1992

918/1992 Asetus maaseutuelinkeinoasetuksen muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä

kumotaan 8 päivänä helmikuuta 1991 annetun maaseutuelinkeinoasetuksen ( 248/91 ) 5 §:n 3 momentti, 21 §:n 1 momentti, 29 § ja 30 §:n 2 momentti, näistä 30 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on 3 päivänä huhtikuuta 1992 annetussa asetuksessa (297/92), muutetaan 3 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 momentti, 5 §:n 2 momentti, 19 §:n 1 momentti, 20 §:n johdantokappale, 24 §, 26 §:n 2 momentin 3 ja 4 kohta, 27 §:n 1 momentti, 45 §:n 1 momentti, 51 §:n 3 momentti, 52 §:n 3 momentti ja 69 §, näistä 5 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on mainitussa 3 päivänä huhtikuuta 1992 annetussa asetuksessa sekä lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on osittain muutettuna mainitulla 3 päivänä huhtikuuta 1992 annetulla asetuksella, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2-4 momentti siirtyvät 3-5 momentiksi, 3 §:ään uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 ja 5 momentti siirtyvät 5 ja 6 momentiksi, 26 §:n 2 momenttiin uusi 5 kohta ja 27 §:ään uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:
2 § Muusta ammatista saadut enimmäistulot

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja enimmäistuloja ei sovelleta myönnettäessä tukea maatilan perinneympäristön säilyttämistä koskeviin hankkeisiin eikä asuntotilan hankintaan. Tukea ei kuitenkaan saa myöntää henkilölle tai henkilöille, jotka merkittävältä osin voivat rahoittaa hankkeen tai hankinnan pysyväisluonteisten tulojensa tai varallisuutensa avulla. Tällöin ei kuitenkaan oteta huomioon niitä tuloja ja sitä varallisuutta, jotka liittyvät maaseutuelinkeinolain mukaiseen toimintaan.
3 § Asuminen

Milloin yrittäjä ei asu yrityksen sijaintipaikalla, pidetään asumisetäisyyttä yrityksen hoidon kannalta tarkoituksenmukaisena, jos asuinpaikka sijaitsee erikoismaataloutta ja perinneympäristön säilyttämistä koskevia hankkeita lukuun ottamatta maaseutuelinkeinolain 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun alueen ulkopuolella ja kulkukelpoinen tie-etäisyys on enintään:

Erityisestä syystä asumisetäisyys voi erikoismaataloutta harjoittavan tilan tai maatilan yhteydessä toimivan pienyrityksen osalta olla 1 momentissa säädettyä jonkin verran pitempi. Asumisetäisyys voi olla 1 momentissa säädettyä pitempi myös silloin, kun kauempana asuminen on väliaikaista eikä se pysyvästi haittaa tarkoituksenmukaisen tilakokonaisuuden muodostumista. Asumisetäisyyttä koskevat vaatimukset eivät kuitenkaan koske maaseutuelinkeinolain 5 §:n 1 momentin 3 a kohdassa tarkoitettua yhteisöä.

Perinneympäristön säilyttämistä koskevien hankkeiden osalta pidetään asumisetäisyyttä tarkoituksenmukaisena, jos asuinpaikka on enintään 30 kilometrin etäisyydellä maatilan lähimmistä tiluksista. Erityisestä syystä asumisetäisyys voi olla jonkin verran pitempikin.
5 § Yrityskoko

Maaseutuelinkeinolain mukaisia toimenpiteitä ei saa kohdistaa maatilaan, jonka metsämaan kestävä hakkuumäärä ylittää 1 200 kuutiometriä vuodessa. Lisäaluetta saadaan antaa ja lainoittaa edellä tarkoitettua pienempään maatilaan enintään niin paljon, että siitä muodostuu enimmäiskokoa vastaava maatila.
19 § Maatilojen investointilaina

Maaseutuelinkeinolain 18 §:ssä tarkoitettua maatilojen investointilainaa voidaan myöntää maatilatalouden harjoittamisessa tarpeellisen käyttöomaisuuden hankkimiseen ja sen muutos- ja parannustöiden suorittamiseen. Erikoismaatalouden harjoittamista varten voidaan lisäksi myöntää lainaa pysyväisluonteiseksi käyttöpääomaksi ja suhdannevaihteluiden tasaamiseen 27 §:n mukaisesti. Niin ikään investointilainaa voidaan myöntää maaseudun perinneympäristön säilyttämiseksi rakennusten ja rakennelmien korjaamiseen ja parantamiseen sekä kyseisessä säilyttämisessä tarvittaviin alkuinvestointeihin.
20 § Investointilainan enimmäismäärät

Investointilainaa voidaan myöntää 6 §:ssä tarkoitetuilla vyöhykkeillä asianomaisen käyttö- tai vaihto-omaisuuden hyväksyttävistä kustannuksista enintään seuraavasti:
24 § Käynnistysavustus yrittäjälle

Yrittäjän itsensä osalta käynnistysavustusta voidaan myöntää vain aloittavaa tai sellaiseen verrattavaa yritystoimintaa varten. Avustus määrätään kokoaikaisesti työllistetyn henkilön laskennallisen enintään 62 000 markan suuruisen vuositulon perusteella. Avustusmäärää laskettaessa otetaan huomioon yrittäjän työpanos. Avustusmäärä lasketaan saman prosentin mukaan kuin työntekijäin palkkaukseen myönnettävä avustus. Maatilahallitus tarkistaa mainitun vuositulon vuosittain palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin muutosta vastaavasti.
26 § Kehittämisavustuksen kohteet

Kehittämisavustusta voidaan myöntää:

 3)

yrityksen kehittämisen kannalta keskeisen uuden toimihenkilön palkkaamiseen edellyttäen, että kustannuksia ei voida lukea käynnistysavustuksen piiriin;

 4)

sellaisiin muihin kustannuksiin, rakennusten ja kiinteistöjen hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia lukuun ottamatta, jotka liittyvät uuden tuotantotekniikan tai uusien tuotteiden hankintaan; sekä

 5)

suunnitteilla olevan tai aloittavan pienyrityksen toimintaedellytysten selvittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

27 § Lainat

Lainaa pysyväisluonteiseksi käyttöpääomaksi voidaan myöntää aloitettavaan ja laajennettavaan yritystoimintaan sen käynnistämistä tai ylläpitämistä varten. Lainan suuruus on enintään 50 prosenttia puolen vuoden aikana tarvittavan käyttöpääoman tai sen lisäyksen määrästä.

Lainaa voidaan myöntää myös suhdannevaihteluiden tasaamiseen, jos yritystoimintaa ei ilman tilapäistä käyttöpääoman lisäystä voida jatkaa. Lainaa voidaan myöntää enintään 80 prosenttia puolen vuoden aikana lisää tarvittavan käyttöpääoman määrästä. Lisätarpeena pidetään normaaliajanjaksoon verrattuna saamatta jäänyttä tuottoa.
45 § Laina-aika

Valtionlainojen laina-aika porrastetaan investointikohteesta riippuen seuraavasti:

1) maatilan hankinta

10-25 vuotta

2) maatilan osan ja lisäalueen hankinta

5-25 vuotta

3) kotieläintuotantorakennus

5-25 vuotta

4) perinneympäristön säilyttäminen

3-10 vuotta

5) muu maatilan investointi, yhteismetsän

osakaskunnan lisämaan ja osuuden osto

sekä pienyritystoiminta

5-15 vuotta

6) asuntolainoitus

10-25 vuotta

7) asuntotilan hankinta

5-15 vuotta

51 § Lykkäykset

Lykkäyksen ja korkovapauden myöntää hakemuksesta luottolaitos.Jos lykkäystä tulee aikaisemmat lykkäykset mukaan lukien myönnettäväksi yli kaksi vuotta tai jos kysymys on korkovapauden myöntämisestä, on hakemuksen käsittelystä voimassa, mitä maaseutuelinkeinolain 31 §:n 2 momentissa säädetään. Hakemuksesta on pyydettävä ennen asian ratkaisemista kunnan maatalousviranomaisen lausunto.
52 § Työn suorittamisaika ja sen pidentäminen

Pidennystä koskeva hakemus on toimitettava kunnan maatalousviranomaiselle. Jos hakemus koskee avustusta taikka avustusta ja lainaa, 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen on lähetettävä hakemus lausuntonsa kera edelleen maaseutupiirille ratkaistavaksi. Jos hakemus koskee ainoastaan lainaa, maatalousviranomainen lähettää hakemuksen lausuntoineen lainan myöntäneelle luottolaitokselle, joka ratkaisee hakemuksen.
69 § Aikaisemman lainsäädännön toimeenpano

Maaseutuelinkeinolain 59 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun lainsäädännön mukaiset lainojen maksuhelpotuksia koskevat hakemukset on tehtävä ja käsiteltävä tämän asetuksen 51 §:n 3 ja 4 momentissa säädetyssä järjestyksessä. Kyseisen lainsäädännön mukaisten valtion saamisten maksuhelpotuksista päättää maaseutupiiri. Asuntolainojen koron alentamista ja takaisinmaksuajan pidentämistä tai lisälainan määräämistä maksettavaksi useammassa kuin yhdessä erässä koskevat hakemukset tehdään ja käsitellään kuitenkin aikaisempien säännösten mukaisesti.

Maatilalain ja maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/86) nojalla lainoitettujen tai avustettujen hankkeiden työajan pidennykset on haettava ja käsiteltävä tämän asetuksen 52 §:n 3 momentissa säädetyssä järjestyksessä. Maatilalain nojalla salaojitusta varten myönnetyn lainan tai avustuksen nostamista varten tarpeelliset tarkastukset voidaan suorittaa paitsi Salaojakeskus ry:n ja vesi- ja ympäristöpiirin toimesta myös muulla tavoin sen mukaan kuin maatilahallitus tarkemmin määrää.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun aikaisemman lainsäädännön nojalla myönnettyjen lainojen määräämisestä irtisanottavaksi sekä avustusten määräämisestä takaisin perittäväksi päättää maaseutupiiri niissä tilanteissa, joissa tämä on kuulunut sanotun lainsäädännön mukaan maatilahallitukselle tai joissa asia on käsitelty keskusrahalaitosmenettelyssä. Myös korkotuen sekä luottolaitokselle suoritetun korvauksen lakkauttamisesta ja takaisinperimisestä päättää maaseutupiiri.

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä lokakuuta 1992.

Maatilahallituksessa tämän asetuksen voi- maan tullessa vireillä olevat lainojen irtisanomista koskevat asiat käsitellään tämän asetuksen 69 §:n 3 momentin estämättä loppuun maatilahallituksessa.

Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1992

Tasavallan Presidentti MAUNO KOIVISTO Ministeri Ole Norrback