Suomen alueella liikkuvassa ulkomaisessa kulkuneuvossa olevaan ja ulkomaalaisen Suomessa hallussaan pitämään radiolaitteeseen, sen käyttöön ja vaatimusten mukaisuuden varmistamiseen sovelletaan radiolakia (517/88), ja tätä asetusta, jollei 3 momentista tai 2-5 §:stä muuta johdu.

Radiolakia ja tätä asetusta sovellettaessa ulkomaalaisena ei pidetä henkilöä, jolla on kotipaikka Suomessa.

Vieraan valtion puolustusvoimiin ja muihin viranomaisiin 2-5 §:ää sovelletaan sen mukaan kuin liikenneministeriö määrää.

Suomen alueella liikkuvassa ulkomaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa olevan radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön sovelletaan radiolakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä sen mukaan kuin liikenneministeriö määrää.

Suomen alueella olevassa ulkomaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa ei saa olla radiolähetintä, joka on ilmeisesti tarkoitettu käytettäväksi yleisradiolähetyksiin alukselta tai ilma-alukselta.

Telehallintokeskus voi hakemuksesta myöntää ulkomaalaiselle radiolain 4 §:ssä tarkoitetun luvan radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön.

Telehallintokeskus voi hyväksyä 1 momentissa tarkoitetuksi luvaksi muun maan viranomaisen antaman luvan tai muun oikeutuksen taikka merkin, joka ilmaisee radiolaitteen käyttöoikeuden. Radiolähettimeen, jonka käyttöoikeus on osoitettu tällä tavoin, ei sovelleta radiolain 8 §:n 1 momentin määräyksiä radiolähettimen käytöstä.

Ulkomaalainen saa pitää hallussaan muutakin kuin 3 §:ssä tarkoitettua radiolähetintä, jollei Telehallintokeskus erityisestä syystä toisin määrää.

Telehallintokeskuksen, tulliviranomaisen, poliisin tai rajavartiolaitoksen tulee sinetöimällä tai muulla vastaavalla tavalla tehdä 1 momentissa tarkoitettu radiolähetin toimintakyvyttömäksi siksi ajaksi, kun se on Suomen alueella, jollei toimenpide ole ilmeisen tarpeeton.

Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen radiovastaanotinten hallussapidosta ja käytöstä.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen radiolähetinten vaatimustenmukaisuus tulee osoittaa radiolain 8 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Tällaista radiolähetintä saadaan myös käyttää ilman säännöksessä tarkoitettua lupaa.

Radiolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua lupaa radiolähettimen hallussapitoon ja käyttöön samoin kuin lupaa radiolain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetun laitteen hallussapitoon haetaan kirjallisesti Telehallintokeskukselta, joka määrää hakemukseen liitettävästä selvityksestä.

Lupaa ei saa siirtää toiselle, ellei lupaehdoissa ole toisin määrätty.

Lupa ja radiolähettimen käyttöön vaadittava pätevyystodistus on säilytettävä radiolähettimen välittömässä läheisyydessä.

Telehallintokeskus voi erityisestä syystä määrätä, että tietyn tai tietyntyyppisen radiolähettimen käyttäjältä vaaditaan erityisesti määritelty kelpoisuus.

Telehallintokeskus antaa määräykset radiolaitteiden ja radiolain 11 §:ssä tarkoitettujen sähkölaitteiden käytöstä, ominaisuuksista ja teknisestä rakenteesta.

Telehallintokeskus voi hakemuksesta päättää toimenpiteistä kiinteän radiovastaanottoaseman suojaamiseksi häiriöiltä, jos se on mahdollista tuottamatta muille radiotaajuuksien käyttäjille suojauksella saavutettavaan etuun nähden kohtuutonta taloudellista tai muuta vahinkoa.

Päätöksessä, joka annetaan enintään 10 vuodeksi kerrallaan, voidaan asettaa suojattavan aseman rakennetta, sijaintia ja käyttöä koskevia ehtoja. Päätös voidaan peruuttaa tai sen ehtoja muuttaa, jos päätöstä tehtäessä vallinneet olosuhteet muuttuvat olennaisesti tai siihen on muu erityinen syy.

Liikenneministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1992.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Tällä asetuksella kumotaan 23 päivänä syyskuuta 1988 annettu radioasetus (821/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.