyissä on yksityiskohtaisesti ryhmittäin luetteloitava liikelaitoksella tilikauden päättyessä ollut rahoitusomaisuus ja vaihto-omaisuus sekä käyttöomaisuus tai siinä tilikauden aikana tapahtuneet lisäykset ja vähennykset sekä muut pitkävaikutteiset menot ja pitkäaikaiset sijoitukset, jotka on merkitty taseeseen (aktivoitu) samoin kuin vieras pääoma.

Liikelaitos voi laatia tase-erittelyjä mikrotulostuksena filmille tai muulla suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla, jollei valtiontalouden tarkastusvirasto toisin määrää.

Ulkomaanrahan määräiset saamiset samoin kuin ulkomaanrahan määräiset velat ja muut sitoumukset muutetaan Suomen rahaksi Suomen Pankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan kurssiin. Mikäli saaminen tai velka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua tilinpäätöspäivästä, se saadaan muuttaa Suomen rahaksi kurssiin, jonka Suomen Pankki on noteerannut saamisen tai velan syntymispäivänä. Jos ulkomaanrahan määräiset saamiset tai velat taikka muut sitoumukset on sopimuksilla tai muutoin sidottu tiettyyn kurssiin, ne saadaan muuttaa Suomen rahaksi sitä noudattaen.

Tilinpäätöksessä tilikauden tulot kirjataan tuotoiksi. Tuotoista vähennetään kuluina ne menot, joista ei todennäköisesti enää kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin menetykset. Muut menot voidaan aktivoida sen mukaan kuin jäljempänä määrätään.

Pitkän valmistusajan vaativasta suoritteesta syntyvä tulo saadaan kirjata tuotoksi valmistusasteen perusteella. Suoritteesta kertyvän erilliskatteen tulee tällöin olla luotettavalla tavalla ennakoitavissa. Liikelaitoksen tulee noudattaa samaa perustetta kaikkien tässä tarkoitettujen tulojen kirjaamisessa tuotoiksi.

Tilikauden päättyessä jäljellä olevan vaihto-omaisuuden hankintameno aktivoidaan. Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen hankintameno tai luovutushinta on tilikauden päättyessä hankintamenoa pienempi, on erotus kuitenkin kirjattava kuluksi.

Käyttöomaisuuden hankintameno aktivoidaan ja kirjataan vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan poistoina kuluksi.

Sellaisen irtaimen käyttöomaisuuden, jonka todennäköinen käyttöaika on enintään 3 vuotta, hankintameno voidaan poistaa kokonaisuudessaan omaisuuden hankintavuonna.

Mikäli muita pitkävaikutteisia menoja on aktivoitu, ne on poistettava vaikutusaikanaan suunnitelman mukaan.

Pitkävaikutteisia menoja tilinpäätökseen merkittäessä on menot, jotka ovat aiheutuneet tutkimus- ja kehittämistyöstä, markkinatutkimuksesta ja muusta niihin rinnastettavasta toiminnasta, mikäli ne aktivoidaan, poistettava vähintään viidesosalla vuosittain, jollei pienempää poistoa erityisistä syistä voida katsoa hyvän kirjanpitotavan mukaiseksi.

Liikelaitos saa, jos siihen on erityistä syytä, kirjata suunnitelman ylittäviä poistoja.

Tuotoista vähennetään 19 §:ssä säädetyn lisäksi ne vastaiset menot, joiden suorittamiseen liikelaitos on sitoutunut ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, samoin kuin ne vastaiset menetykset, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

Tilinpäätöksessä saadaan tehdä jälleenhankintavaraus ja siirtymävaraus elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisina.

Jos käyttöomaisuuteen kuuluvan maa- tai vesialueen, rakennuksen, arvopaperin tai muun niihin verrattavan hyödykkeen todennäköinen luovutushinta on tilinpäätöspäivänä pysyvästi hankintamenoa olennaisesti suurempi, voidaan taseeseen merkitä poistamattoman hankintamenon lisäksi enintään todennäköisen luovutushinnan ja poistamattoman hankintamenon erotuksen suuruinen arvonkorotus. Arvonkorotuksesta ei saa tehdä 19 §:n 4 momentin tarkoittamia poistoja. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, se on peruutettava.

Jos käyttöomaisuuden arvoa on tilikauden aikana korotettu, on korotusta vastaava määrä merkittävä vastattaviin arvonkorotusrahastoon. Rahastoa saadaan käyttää ainoastaan peruspääoman korotukseen. Arvonkorotusta peruutettaessa on rahastoon merkittyä pääomaa vastaavasti vähennettävä peruutettavalla määrällä. Jos liikelaitoksen peruspääomaa on korotettu käyttämällä hyväksi arvonkorotusrahastoa, eikä rahastoon merkittyä pääomaa voida pienentää peruutettavalla määrällä, on vastaava määrä merkittävä muun oman pääoman vähennyksenä.

Tuloslaskelma on laadittava siten, että siitä käy selville, miten tilikauden tulos on syntynyt.

Tuloslaskelmaan on erikseen merkittävä kokonaistuotot tai liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot sekä kulut riittävästi eriteltyinä. Siihen on merkittävä omana tuottoeränään rahoitustuotot sekä omina kuluerinään liiketoiminnan kulut samoin kuin rahoituskulut, tuotoista vähennettyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus sekä 21 §:ssä tarkoitettujen vapaaehtoisten varausten muutos ja välittömät verot. Satunnaiset tuotot ja kulut on ilmoitettava erikseen tuloslaskelmassa.

Tuloslaskelmassa tai taseessa taikka niiden liitteenä on ilmoitettava tilikauden tuotoista vähennetyt käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot tase-erien mukaan eriteltyinä sekä annettava selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista. Poistosuunnitelmat ja niiden muutokset on laadittava kirjalliseen muotoon sekä liitettävä tase-erittelyihin. Kirjanpidossa tehdyt poistot eivät saa ylittää elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädettyjä enimmäispoistoja.

Tuloslaskelma laaditaan liitteessä 1 olevan kaavan mukaan. Tuloslaskelma on laadittava kaavaa yksityiskohtaisempana, mikäli se tilikauden tuloksen muodostumiseen vaikuttaneiden tekijöiden selventämiseksi on tarpeen.

Lain mukaan valtion talousarvion puitteissa harjoitettavan toiminnan osalta tuloslaskelma laaditaan valtiokonttorin määräämän kaavan mukaan.

Edellä 19, 21 ja 23 §:ssä tarkoitettua tuloksentasausmenettelyä saa lähtökohtaisesti käyttää vain siinä määrin kuin se on mahdollista ilman että tilikauden voitto jää pienemmäksi kuin talousarviossa on edellytetty tuloutettavaksi valtiolle.

Taseeseen on riittävästi eriteltyinä merkittävä vastaaviin käyttöomaisuuden hankintamenojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistamaton osa sekä arvostuserät samoin kuin vaihto-omaisuuden aktivoidut hankintamenot ja rahoitusomaisuus sekä sijoitukset. Vastattaviin on merkittävä oma pääoma, tuotoista vähennettyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen kertynyt erotus, pakolliset ja vapaaehtoiset varaukset, arvostuserät sekä vieras pääoma jaoteltuna pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin. Pitkäaikaiseksi katsotaan velka tai se osa velasta, joka erääntyy maksettavaksi yhden vuoden tai sitä pitemmän ajan kuluttua. Milloin liikelaitoksella on saaminen siltä, jolle liikelaitos itse on velkaa, on saaminen ja velka ilmoitettava taseessa erikseen. Tilikauden voitto ja voitto edellisiltä tilikausilta ilmoitetaan erikseen oman pääoman lisäyksenä ja tappio edellisiltä tilikausilta sen vähennyksenä.

Tase laaditaan liitteessä 2 olevan kaavan mukaan. Tase on laadittava kaavaa yksityiskohtaisempana, mikäli se tase-erien selventämiseksi on tarpeen.

Lain mukaan valtion talousarvion puitteissa harjoitettavan toiminnan osalta tase laaditaan valtiokonttorin määräämän kaavan mukaan.

Tilinpäätös on päivättävä sekä hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan allekirjoitettava. Jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja on esittänyt eriävän mielipiteen tilinpäätöksestä, on tätä koskeva lausuma liitettävä siihen hänen vaatimuksestaan.

Tase-erittelyt on päivättävä ja niiden laatijoiden allekirjoitettava.

Suorittamastaan tilintarkastuksesta tilintarkastajan on tehtävä merkintä tilinpäätökseen, samoin kuin siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan on varattava tilintarkastajille tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää.

Liikelaitoksen, joka muodostaa valtion liikelaitoksista annetun lain 4 a §:ssä tarkoitetun liikelaitoskonsernin, on laadittava ja liitettävä tilinpäätökseensä liikelaitoskonsernin tilinpäätös. Liikelaitoskonsernin tilinpäätös käsittää konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja niiden liitteenä ilmoitettavat tiedot. Konsernitilinpäätös on laadittava liikelaitoksen tilikaudelta. Konsernitilinpäätökseen on liitettävä liikelaitoskonsernin rahoituslaskelma.

Mitä tämän päätöksen 9 §:n 3 momentissa, 10 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 2 momentissa sekä 28 §:n 1 ja 3 momentissa määrätään liikelaitoksen tilinpäätöksestä, noudatetaan soveltuvin osin liikelaitoskonsernin tilinpäätökseen.

Liikelaitoskonsernin tilinpäätös on laadittava liikelaitoksen ja sen tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden sekä niiden liitteenä ilmoitettavien tietojen yhdistelminä hyvän kirjanpitotavan mukaisesti.

Konsernituloslaskelman on osoitettava liikelaitoskonsernin tulos tilikaudelta sen jälkeen kun konsernin sisäiset tuotot ja kulut sekä sisäinen voitonjako ja ulkopuolisten omistusta vastaavat osuudet tytäryhtiöiden tuloksista on vähennetty. Laskelmassa on erikseen esitettävä liikelaitoksen tytäryhtiön antamat ja saamat konserniavustukset.

Konsernitaseen on osoitettava konsernin oma pääoma jaoteltuna liikelaitoksen peruspääomaan, tytäryhtiöiden sidottuun omaan pääomaan, liikelaitoksen arvonkorotusrahastoon, liikelaitoksen muuhun omaan pääomaan ja tytäryhtiöiden vapaaseen omaan pääomaan sekä liikelaitoskonsernin tilikauden voittoon tai tappioon sen jälkeen, kun liikelaitoskonserniin kuuluvien liikelaitoksen ja tytäryhtiöiden keskinäiset saatavat ja velat sekä keskinäinen osakkeiden omistus ja hallinta on vähennetty ja ulkopuolisten tytäryhtiöissä omistamat osuudet on merkitty taseeseen omana eränä.

Jollei 1 ja 2 momentin määräyksiä liikelaitoskonsernin kokoonpanon vuoksi tai muusta painavasta syystä voida noudattaa konsernitilinpäätöstä laadittaessa, saadaan niistä poiketa olosuhteiden vaatimalla tavalla. Poikkeamisesta on tehtävä selko konsernitilinpäätöksessä.

Tytäryhtiöiden tilinpäätökset tulee ennen yhdistelyä, mikäli mahdollista, muuttaa tämän päätöksen mukaisiksi.

Liikelaitoksen on huolehdittava siitä, että sen tytäryhtiö antaa liikelaitokselle liikelaitoskonsernin tilan arvioimiseen ja sen toiminnan tuloksen laskemiseen tarvittavat tiedot. Liikelaitoksen on myös huolehdittava siitä, että sen tytäryhtiön toimintakertomuksessa ilmoitetaan liikelaitoksen nimi.

Liikelaitoskonsernin toiminnasta valtioneuvostolle vuosittain annettavassa kertomuksessa on esitettävä tietoja sellaisista konsernin tilan ja sen toiminnan tuloksen arvioimista varten tärkeistä seikoista, joista ei ole tehtävä selkoa liikelaitoksen tai sen tytäryhtiöiden tuloslaskelmissa, taseissa tai niiden liitteenä ilmoitettavissa tiedoissa, sekä konsernin kannalta olennaisista tapahtumista, vaikka ne olisivat sattuneet tilikauden päätyttyäkin.

Jos liikelaitos on tilikauden aikana hankkinut tytäryhtiön, on siitä annettava selostus 1 momentissa tarkoitetussa kertomuksessa. Kertomuksessa on lisäksi ilmoitettava liikelaitoskonsernin palveluksessa olevien henkilöiden keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana sekä heille mainittuna aikana maksettujen palkkojen yhteenlaskettu määrä.

Tilintarkastajien on annettava kultakin tilikaudelta tarkastuskertomukset liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin tilinpäätöksestä hallinnonalan ministeriölle, joka viipymättä tämän jälkeen esittelee tilinpäätökset valtioneuvostolle vahvistettaviksi.

Liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin tilinpäätöksiä valtioneuvostossa esiteltäessä on 9 §:n 1 momentissa ja 29 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin tilinpäätösasiakirjoihin liitettävä tilintarkastuskertomukset. Tase-erittelyjä ei ole tarpeen liittää esittelyasiakirjoihin.

Liikelaitoksen ja liikelaitoskonsernin tilintarkastus on suoritettava hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa.

Tarkastuskertomuksessa on esitettävä lausunto siitä, onko kirjanpito säännösten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti järjestetty ja pidetty, onko tilinpäätös säännösten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti tehty sekä siitä, onko liikelaitoksen hallinto asianmukaisesti järjestetty, ja antaako tilinpäätös liitteineen ja valtioneuvostolle toimitettava kertomus oikean käsityksen liikelaitoksen taloudesta sekä eduskunnan ja valtioneuvoston asettamien tavoitteiden saavuttamisesta.

Tarkastuskertomuksessa on annettava lausunto siitä, puoltavatko tilintarkastajat tilinpäätöksen vahvistamista ja hallituksen esitystä tilikauden voiton käyttämisestä tai tappion kattamisesta.

Tilintarkastajilla on oikeus antaa kertomuksessa myös muita tietoja, joiden saattamista valtioneuvoston tietoon he pitävät tarpeellisena. Liikelaitoksen hallitukselle ja toimitusjohtajalle annettavat huomautukset on merkittävä pöytäkirjaan tai muuhun asiakirjaan, joka on annettava hallitukselle ja tarvittaessa asianomaiselle ministeriölle tiedoksi.

Mitä 2-4 momentissa määrätään tarkastuskertomuksesta, noudatetaan soveltuvin osin liikelaitoskonsernin tilinpäätöksestä annettavaan tarkastuskertomukseen.

Milloin liikelaitoksen tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja on oleellisesti pienempi kuin valtioneuvoston vahvistama tulostavoite, tulee liikelaitoksen hallituksen antaa hallinnonalan ministeriölle asiaa koskeva selvitys. Ministeriö liittää tällöin selvityksen ja sitä koskevan kannanottonsa esittelyasiakirjoihin.

Mikäli asianomainen ministeriö tai liikelaitoksen hallitus toteaa, ettei liikelaitoksella ole edellytyksiä jatkuvaan kannattavaan toimintaan, on ministeriön saatettava asia valtioneuvoston käsiteltäväksi. Toiminnan kannattavuutta arvioitaessa otetaan tällöin huomioon liikelaitokselle valtion liikelaitoksista annetun lain 9 §:n nojalla kannattamattomista tehtävistä myönnetyt korvaukset.

Tuloslaskelma ja tase sekä luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista on kirjoitettava sidottuun tai välittömästi tilinpäätöksen jälkeen sidottavaan tasekirjaan, jonka sivut tai aukeamat on numeroitava.

Kirjanpitomerkinnät on tehtävä selvästi ja pysyvästi. Kirjanpitomerkintää ei saa poistaa eikä tehdä epäselväksi.

Peruskirjanpitoon ja pääkirjanpitoon tehtävät kirjanpitomerkinnät voidaan tehdä mikrotulostuksena filmille tai muulla suurennuslaitteen avulla luettavalla ja tarvittaessa selväkieliseen kirjalliseen muotoon saatettavalla tavalla, jollei valtiontalouden tarkastusvirasto toisin määrää.

Merkinnät peruskirjanpitoon ja pääkirjanpidon erittelyt voidaan tehdä koneellisille tietovälineille, joiden sisältämät tiedot tarvittaessa ovat saatettavissa selväkieliseen kirjalliseen muotoon, jollei valtiontalouden tarkastusvirasto toisin määrää.

Koneellisin menetelmin pidetyssä kirjanpidossa kirjausten suorittamistapa ja niiden yhteys tuloslaskelmaan ja taseeseen on voitava todeta konetta käyttämättä.

Koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus sisältää tietojärjestelmän yleiskuvauksen sekä selostuksen kirjausten suorittamistavasta, kirjausketjusta, syöttö- ja tulostusaineistosta, kirjanpidon oikeellisuutta ja täydellisyyttä varmentavista tarkistuksista ja täsmäytyksistä, tietovarastoista sekä kirjanpitoaineiston säilyttämisestä.

Kirjanpitokirjat, tilipuitteet, kirjaussuunnitelma, koneellisen kirjanpidon menetelmäkuvaus, kirjanpidon tositteet, liiketapahtumia koskeva kirjeenvaihto ja muu kirjanpitoaineisto saadaan hävittää siten kuin valtionarkisto määrää.

Tarkemmat määräykset liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidosta antaa valtiokonttori.