Liikunnan koulutuskeskuksella tarkoitetaan tässä laissa valtakunnallista sisäoppilaitosta tai alueellista oppilaitosta, jonka tehtävänä on antaa liikunnan opetusta ja liikunta-alan koulutusta, järjestää valmennustoimintaa sekä antaa näitä täydentävää yleissivistävää ja yhteiskunnallista opetusta.

Valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus voi antaa myös ammatillista peruskoulutusta sekä lisäkoulutusta siten kuin asetuksella säädetään.

Liikunnan koulutuskeskus voi järjestää myös maksullista palvelutoimintaa.

Alueellisen liikunnan koulutuskeskuksen maantieteellisestä toiminta-alueesta määrätään ylläpitämisluvassa.

Liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjänä tulee olla rekisteröity suomalainen yhteisö tai säätiö.

Liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvan myöntää valtioneuvosto. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että oppilaitos on koulutustarpeen vaatima.

Ylläpitämisluvan olennaisesta muuttamisesta päättää opetusministeriö.

Valtioneuvosto voi ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa ylläpitämisluvan, jos koulutustarpeen pysyvät muutokset sitä edellyttävät.

Liikunnan koulutuskeskuksella tulee olla johtosääntö, jossa määrätään toiminnan yleisistä perusteista, hallinnosta ja muista asioista siten kuin asetuksella säädetään. Johtosäännön hyväksyy johtokunta.

Liikunnan koulutuskeskuksen hallintoa varten ylläpitäjän on asetettava johtokunta. Johtokuntana voi toimia myös ylläpitäjän hallitus.

Liikunnan koulutuskeskuksen johtokunnan tehtävistä määrätään oppilaitoksen johtosäännössä sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Liikunnan koulutuskeskuksessa on rehtori sekä opetus- ja muuta henkilökuntaa.

Rehtorin ja opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella. Opetusministeriö voi erityisestä syystä myöntää kelpoisuusvaatimuksista erivapauden.

Ammatillista koulutusta antavan liikunnan koulutuskeskuksen rehtori sekä päätoiminen opetushenkilöstö muodostavat opettajakunnan. Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta ja kasvatusta ja muuta toimintaa sekä suorittaa muut tehtävät siten kuin asetuksella säädetään ja tarvittaessa johtosäännössä määrätään.

Liikunnan koulutuskeskuksen työvuosi on kalenterivuosi. Opiston opetustoiminnan tulee kestää vähintään 38 työviikkoa vuodessa.

Ammatillisessa perus- ja lisäkoulutuksessa on soveltuvin osin voimassa, mitä ammatillisista oppilaitoksista annetussa laissa (487/87) ja sen nojalla säädetään tai määrätään.

Liikunnan koulutuskeskus saa 1 §:n 1 momentissa tarkoitettuun koulutukseen valtionosuutta 65 prosenttia 11 §:n mukaisesti lasketuista käyttökustannuksista.

Liikunnan koulutuskeskus saa 1 §:n 2 momentissa tarkoitetusta koulutuksesta aiheutuviin 11 §:n mukaisesti laskettuihin käyttökustannuksiin valtionosuutta oppilaiden kotikunnan kantokykyluokan mukaan siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (705/92) 8 §:n 1 momentissa säädetään.

Valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa valtionosuuden laskentaperusteena on opiskelijavuorokausi, jolla tarkoitetaan yhden opiskelijan vuorokauden pituista opiskelua liikunnan koulutuskeskuksessa.

Alueellisessa liikunnan koulutuskeskuksessa valtionosuuden laskentaperusteena on opiskelijapäivä, jolla tarkoitetaan yhden opiskelijan vähintään neljä oppituntia kestävää opiskelua sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Opetusministeriö määrää etäopetuksen muuntamisesta opiskelijavuorokausiksi ja opiskelijapäiviksi.

Opetusministeriö määrää vuosittain liikunnan koulutuskeskuksen valtionosuuden laskentaperusteena käytettävien opiskelijavuorokausien ja opiskelijapäivien lukumäärän.

Valtakunnallisen liikunnan koulutuskeskuksen kunkin vuoden valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä saadaan siten, että valtionosuuden laskentaperusteena käytettävien opiskelijavuorokausien lukumäärällä kerrotaan opiskelijavuorokautta kohden määrätty yksikköhinta.

Alueellisen liikunnan koulutuskeskuksen kunkin vuoden valtionosuuden perusteena oleva markkamäärä saadaan siten, että valtionosuuden laskentaperusteena käytettävien opiskelijapäivien lukumäärällä kerrotaan opiskelijapäivää kohden määrätty yksikköhinta.

Opetusministeriö määrää opiskelijavuorokauden ja opiskelijapäivän yksikköhinnan seuraavaa vuotta varten.

Opiskelijavuorokauden yksikköhinnat määrätään joka neljäs vuosi yksikköhinnan määräämistä edeltäneenä vuonna kaikista valtakunnallisista liikunnan koulutuskeskuksista aiheutuneiden kokonaiskustannusten perusteella. Yksikköhinnat määrätään erikseen ammatillista perus- ja jatkolinjakoulutusta sekä erikseen muuta koulutusta varten ottaen huomioon, sen mukaan kuin asetuksella säädetään, ammatillisen ja muun koulutuksen kustannuksissa olevat erot sekä kuluvan ja seuraavan vuoden arvioitu kustannustason ja toiminnan laadun ja laajuuden muutokset. Yksikköhinnat on määrättävä siten, että yksikköhinnat kerrottuina toteutuneiden opiskelijavuorokausien määrällä yhteenlaskettuina vastaavat edellä mainittuja kokonaiskustannuksia. Milloin oppilaitosten kustannuksissa on olennaisia eroja, voidaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavuorokauden yksikköhinta tarvittaessa määrätä oppilaitoksittain.

Muina kuin 2 momentissa tarkoitettuina vuosina opiskelijavuorokauden yksikköhinnoiksi määrätään edelliselle vuodelle määrätyt yksikköhinnat tarkistettuina kuluvan ja seuraavan vuoden arvioidulla kustannustason sekä toiminnan laadun ja laajuuden muutoksella.

Toiminnan laadun ja laajuuden muutokset otetaan huomioon siltä osin kuin ne aiheutuvat laista, asetuksesta, valtion viranomaisen määräyksestä tai valtion talousarviosta.

Opiskelijapäivän yksikköhinta määrätään vuosittain valtion talousarviossa olevan määrärahan rajoissa. Opiskelijapäivän yksikköhinta voi olla kuitenkin enintään 50 prosenttia kyseisen vuoden muun kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijavuorokauden yksikköhinnasta.

Liikunnan koulutuskeskuksen opiskelijavuorokauden yksikköhintaa määrättäessä käyttökustannuksiin ei lueta perustamishankkeen kustannuksia, lainojen hoitomenoja, laskennallisia kustannuseriä sekä menoja, joihin myönnetään valtionrahoitusta muun lain nojalla.

Työnantajan henkilöstölleen tilaamasta aikuiskoulutuksesta ja muusta maksullisesta palvelutoiminnasta aiheutuvia erilliskustannuksia ei oteta huomioon yksikköhintaa määrättäessä.

Milloin kustannustaso on olennaisesti muuttunut siitä tasosta, jonka perusteella käyttökustannusten opiskelijavuorokauden yksikköhinnat on määrätty, opetusministeriö voi tarkistaa niiden määrät kalenterivuoden päätyttyä kustannustason muutosta vastaavaksi.

Liikunnan koulutuskeskus voi saada harkinnanvaraista lisäavustusta valtion talousarvion rajoissa.

Liikunnan koulutuskeskus voi saada valtionavustusta kokeilua ja kehittämistoimintaa varten valtion talousarvion rajoissa.

Kokeilussa voidaan poiketa tämän lain säännöksistä siten kuin asetuksella säädetään ja sen nojalla opetusministeriö tarvittaessa määrää.

Valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus voi saada valtionavustusta perustamishankkeeseen enintään 80 prosenttia kustannuksista, jotka valtionapuviranomainen määrää hankkeelle sen arvioitujen toteuttamiskustannusten perusteella. Perustamishankkeena pidetään koulutuskeskuksen toiminnalle tarpeellisten omien tilojen rakentamista, hankkimista, laajentamista, peruskorjaamista, ensikertaista kalustamista sekä erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetusministeriön vahvistaman markkamäärän suuruiset.

Opetusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tässä tarkoitettujen perustamishankkeiden avustamisesta.

Valtionapuviranomaisena tässä laissa tarkoitetuissa asioissa on opetusministeriö.

Liikunnan koulutuskeskuksen tulee toimittaa tarvittavat tiedot toiminnastaan ja taloudestaan sen mukaan kuin opetusministeriö määrää.

Liikunnan koulutuskeskukselle maksetaan valtionosuutta kuukausittain viimeistään kuukauden 6 päivänä yksi kahdestoistaosa vuotuisen valtionosuuden määrästä.

Valtakunnallisessa liikunnan koulutuskeskuksessa järjestettävään ammatilliseen peruskoulutukseen ja jatkolinjakoulutukseen osallistuville opiskelijoille annetaan opintososiaalisia etuja samojen perusteiden mukaan kuin ammatillisten oppilaitosten oppilaiden opintososiaalisista eduista annetussa laissa (498/83) säädetään sekä sen nojalla asetuksella säädetään ja valtioneuvoston päätöksellä määrätään. Opetushallitukselle säädetyt tehtävät hoitaa kuitenkin opetusministeriö. Liikunnan koulutuskeskuksen velvollisuudesta työpäivinä annettavan muun ruokailun kuin mainitun lain 5 §:ssä säädetyn maksuttoman kouluaterian järjestämiseen säädetään asetuksella.

Opiskelijan kotikunta on velvollinen suorittamaan koulutuskeskukselle osuutensa ammatilliseen peruskoulutukseen ja jatkolinjakoulutukseen osallistuvasta opiskelijasta aiheutuvista käyttökustannuksista. Kotikunnan maksuosuus määräytyy siten, että ammatillisen koulutuksen opiskelijavuorokautta varten määrätyn yksikköhinnan perusteella lasketusta opiskelijakohtaisesta käyttökustannuksesta vähennetään opiskelijaa kohti laskettu valtionosuus.

Opiskelijan kotikunnan tulee suorittaa maksuosuutensa kahtena eränä, joista ensimmäinen on maksettava helmikuussa ja toinen lokakuussa, jolleivät opiston ylläpitäjä ja kunta ole toisin sopineet.

Opiskelijan kotikunnalla tarkoitetaan kuntaa, jossa opiskelijalla on väestökirjalaissa (141/69) tarkoitettu kotipaikka asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Jos opiskelijalla ei ole 3 momentissa tarkoitettua kotikuntaa, oppilaitoksen ylläpitäjälle suoritetaan valtion varoista kotikunnan maksuosuutta vastaava markkamäärä.

Jos valtionosuutta saava liikunnan koulutuskeskus ei täytä säädettyjä ehtoja tai jos sen toiminnassa ilmenee epäkohtia, joita ei huomautuksesta huolimatta korjata asetetussa määräajassa, voi opetusministeriö keskeyttää valtionosuuden maksamisen toistaiseksi joko kokonaan tai osaksi.

Jos valtionosuuden maksaminen liikunnan koulutuskeskukselle on keskeytetty tai lakkautettu, voi valtioneuvosto opetusministeriön esityksestä liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjää kuultuaan peruuttaa opiston ylläpitämisluvan.

Jos valtionosuuden maksaminen on lopetettu tai jos oppilaitos on lopettanut toimintansa tai jos oppilaitoksen valtionosuudella hankittua omaisuutta lakataan käyttämästä tämän lain mukaiseen tarkoitukseen, on myönnettyä valtionosuutta ja -avustusta vastaava osuus omaisuuden käyvästä arvosta palautettava valtiolle, jollei opetusministeriö erityisestä syystä toisin päätä.

Palautusvelvollisuudesta ja korvauksen vähentämisestä päättää opetusministeriö.

Opetusministeriön tämän lain tai sen nojalla annetun asetuksen perusteella tekemään valtionosuutta koskevaan päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.

Liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjällä on oikeus kirjallisesti vaatia edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen oikaisua opetusministeriöltä kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta niin kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Jos tässä laissa tarkoitettua valtionosuutta ja -avustusta on maksettu aiheettomasti, valtionapuviranomainen voi määrätä valtionosuuden saajan palauttamaan liikaa saamansa määrän. Palautettavalle määrälle on suoritettava kuuden prosentin vuotuinen korko sen kuukauden alusta, jona valtionosuus on maksettu.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta, jos palautettava määrä on vähäinen taikka palauttamista tai koron perimistä olisi pidettävä kohtuuttomana.

Palautettava määrä saadaan periä valtionosuuden saajalle myöhemmin maksettavista valtionosuuden eristä.

Velvollisuus suorittaa saamatta jäänyt etuus tai palauttaa perusteetta saatu etuus raukeaa viiden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jona etuus olisi tullut suorittaa tai on suoritettu.

Tämän lain mukaisen toiminnan rahoittamiseen voidaan käyttää arpajaislaissa (491/65) tarkoitettuja veikkausvoittovaroja.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä lailla kumotaan urheiluopistojen valtionavusta annettu laki (946/78) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimiin.

Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneiden käyttökustannusten rahoitukseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollut urheiluopistolle annettu perustamislupa muuttuu ylläpitämisluvaksi.

Jos ennen tämän lain voimaantuloa tehdyn päätöksen nojalla tulisi tässä laissa tarkoitetun liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitäjälle suoritettavaksi valtionosuutta vuokra-arvoon, maksetaan valtionosuutta vuokra-arvon pääomakorvaukseen aikaisempien säännösten mukaisesti hankintaa tai perusparannusta seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös sellaisia hankkeita, joiden rakennusohjelma ja piirustukset on hyväksytty opetushallituksessa ja joiden rakennustyö on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa.

Tämän lain voimaan tullessa urheiluopiston palveluksessa olevalla henkilöllä, jonka oikeus eläketurvaan ennen tämän lain voimaantuloa urheiluopiston palveluksessa on määräytynyt eräistä valtion varoista suoritettavista eläkkeistä annetun lain (382/69) mukaisesti, on liikunnan koulutuskeskuksen palveluksessa oikeus eläkkeeseen valtion varoista soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin valtion palveluksessa olevalla henkilöllä. Samoin hänen jälkeensä suoritetaan perhe-eläkettä kuten valtion palveluksessa olleen henkilön jälkeen.

Edellä mainitun eläketurvan järjestämisestä aiheutuvana kustannuksena valtakunnallinen liikunnan koulutuskeskus on velvollinen suorittamaan valtiokonttorille neljännesvuosittain, kunkin vuosineljänneksen päättymistä seuraavan kuukauden loppuun mennessä, eläkemaksun, joka on 25 prosenttia sanotun eläketurvan piiriin kuuluvien henkilöiden palkkasummasta. Oppilaitoksen tulee vuosittain ilmoittaa valtiokonttorille sen antamien ohjeiden mukaan eläketurvan toimeenpanoa varten tiedot palveluksessaan olevasta mainitun eläketurvan piirissä olevasta henkilökunnasta. Jos eläkemaksua ei suoriteta määräajassa, peritään valtiokonttorille vuotuista viivästyskorkoa 16 prosenttia. Eläkemaksut ja viivästyskorot saadaan periä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään.