Säästöpankkilaissa (1270/90) tarkoitettu säästöpankki voidaan muuttaa osakeyhtiömuotoiseksi säästöpankiksi tai liikepankkilaissa (1269/90) tarkoitetuksi liikepankiksi siinä järjestyksessä kuin tässä laissa säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun osakeyhtiömuotoisen säästöpankin erityistarkoituksena on säästäväisyyden edistäminen ja pankista käytetään tässä laissa nimitystä säästöpankkiosakeyhtiö.

Säästöpankkiosakeyhtiö voidaan muuttaa liikepankiksi siinä järjestyksessä kuin tässä laissa säädetään.

Säästöpankkiosakeyhtiöön sovelletaan, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, mitä liikepankkilaissa säädetään liikepankista.

Säästöpankkiosakeyhtiöön sovelletaan soveltuvin osin, mitä säädetään säästöpankkilain 40 §:n 2 momentissa vapaan oman pääoman käytöstä voitonjakoon, 47 §:n 1 momentissa, 52 §:n 2 momentissa ja 56-59 §:ssä valtuutetuista, 84 §:ssä ja 87-90 §:ssä säästöpankkitarkastuksesta sekä 137 §:ssä oikeudesta ottaa talletuksia ja luottoa.

Päätös säästöpankin muuttamisesta säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi on tehtävä säästöpankin isäntien kokouksessa säästöpankkilain 12 §:ssä säädetyssä järjestyksessä. Päätös tulee voimaan kun 4 §:ssä tarkoitettu lupa ja vahvistettu yhtiöjärjestys on merkitty kaupparekisteriin.

Säästöpankkiosakeyhtiölle tai liikepankille valitun johtokunnan on tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin säästöpankin muuttamisesta säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi.

Säästöpankin tai säästöpankkiosakeyhtiön muuttamiseen 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla on saatava valtiovarainministeriön lupa ja muuttamisessa on noudatettava valtiovarainministeriön antamia määräyksiä.

Poiketen siitä, mitä talletuspankkien toiminnasta annetun lain (1268/90) 4 §:n 1 momentissa säädetään, säästöpankin toimintaa jatkavalle pankille ei tarvitse hakea toimilupaa.

Säästöpankkiosakeyhtiön ja liikepankin yhtiöjärjestykselle ja sen muutoksille on haettava valtiovarainministeriön vahvistus.

Säästöpankin muuttuessa säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi taikka säästöpankkiosakeyhtiön muuttuessa liikepankiksi muuttuneen pankin varat, velat ja varaukset sekä muut oikeudet ja velvoitteet siirtyvät toimintaa jatkavalle pankille. Toimintaa jatkava pankki vastaa kaikista muuttuneen pankin veloista ja muista velvoitteista.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen siirtyvien varojen, velkojen ja varausten arvot määräytyvät pankin viimeisen toimintavuoden tilinpäätöksen kirjanpitoarvojen mukaisesti.

Säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin osakepääoma muodostetaan muutettavan säästöpankin peruspääomasta ja vararahastosta. Vararahastosta voidaan käyttää tähän tarkoitukseen enintään kaksikolmasosaa. Lisäksi osakepääoman muodostamiseen voidaan käyttää kantarahasto.

Sen estämättä, mitä liikepankkilain 7 §:ssä säädetään, peruspääomasta ja vararahastosta muodostettua säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin osakepääomaa vastaavat osakkeet annetaan vastikkeetta osakkeiden omistajaksi 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla määrättävälle tai perustettavalle yhdelle tai useammalle säätiölle. Säätiö ei saa luovuttaa näitä osakkeita ilman valtiovarainministeriön lupaa.

Edellä 1 momentin mukaisesti määrättävän tai perustettavan säätiön pääasiallisena tarkoituksena on oltava säästäväisyyden edistäminen. Lisäksi säätiöllä voi olla muu yleishyödyllinen tai hyväntekeväisyystarkoitus.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin säätiöihin sovelletaan, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, mitä säätiölaissa (109/30) säädetään säätiöistä.

Päättäessään säästöpankin muuttamisesta säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi isäntien on samalla joko määrättävä, mille jo olemassa olevalle oikeusministeriön säätiörekisteriin merkitylle säätiölle perustettavan säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin osakkeet luovutetaan, tai päätettävä osakkeet vastaanottavan uuden säätiön perustamisesta. Päätettäessä uuden säätiön perustamisesta isäntien on samalla hyväksyttävä perustettavan säätiön säädekirja ja säännöt sekä määrättävä, kenen on huolehdittava säätiön perustamistoimista.

Säätiölain 6 §:n 2 momentin 2 kohdan estämättä säätiö voidaan merkitä jäljempänä 8 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin ennen osakkeiden vastaanottamista.

Poiketen siitä, mitä säätiölaissa säädetään, oikeusministeriölle säätiölain mukaan kuuluvat tässä laissa tarkoitettuja säätiöitä koskevat hakemusasiat kuuluvat valtiovarainministeriölle. Ennen asian ratkaisemista valtiovarainministeriön on asiasta pyydettävä oikeusministeriön lausunto.

Säätiölain mukaan oikeusministeriölle tehtävät rekisteri- ja muut ilmoitukset on tehtävä pankkitarkastusvirastolle. Tässä laissa tarkoitetut säätiöt on merkittävä pankkitarkastusviraston pitämään rekisteriin.

Pankkitarkastusviraston pitämään rekisteriin on siirrettävä jäljempänä 10 §:ssä mainitulla tavalla myös ne oikeusministeriön säätiörekisteriin merkityt säätiöt, joille tämän lain mukaisesti luovutetaan säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin osakkeita.

Oikeusministeriölle säätiölain 3 luvun mukaan kuuluvat valvontatehtävät kuuluvat tässä laissa tarkoitettujen säätiöiden osalta pankkitarkastusvirastolle.

Pankkitarkastusviraston on valvottava, että sen pitämään rekisteriin merkityn säätiön hallintoa hoidetaan lain ja säätiön sääntöjen mukaisesti.

Jos säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi muuttuvan säästöpankin isännät ovat määränneet, että säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin osakkeita tässä laissa tarkoitetulla tavalla luovutetaan vastikkeetta oikeusministeriön säätiörekisteriin merkitylle säätiölle, säästöpankin on tehtävä tästä ilmoitus oikeusministeriölle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu säätiö siirretään pankkitarkastusviraston pitämään rekisteriin asianomaisen säätiön oikeusministeriölle tekemästä hakemuksesta. Hakemus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun säästöpankkiosakeyhtiö tai liikepankki on merkitty kaupparekisteriin. Säätiö, joka ei ole tehnyt edellä tarkoitettua hakemusta ennen määräajan päättymistä, on välittömästi määräajan päättymisen jälkeen oikeusministeriön toimesta siirrettävä pankkitarkastusviraston pitämään rekisteriin.

Poiketen siitä, mitä talletuspankkien toiminnasta annetun lain 6 §:ssä säädetään, säästöpankkiosakeyhtiön on käytettävä pankin yhteisömuotoa osoittavan tunnuksen lisäksi toiminimessään sanaa tai yhdysosaa "säästöpankki".

Säästöpankkiosakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että pankilla tulee olla hallintoneuvosto. Hallintoneuvoston jäsenistä pankin tallettajat valitsevat yhtiöjärjestyksessä määrättävän osan, joka on vähemmän kuin puolet hallintoneuvoston jäsenistä.

Säästöpankkiosakeyhtiöksi muuttuneen säästöpankin on kuuluttava säästöpankkien vakuusrahastoon.

Liikepankiksi muuttuneen säästöpankin tai säästöpankkiosakeyhtiön on siirryttävä liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon. Siirtyminen säästöpankkien vakuusrahastosta liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon tapahtuu kahden vuoden siirtymäajan jälkeen luettuna siitä päivästä, jolloin säästöpankki tai säästöpankkiosakeyhtiö on muuttunut liikepankiksi.

Tarkemmat määräykset 2 momentissa tarkoitetusta siirtymisestä antaa valtiovarainministeriö. Valtiovarainministeriön on pyydettävä siirtymisestä pankkitarkastusviraston sekä säästöpankkien ja liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastojen lausunto. Liikepankin toimintaa siirtymäaikana valvoo säästöpankkitarkastus.

Säästöpankkien vakuusrahastosta liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon siirtyvä liikepankki on velvollinen suorittamaan osuutensa vakuusrahaston siirtymisajankohtana tiedossa olleista velvoitteista valtiovarainministeriön määräämässä ajassa ja määräämällä tavalla.

Säästöpankin tai säästöpankkiosakeyhtiön toimintaa jatkavan liikepankin on liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon siirtyessään maksettava tälle vakuusrahastolle kertaluonteinen ylimääräinen kannatusmaksu, joka on yhtä monta osaa liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahaston edellisen toimintavuoden taseen loppusummasta kuin vakuusrahastoon siirtyvän pankin viimeisen toimintavuoden tilinpäätöksen taseen loppusumma on liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastoon kuuluvien pankkien taseiden loppusummien yhteismäärästä.

Säästöpankin tai säästöpankkiosakeyhtiön toimintaa jatkavan pankin katsotaan jatkavan muutetun pankin liiketoimintaa tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 38 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Sen estämättä, mitä tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetun lain (362/68) 6 §:n 1 momentissa säädetään, pankilla on mainitun lain 4 §:n mukainen oikeus säästöpankin tai säästöpankkiosakeyhtiön verotuksessa vahvistettujen tappioiden vähentämiseen. Säästöpankin tai säästöpankkiosakeyhtiön omaisuuden siirrosta toimintaa jatkavalle pankille ei ole suoritettava leimaveroa.

Osakkeista, jotka 6 §:ssä tarkoitettu säätiö tämän lain nojalla saa, ei ole suoritettava lahjaveroa eikä niiden arvoa pidetä kunnallisverotuksessa veronalaisena tulona.

Säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin yhtiöjärjestyksen vahvistamista koskevasta päätöksestä on suoritettava leimaveroa siten kuin talletuspankin perustamista koskevasta päätöksestä säädetään.

Säästöpankin viimeisen tilikauden tilinpäätöksen laatii ja allekirjoittaa säästöpankin hallitus yhdessä toimitusjohtajan kanssa ja tilintarkastuksen toimittavat sen tilintarkastajat. Jos säästöpankilla on hallintoneuvosto, antaa hallintoneuvosto tilinpäätöksestä lausunnon ja varmentaa sen. Säästöpankin tilinpäätöksen vahvistavat ja vastuuvapaudesta päättävät säästöpankin isännät.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee vastaavasti sellaista muita seikkoja koskevaa selvitystä, jolla voi olla merkitystä päätettäessä säästöpankin muuttamisesta säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi.

Kantarahasto-osuuden omistajan, joka kirjallisesti on ennen säästöpankin muuttamista säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi koskevaa isäntien kokousta ilmoittanut pankille vastustavansa säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi muuttumista, on oikeus kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä kirjallisesti vaatia säästöpankin hallitukselta pankkia lunastamaan hänen kantarahastotodistuksensa käypään hintaan.

Edellä 1 momentissa mainittua lunastusoikeutta ja lunastushinnan määrää koskevat erimielisyydet on siirrettävä välimiesten ratkaistavaksi välimiesmenettelystä annetun lain (46/28) mukaisessa järjestyksessä. Säästöpankki vastaa välimiesmenettelyn kuluista. Välimiehillä on kuitenkin oikeus erityisestä syystä velvoittaa kantarahasto-osuuden omistaja kokonaan tai osittain korvaamaan säästöpankille aiheutuneet kulut.

Välimiesten tulee antaa asianosaisille tieto välitystuomion julistamisen ajasta ja paikasta. Jos asianosainen jää saapumatta mainittuun tilaisuuteen, välitystuomio on viipymättä lähetettävä hänelle kirjatussa kirjeessä. Välitystuomioon tyytymättömällä asianosaisella on oikeus saattaa asian tuomioistuimen tutkittavaksi. Haaste on annettava vastapuolen tiedoksi kahden kuukauden kuluessa välitystuomion julistamisesta. Jollei välitystuomioon haeta muutosta, on sen täytäntöönpanossa noudatettava, mitä ulosottolain 3 luvun 16 §:ssä säädetään. Välimiesmenettelystä on muutoin voimassa, mitä välimiesmenettelystä annetussa laissa säädetään.

Edellä 1 momentissa mainitun lunastuksen suorittamiseen voidaan käyttää säästöpankin vararahastoa ja muita tätä tarkoitusta varten olevia rahastoja.

Tarkemmat säännökset tämän lain soveltamisesta voidaan tarvittaessa antaa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 6 päivänä marraskuuta 1992.

Säästöpankin toimintaa jatkavan säästöpankkiosakeyhtiön tai liikepankin tulee antaa liikepankkilain 6 §:n 1 momentissa mainitut selvitykset pankkitarkastusvirastolle. Selvitykset on annettava viipymättä sen jälkeen, kun säästöpankkiosakeyhtiö tai liikepankki on merkitty kaupparekisteriin, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun säästöpankki on muutettu säästöpankkiosakeyhtiöksi tai liikepankiksi.