Lääninhallitus on yleis- ja erityishallintoviranomainen, joka toteuttaa ja soveltaa alueellisia ja valtakunnallisia tavoitteita läänin asukkaiden tarpeiden mukaisesti, tukee ja edistää läänin kehitystä ja perusrakenteita sekä kuntien toimintaa ja ohjaa alaistaan valtion paikallishallintoa.

Sisäasiainministeriö hyväksyy, neuvoteltuaan lääninhallituksen kanssa, sen asettamat läänin yleistä kehitystä ja lääninhallitusta virastona koskevat keskeiset tulostavoitteet.

Lääninhallituksen eri tulosalueille asettamat keskeiset tulostavoitteet hyväksyy asianomainen ministeriö tai muu keskushallintoyksikkö neuvoteltuaan lääninhallituksen kanssa.

Lääninhallitusten tulosohjauksen yhteensovittamista ja lääninhallitusten kehittämistä yleisesti koskevia asioita varten sisäasiainministeriön yhteydessä toimii lääninhallinnon yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmässä on jäseniä niistä ministeriöistä, joiden hallinnonalan tehtäviä lääninhallituksissa hoidetaan, sekä lääninhallituksista.

Yhteistyöryhmän asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan sisäasiainministeriö.

Lääninhallitus jakautuu toimintayksiköihin, joista määrätään työjärjestyksessä.

Sen lisäksi mitä erikseen säädetään, lääninhallituksessa on ainakin sivistysasioita, sosiaali- ja terveysasioita sekä ympäristöasioita varten toimintayksiköitä, jotka voivat hoitaa myös muita tehtäviä.

Lääninhallitusta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa maaherra.

Maaherran sijaisena toimii 7 §:n 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitettu virkamies sen mukaan kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.

Asiat ratkaisee maaherra tai muu virkamies, jolle on työjärjestyksessä annettu ratkaisuvalta.

Maaherran nimittämisestä säädetään hallitusmuodossa. Virka täytetään haettavaksi julistamatta.

Kansliapäällikön nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Lääninkouluneuvoksen, lääninsosiaalineuvoksen, lääninympäristöneuvoksen ja lääninpoliisineuvoksen nimittää valtioneuvosto asianomaisen ministeriön esittelystä.

Muut virkamiehet nimittää ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa lääninhallitus, jollei erikseen ole toisin säädetty.

Lääninhallituksen päätökseen haetaan muutosta, jollei erikseen toisin säädetä, siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.

Lääninhallituksen päätökseen eläinlääkintähuoltoa koskevissa asioissa haetaan muutosta, jollei erikseen toisin säädetä, valittamalla maa- ja metsätalousministeriöön.

Työjärjestyksen vahvistaa maaherra.

Työjärjestyksessä määrätään toimintayksiköistä ja niiden tehtävistä sekä asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta.

Kun lääninhallituksen on valvottava valtion etua ja oikeutta tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa taikka jossakin toimituksessa, lääninhallitus määrää asiamiehen käyttämään valtion puhevaltaa.

Kun valtion edun ja oikeuden valvominen kuuluu muulle viranomaiselle, lääninhallitus määrää asiamiehen asianomaisen viranomaisen pyynnöstä.

Lääninhallituksen tai sen alaisen hallinnon virkamiehellä ei ole oikeutta kieltäytyä asiamiehen tehtävistä. Asiamieheksi määrätylle voidaan asian laadun mukaan suorittaa kohtuullinen korvaus.

Sisäasiainministeriö voi määrätä lääninhallituksen virkamiehen hoitamaan jotakin tehtävää myös toisessa läänissä tai koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa.

Kansliapäälliköllä on lääninneuvoksen arvonimi.

Maaherraa, kansliapäällikköä, valtioneuvoston nimittämää lääninhallituksen virkamiestä sekä apulaispoliisitarkastajaa syytetään virkavirheestä hovioikeudessa. Muuta lääninhallituksen virkamiestä syytetään virkavirheestä asianomaisessa alioikeudessa.

Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Vaasan läänit jaetaan kahteen opetustoimen toimialueeseen siten, että toiseen kuuluvat ne oppilaitokset, joiden opetuskieli on suomi, ja toiseen ne, joiden opetuskieli on ruotsi.

Opetusministeriö voi määrätä lääninhallituksen virkamiehen hoitamaan ruotsinkielistä opetustointa koskevia tehtäviä myös toisessa läänissä.

Ruotsinkielistä opetustointa koskevia asioita käsittelevän apulaiskouluneuvoksen tulee säädetyn suomen kielen taidon lisäksi hallita täydellisesti ruotsin kieltä.

Tämän asetuksen säännökset ovat soveltuvin osin voimassa Ahvenanmaan maakunnan lääninhallituksesta.

Ahvenanmaan maakunnan lääninhallinnosta ja maaherran tehtävistä on muutoin voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.

Tällä asetuksella kumotaan 4 päivänä maaliskuuta 1988 annettu lääninhallitusasetus (202/88) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä jo ennen sen voimaantuloa.

Tällä asetuksella kumotun asetuksen nojalla annettu työjärjestys, siltä osin kuin se ei ole ristiriidassa tämän asetuksen kanssa, on kuitenkin voimassa, kunnes maaherra on vahvistanut tämän asetuksen nojalla uuden työjärjestyksen.

Virkamiehellä, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on kaavoitus- ja asuntotoimiston toimistopäällikön viran haltija, on kaavoitus- ja rakennustoimentarkastajan arvonimi. Pelastustoimiston toimistopäällikön viran vastaavalla haltijalla on pelastustarkastajan arvonimi.

Kumotussa asetuksessa tarkoitetusta oikeushallinto-osaston osastopäälliköstä on voimassa, mitä tämän asetuksen 7 §:n 3 kohdassa ja 8 §:n 3 momentissa säädetään.