Tämä päätös koskee elintarvikelisäaineiden käyttöä elintarvikkeiden valmistuksessa sekä lisäaineiden numerotunnuksia ja ryhmänimiä. Päätös koskee soveltuvin osin myös aromeita.

Jos lisäainetta on käytetty toisen lisäaineen lisäaineena ja jos sillä ei ole mitään teknologista käyttötarkoitusta siinä elintarvikkeessa, johon sitä tämän toisen lisäaineen kautta joutuu, niin tätä ei pidetä elintarvikelisäaineista annetun asetuksen (521/92) 2 §:ssä tarkoitettuna lisäaineen käyttönä.

Seuraavia lisäaineita saa käyttää elintarvikkeeseen, jollei liitteessä 1 tai 2 toisin määrätä taikka muualla toisin määrätä: etikkahappo ja sen suolat (asetaatit), luontaiset aromit, ruokasuola ja ruokasuolavalmiste.

Ruokasuolavalmisteella tarkoitetaan ruokasuolaa (natriumkloridia) sisältävää, ruokasuolan tavoin käytettävää elintarvikelisäaineseosta tai elintarvikelisäaineiden ja elintarvikkeen muiden ainesosien seosta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja lisäaineita saa käyttää hyvän valmistustavan mukaan enintään sellaisen määrän, joka tarvitaan halutun teknologisen vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Eräissä peruselintarvikkeissa ja sellaisissa elintarvikkeissa, joiden koostumuksesta tai muista ominaisuuksista on annettu erityissäännöksiä, saa käyttää lisäaineita niillä ehdoilla kuin liitteessä 1 määrätään.

Elintarvikkeessa, jolla jäljitellään jotakin liitteessä 1 nimeltä mainittua elintarviketta, mutta joka yhden tai useamman olennaisen ainesosan osalta poikkeaa tästä elintarvikkeesta, saa käyttää samoja lisäaineita samoin rajoituksin kuin liitteessä 1 mainitussa elintarvikkeessa.

Muissa kuin liitteessä 1 mainituissa elintarvikkeissa saa käyttää lisäaineita siten kuin liitteessä 2 määrätään.

Lisäaineiden numerotunnukset sekä niiden teknologisen käyttötarkoituksen mukaan määräytyvät ryhmänimet määrätään liitteessä 3.

Lisäaineiden ryhmänimet ja niiden määritelmät määrätään liitteessä 4. Jos lisäaine kuuluu useampaan kuin yhteen ryhmään, ryhmänimi määräytyy lisäaineen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaan.

Jos liitteessä 1 tai 2 on lisäaineelle määrätty enimmäismäärä, tarkoitetaan sillä lisäaineen kokonaismäärää nautintavalmiissa elintarvikkeessa, jollei siitä toisin määrätä.

Jos lisäaineena saa käyttää orgaanista happoa ja sen suolaa yhdessä tai vain sen suolaa, tarkoitetaan enimmäismäärällä lisäaineen määrää hapoksi laskettuna.

Jollei lisäaineelle määrätä liitteessä 1 tai 2 enimmäismäärää, sitä saa käyttää hyvän valmistustavan mukaisesti enintään sellainen määrä, joka tarvitaan halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Jos elintarvikkeeseen käytetään samanaikaisesti useita hapettumisenestoaineisiin tai säilöntäaineisiin kuuluvia lisäaineita, joille on asetettu enimmäismäärät, ei summa, joka saadaan laskettaessa yhteen samaan lisäaineryhmään kuuluvien lisäaineiden pitoisuudet prosentteina niille sallituista enimmäismääristä, saa olla suurempi kuin 100.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.

Tällä päätöksellä kumotaan elintarvikelisäaineista 28 päivänä tammikuuta 1986 annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (84/86) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tätä päätöstä voidaan ryhtyä noudattamaan jo ennen tämän päätöksen voimaantuloa.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen toimeenpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

Valmistaja, valmistuttaja, pakkaaja tai maahantuoja saa myydä elintarviketta vuoden 1993 loppuun, vaikkei elintarvike täytä tämän päätöksen määräyksiä, jos se on tämän päätöksen voimaan tullessa voimassa olleiden määräysten mukainen.