Suomesta ulkomaille suuntautuvasta tilauslennosta suoritetaan valtiolle tilauslentoveroa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Tilauslennoksi katsotaan kaupallinen, matkustajia kuljettava lento, joka ei ole säännöllistä liikennettä ja joka tapahtuu vähintään 11 matkustajapaikkaa käsittävällä ilma-aluksella.

Matkalipuksi katsotaan varsinaisen matkalipun lisäksi osallistujatodistus tai muu asiapaperi, jonka verovelvollinen ensiksi antaa luovuttaessaan matkan muulle kuin 3 §:ssä mainitulle verovelvolliselle.

Verovelvollinen on matkatoimistoliikkeen harjoittaja, liikenteen harjoittaja ja liikenteen harjoittajan asiamies.

Verovelvollisen on suoritettava veroa jokaisesta Suomesta ulkomaille lähtevään tilauslentoon oikeuttavasta matkalipusta, jonka hän luovuttaa vastikkeellisesti tai vastikkeettomasti muulle kuin 3 §:ssä mainitulle verovelvolliselle. Verovelvollisen on suoritettava veroa myös Suomesta ulkomaille lähtevään tilauslentoon oikeuttavasta matkalipusta, jonka hän välittää tai tilaa ulkomailta muulle kuin 3 §:ssä mainitulle verovelvolliselle.

Veron määrä on 200 markkaa jokaisesta tilauslentoon osallistuvasta, matkalippuun merkitystä matkustajasta.

Verohallituksen tehtävänä on verotuksen yleinen valvonta.

Lääninveroviraston tehtävänä on veron määrääminen, veron suorittamisen ja maksamisen valvonta sekä ennakkotiedon antaminen ja veronkanto.

Verovelvollisia koskevat asiat kuuluvat sen lääninveroviraston käsiteltäviin, jonka toimialueella verovelvollisen verotuslaissa (482/58) tarkoitettu kotikunta on. Jos verovelvollisella ei ole Suomessa mainitun lain mukaista kotikuntaa, Uudenmaan lääninverovirasto käsittelee asian.

Vero maksetaan lääninverovirastolle kalenterikuukauden aikana luovutettujen matkalippujen perusteella viimeistään luovutuskuukautta seuraavan kalenterikuukauden viimeisenä päivänä. Jos mainittu päivä on pyhäpäivä tai lauantai, veron saa maksaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Verovelvollisen on suoritettava vero verohallituksen vahvistamaa tilillepanokorttia käyttäen ja samalla ilmoitettava verohallituksen määräämät tiedot sen läänin lääninverovirastolle, jonka toimialueella verovelvollisen kotikunta on.

Verovelvollisella on oikeus hakemuksesta saada takaisin aiheettomasti tai liikaa suoritettu vero. Hakemus on tehtävä lääninverovirastolle kolmen vuoden kuluessa sen vuoden päättymisestä, jolta veroa on suoritettu liikaa.

Verovelvollinen saa vähentää kalenterikuukaudelta liikaa suoritetun veron viimeistään neljänneltä lähinnä seuraavalta kalenterikuukaudelta suoritettavasta verosta.

Veron kannossa, perimisessä ja palauttamisessa noudatetaan veronkantolain (611/78) säännöksiä, jollei tässä laissa tai sen nojalla toisin säädetä.

Jos veroa ei ole suoritettu tai sitä ei ole suoritettu säädetyssä ajassa, lääninverovirasto panee maksuun suorittamatta olevan veron veronlisäyksineen tai viivästyneen veron veronlisäyksen verovelvollisen maksettavaksi, jos veronlisäystä ei ole oma-aloitteisesti suoritettu.

Maksuunpanoa ei kuitenkaan toimiteta myöhemmin kuin kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vero olisi 8 §:n mukaan viimeistään ollut maksettava. Maksuunpantu määrä on suoritettava valituksesta huolimatta.

Jos verovelvollinen on laiminlyönyt veron määräajassa suorittamisen tai on suorittanut sitä ilmeisesti liian vähän eikä kehotuksesta huolimatta ole antanut maksuunpanoa varten tarvittavia tietoja, lääninveroviraston on toimitettava 11 §:n mukainen maksuunpano arvioimalla.

Arviota toimitettaessa on otettava huomioon verovelvollisen toiminnan laatu ja laajuus, suoritetun veron määrä sekä verovelvollisen aikaisempi toiminta ja siinä tapahtuneet muutokset. Lisäksi on verrattava verovelvollisen toimintaa muiden samanlaatuisissa olosuhteissa toimivien verovelvollisten toimintaan.

Ennen arviomaksuunpanoa on verovelvolliselle varattava tilaisuus selvityksen antamiseen.

Jos maksuunpanossa on tapahtunut laskuvirhe tai muu siihen verrattava erehdys tai jos maksuunpano muutoin todetaan kokonaan tai osittain aiheettomaksi, lääninveroviraston on oikaistava maksuunpano.

Maksuunpanon oikaisu voidaan tehdä verovelvollisen vahingoksi kahden vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jona maksuunpano on tapahtunut, ja verovelvollisen hyväksi kolmen vuoden kuluessa sitä seuraavan kalenterivuoden alusta, jona vero on maksuunpantu.

Veronkorotus määrätään vain siitä verosta, jota 1 momentissa tarkoitettu puutteellisuus tai vaillinaisuus on koskenut.

Suorittamatta jääneelle tai määräajan jälkeen suoritetulle verolle on maksettava veronlisäystä markka sadalta markalta jokaiselta kalenterikuukaudelta siitä päivästä, jona vero olisi viimeistään pitänyt maksaa, sen kuukauden loppuun, jona vero suoritetaan.

Jos vero on maksuunpantu, veronlisäystä on suoritettava 1 momentin mukaisesti asetettavaa eräpäivää edeltävän kuukauden loppuun.

Lääninverovirasto voi antaa hakemuksesta verovelvolliselle ennakkotiedon velvollisuudesta suorittaa veroa tämän lain mukaan.

Hakemuksessa on ilmoitettava yksilöitynä kysymys, josta ennakkotietoa haetaan, ja esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.

Ennakkotieto annetaan määräajaksi, kuitenkin enintään tämän lain voimassaoloajaksi. Lainvoiman saanutta ennakkotietoa on ennakkotiedon saajan vaatimuksesta sitovana noudatettava voimassaoloajalta.

Ennakkotietohakemus ja ennakkotietoa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisinä.

Verovelvollinen ja valtion puolesta verotusasiamies saavat hakea valittamalla muutosta lääninveroviraston tämän lain nojalla tekemään päätökseen lääninoikeudelta noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Lääninoikeuden päätökseen tyytymätön saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valtion puolesta on valitusoikeus tarkastusasiamiehellä.

Päätökseen, jolla lääninverovirasto on päättänyt olla antamatta ennakkotietoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Tässä laissa tarkoitettuihin asioihin ei sovelleta verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetun lain (367/61) perustevalitusta koskevia säännöksiä.

Jos veroa palautetaan maksuunpanon oikaisun tai muutoksenhaun johdosta, palautettavalle verolle maksetaan veronkantoasetuksessa (903/78) säädetty korko veron maksupäivästä takaisinmaksupäivään.

Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä hakemuksesta määräämillään ehdoilla myöntää osittaisen tai täydellisen vapautuksen verosta, veronkorotuksesta, veronlisäyksestä, viivästyskorosta ja jäämämaksusta sekä lykkäyksen vuoksi suoritettavasta korosta.

Verohallitus ratkaisee 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen, jos poistettavaksi pyydetty määrä on enintään 300 000 markkaa. Valtiovarainministeriö voi kuitenkin ottaa periaatteellisesti tärkeän asian ratkaistavakseen.

Lääninverovirasto voi erityisistä syistä hakemuksesta myöntää veron suorittamisen lykkäystä. Verohallitus voi erityisistä syistä ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Lääninverovirasto ja verohallitus myöntävät lykkäyksen valtiovarainministeriön määräämin ehdoin. Valtiovarainministeriö voi niin ikään ottaa lykkäysasian ratkaistavakseen. Ministeriö määrää tällöin lykkäysehdot hakemukseen antamassaan päätöksessä.

Tämän pykälän nojalla annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Verovelvollisen on järjestettävä kirjanpitonsa sellaiseksi tai muutoin pidettävä sellaista kirjaa, että siitä luotettavasti saadaan selville veron määräytymisen kannalta merkitykselliset seikat.

Tämän lain mukaan käsiteltäviin asioihin ja asiakirjoihin liittyvästä salassapitovelvollisuudesta on voimassa, mitä verotuslain 132 ja 133 §:ssä säädetään.

Rangaistus veron lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä säädetään rikoslain 29 luvun 1-3 §:ssä.

Verovelvollisen on lääninveroviraston tai verohallituksen asianomaisen virkamiehen kehotuksesta annettava tietoja sekä esitettävä tarkastettavaksi kirjanpitonsa ja muut asiakirjat, jotka saattavat olla tarpeen verotusta tai verotarkastusta toimitettaessa taikka hänen verotustaan koskevaa muutoksenhakua käsiteltäessä.

Jos jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen sisältö tai muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta, tai jos on ryhdytty muuhun toimenpiteeseen ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että verosta vapauduttaisiin, on verotuksessa maksuunpanoineen meneteltävä asian varsinaisen luonteen mukaisesti.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tämän lain nojalla on suoritettava veroa vuoden 1993 aikana alkavalle tilauslentomatkalle oikeuttavasta matkalipusta.

Matkalipusta, joka on luovutettu ennen tämän lain voimaantuloa ja joka oikeuttaa vuoden 1993 aikana tilauslentoon, on suoritettava vero samalla tavoin ja samassa määräajassa kuin matkalipusta, joka on luovutettu tammikuussa 1993.