Tämän päätöksen liite sisältää tilastotieteestä johdetun taulukon raja-arvoista, joiden avulla lyhyempien ajanjaksojen aikana voidaan vastaavasti havaita teknillisen pitkän ajan raja-arvon ylittämisen riski.

Jäljempänä 6 §:ssä tarkoitettujen hälytysajanjaksojen aikana mitattuja pitoisuusarvoja ei oteta huomioon laskettaessa pitkän ajan keskipitoisuuksia.

Edellä 1 §:ssä tarkoitettujen laitosten työskentelyalueiden ilman vinyylikloridimonomeerin pitoisuuksia on mitattava.

Teknillinen pitkän ajan raja-arvo on kolme tilavuuden miljoonasosaa (ppm).

Vinyylikloridin pitoisuus työpaikan ilmassa kahdeksan tunnin keskiarvona mitattuna ei saa ylittää arvoa viisi ppm.

Vinyylikloridimonomeerin pitoisuutta työskentelyalueen ilmassa voidaan mitata jatkuvilla tai epäjatkuvilla menetelmillä. Pysyvää peräkkäisten näytteiden menetelmää pidetään jatkuvana menetelmänä.

Jatkuva tai pysyvä peräkkäisten näytteiden menetelmä on pakollinen suljetuissa vinyylikloridimonomeerin polymerisointilaitoksissa.

Kun käytetään jatkuvaa tai pysyvää peräkkäisten näytteiden menetelmää mitattaessa yhden vuoden ajanjaksoa, katsotaan teknillistä pitkän ajan raja-arvoa noudatetun, jos aritmeettinen keskipitoisuus ei ylitä tätä arvoa.

Käytettäessä epäjatkuvia mittauksia mitattujen arvojen lukumäärän tulee olla sellainen, että on mahdollista vähintään 95 prosentin todennäköisyydellä ennakoida, ottaen huomioon liitteessä olevat asiaan liittyvät oletukset, ettei vuosittainen todellinen keskipitoisuus ylitä teknillistä pitkän ajan raja-arvoa.

Mitä tahansa mittausmenetelmää, joka mittaa tarkasti teknillisen pitkän ajan raja-arvon kolmannesta vastaavan pitoisuuden tai sitä pienemmän pitoisuuden, pidetään sopivana.

Jos vinyylikloridimonomeerin mittaamiseen käytetään epäselektiivisiä mittausmenetelmiä, katsotaan koko mittaustuloksen edustavan vinyylikloridimonomeerin pitoisuusarvoa.

Mittauslaitteet on kalibroitava säännöllisin väliajoin. Kalibrointi on tehtävä viimeisimpiin kokemuksiin perustuvalla sopivalla menetelmällä.

Työskentelyalueen ilman vinyylikloridimonomeerin pitoisuusmittaukset, joilla osoitetaan, että on noudatettu teknillistä pitkän ajan raja-arvoa, on suoritettava käyttäen niin valittuja mittauspisteitä, että tulokset edustavat mahdollisimman hyvin alueen yksittäisten työntekijöiden vinyylikloridimonomeerille altistumisen tasoa.

Työskentelyalueen koosta riippuen alueella voi olla yksi tai useampia mittauspisteitä. Jos mittauspisteitä on useampia, mittauspisteistä saatavien arvojen keskiarvoa pidetään periaatteessa koko työskentelyaluetta edustavana. Jolleivät mittaustulokset ole työskentelyalueen vinyylikloridimonomeerin pitoisuutta edustavia, teknillisen pitkän ajan raja-arvon noudattamisen tarkastamiseen käytetään sen mittauspisteen tuloksia, jossa työntekijä altistuu korkeimmalle keskipitoisuudelle.

Tässä pykälässä kuvatulla tavalla suoritettavia mittauksia voidaan yhdistellä siten, että ne perustuvat yksilölliseen näytteenottoon, kuten altistuvien henkilöiden kantamien laitteiden käyttämiseen valittujen mittauspisteiden sopivuuden osoittamiseksi sekä teknillisen ehkäisyn ja lääkärintarkastuksien kannalta muun tärkeän tiedon hankkimiseksi.

Työskentelypaikkoihin, joissa vinyylikloridimonomeerin pitoisuustasojen epänormaalia kohoamista voi tapahtua, on hankittava tällaiset poikkeamat havaitseva mittausjärjestelmä.

Pitoisuustasojen kohotessa on viivytyksettä ryhdyttävä teknillisiin toimenpiteisiin kohoamisen syiden selvittämiseksi ja poistamiseksi.

Hälytyskynnys on mittauspisteessä 15 ppm mitattuna tunnin keskiarvona, 20 ppm mitattuna 20 minuutin keskiarvona tai 30 ppm mitattuna kahden minuutin keskiarvona. Jos hälytyskynnys ylitetään, on henkilökohtaisiin suojelutoimenpiteisiin ryhdyttävä viivytyksettä.

Sopivat henkilökohtaiset suojelutoimenpiteet on varattava tiettyjä työvaiheita kuten autoklaavien puhdistusta sekä huolto- ja korjaustöitä varten, joiden aikana ei voida käyttö- tai ilmanvaihtotoimenpiteiden avulla taata, että pitoisuudet pysyvät raja-arvojen alapuolella.

Työnantajan on annettava opetusta ja oh- jausta 1 §:ssä tarkoitetuille työntekijöille sekä työhön otettaessa tai työtä aloitettaessa että säännöllisin väliajoin sen jälkeen vinyylikloridimonomeeriin liittyvistä terveysvaaroista ja aineen käsittelyssä noudatettavista varotoimenpiteistä.

Työnantajan on pidettävä 1 §:ssä tarkoitetuista työntekijöistä luetteloa, jossa on tiedot työn sisällöstä ja kestosta sekä heidän altistumisestaan. Tämä luettelo on annettava työpaikan työterveyshuollosta vastuussa olevalle lääkärille.

Työntekijälle on annettava hänen pyynnöstään mahdollisuus nähdä luettelossa olevat häntä itseään koskevat tiedot.

Työnantajan on annettava yrityksessä olevien työntekijöiden edustajien käyttöön heidän pyynnöstään työpaikoilla suoritettujen mittauksien tulokset.

Työntekijöiden lääkärintarkastukset on suoritettava siten kuin työterveyshuoltolaissa (743/78) säädetään ja sen nojalla määrätään.

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen soveltamisesta antaa työministeriö. Työministeriöllä on myös oikeus myöntää poikkeuksia tämän päätöksen soveltamisesta edellyttäen, ettei työntekijöiden turvallisuus siitä vaarannu.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä päätöksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.