Korkeakoulun yleistä hallintoa hoitavat hallitus, rehtori, hallintovirasto sekä opetus- ja tutkimusneuvosto, laitoksen hallintoa laitoksen johtoryhmä ja johtaja sekä erillisen laitoksen hallintoa johtokunta ja johtaja.

Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävän monijäsenisen hallintoelimen jäsenenä voi teatterikorkeakoulusta annetun lain 5 §:n 3 momentin mukaisin poikkeuksin olla vain korkeakouluun kuuluva täysivaltainen henkilö.

Korkeakoulun hallintoelimen jäsenet toimivat virkavastuulla.

Korkeakoulussa vallitsee opetuksen ja tutkimuksen vapaus. Opettajan on kuitenkin noudatettava opetuksen järjestämisestä annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Opiskelijoista, opetuksesta ja tutkinnoista säädetään erikseen.

Hallitukseen kuuluvat rehtori ja vararehtori. Heidän lisäkseen valitaan kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan yhdeksän muuta jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Korkeakoulun vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit valitsevat keskuudestaan hallitukseen kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä, korkeakoulun muuhun henkilökuntaan kuuluvat keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä sekä opiskelijat keskuudestaan kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

Rehtori käyttää korkeakoulun puhevaltaa tuomioistuimissa ja viranomaisissa sekä edustaa muutenkin korkeakoulua. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Rehtori voi siirtää toimivaltaansa kuuluvan asian hallintoviraston ratkaistavaksi.

Rehtori voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Rehtorin ja vararehtorin tulee olla korkeakoulun vakinainen opettaja.

Sillä, joka on ollut rehtorina viimeiset kolme vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta rehtorin tai vararehtorin tehtävää. Vaalikollegio voi hyväksyä muunkin syyn kieltäytymiseen.

Rehtorin ja vararehtorin valitsee kolmeksi lukuvuodeksi kerrallaan vaalikollegio, johon kuuluvat hallituksen ja opetus- ja tutkimusneuvoston jäsenet, laitosten johtajat ja erillisten laitosten johtajat, vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit, hallintojohtaja sekä johtosäännössä määrättyjen hallintoviraston yksiköiden päälliköt.

Vaalikollegion puheenjohtajana toimii hallintojohtaja.

Rehtorin ja vararehtorin vaali toimitetaan kumpikin erikseen umpilipuin. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Rehtorin ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään vararehtori.

Rehtori on vapautettu hänen varsinaiseen virkaansa kuuluvista tehtävistä, samoin vararehtori rehtorin tehtäviä hoitaessaan.

Rehtori voi myöntää vararehtorille vapautuksen opetusvelvollisuudesta enintään sen puoleen määrään saakka.

Hallintoviraston tehtävänä on huolehtia asioiden valmistelusta ja esittelystä sekä päätösten toimeenpanosta. Hallintovirasto käsittelee sille tässä asetuksessa säädetyt asiat sekä rehtorin sen käsiteltäviksi siirtämät asiat.

Hallintovirasto voi saattaa hallituksen ratkaistavaksi viraston toimivaltaan kuuluvan asian, joka on korkeakoulun kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.

Hallintoviraston päällikkönä on hallintojohtaja.

Hallintojohtajalla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa korkeakoulun kaikkien hallintoelinten kokouksissa.

Hallintojohtaja ratkaisee hallintovirastolle kuuluvat asiat. Hallintovirastolle kuuluva asia voidaan johtosäännössä siirtää hallintoviraston muunkin virkamiehen ratkaistavaksi.

Rehtori voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen sellaisenkin asian, joka muutoin olisi hallintoviraston virkamiehen ratkaistava.

Hallintoviraston järjestysmuodosta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä johtosäännössä.

Opetus- ja tutkimusneuvostoon kuuluvat vakinaiset ja virkaatoimittavat professorit ja apulaisprofessorit sekä koulutuskeskuksen johtaja. Lisäksi hallitus määrää kolme jäsentä ja varajäsentä muiden opettajien kuin professorien ja apulaisprofessorien keskuudesta sekä yhden jäsenen ja varajäsenen opiskelijoiden keskuudesta. Korkeakoulun rehtori ja vararehtori eivät kuitenkaan voi olla opetus- ja tutkimusneuvoston jäseninä.

Neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi vakinaisen tai virkaatoimittavan professorin tai apulaisprofessorin. Opetus- ja tutkimusneuvoston toimikausi on kaksi kalenterivuotta.

Korkeakoulussa voi olla yhden tai useamman oppiaineen ja taiteenalan muodostamia laitoksia. Laitosjaosta päättää hallitus.

Laitoksen hallintoa hoitavat johtoryhmä ja johtaja, jotka hallitus määrää.

Tarkemmat määräykset laitosten hallinnosta ja tehtävistä annetaan johtosäännössä.

Korkeakoulun erillisiä laitoksia ovat opetusteatteri, täydennyskoulutuskeskus sekä kirjasto, joka toimii teatteri- ja tanssialan keskuskirjastona. Korkeakouluun voidaan hallituksen päätöksellä perustaa muitakin erillisiä laitoksia.

Erillisen laitoksen hallintoa hoitavat johtokunta ja johtaja tai johtajaksi määrätty korkeakoulun virkamies. Hallitus määrää johtokunnan jäsenet.

Tarkemmat määräykset erillisen laitoksen hallinnosta sekä johtokunnan ja johtajan tehtävistä annetaan johtosäännössä.

Hallituksen muut kuin itseoikeutetut jäsenet ja heidän varamiehensä valitaan välittömillä ja salaisilla vaaleilla.

Vaalioikeutettuja 19 §:ssä tarkoitetuissa vaaleissa ovat korkeakoulun henkilökuntaan kuuluvat sekä korkeakoulun opiskelijat.

Opiskelijaksi katsotaan korkeakouluun läsnäolevaksi opiskelijaksi ilmoittautunut henkilö, jolla on oikeus suorittaa korkeakoulussa tutkinto. Hallintoelinten jäseniä valittaessa opiskelijaksi ei kuitenkaan katsota henkilöä, joka 2 momentin mukaan kuuluu henkilökuntaan.

Jos hallintoelimen vaaleilla valittu jäsen hallintoelimen toimikauden aikana siirtyy siitä ryhmästä, josta hänet on valittu, toiseen ryhmään, pysyy hän kuitenkin ensin mainitun ryhmän edustajana hallintoelimen toimikauden loppuun asti.

Korkeakoulun hallitus voi erityisestä syystä myöntää monijäsenisen hallintoelimen muulle kuin itseoikeutetulle jäsenelle tai varajäsenelle tämän omasta pyynnöstä eron kesken toimikauden.

Jos hallintoelimen muu kuin itseoikeutettu jäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai jos hallitus on myöntänyt hänelle eron, tulee varajäsen hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos varajäsen ei enää kuulu korkeakouluun tai jos hänestä on tullut hallintoelimen jäsen taikka hänelle on myönnetty ero, korkeakoulun hallitus määrää asianomaista henkilöryhmää kuultuaan uuden varajäsenen hallintoelimen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Hallitus asettaa vaaleja varten vaalilautakunnan, jonka tehtävänä on huolehtia vaalien toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä.

Tarkemmat vaaleja ja vaalilautakuntaa koskevat määräykset annetaan johtosäännössä.

Hallintoelin kokoontuu, milloin puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään kolme jäsentä sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten pyytää. Hallintoelin on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet jäsenistä on läsnä.

Monijäseninen hallintoelin sekä rehtori, hallintoviraston päätösvaltaa käyttävä virkamies sekä laitoksen ja erillisen laitoksen johtaja tekevät päätöksensä esittelystä. Esittelijän määrää hallintovirasto.

Esittelymenettelyä ei kuitenkaan noudateta opintosuoritusta arvosteltaessa.

Monijäsenisen hallintoelimen kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

Viran täyttämistä ja opiskelijoiden kurinpitoa koskevissa asioissa suoritetaan äänestys samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.

Vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.

Jos valittavia tai määrättäviä on useampia noudatetaan suhteellista vaalitapaa, milloin vähintään viidesosa läsnäolevista sitä vaatii.

Arvosteltaessa opintosuorituksia saavat päätöksentekoon osallistua hallintoelimen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vain vastaavan opintosuorituksen suorittaneet ja dosentin taiteellista tai tieteellistä pätevyyttä ratkaistaessa vain vakinaiset professorit ja apulaisprofessorit. Hallintoelimen muilla jäsenillä on kuitenkin puheoikeus kokouksessa.

Jos hallintoelimessä ei ole riittävästi sellaisia jäseniä, jotka saavat osallistua päätöksentekoon, hallitus määrää hallintoelimeen tarpeellisen määrän lisäjäseniä. Lisäjäsenten toimikausi on sama kuin asianomaisen hallintoelimen.

Tarkempia määräyksiä asioiden käsittelystä annetaan johtosäännössä.

Opetus- ja tutkimusneuvosto tekee virkaehdotuksen professorin ja apulaisprofessorin virkaan sekä esityksen professorin viran täyttämisestä kutsusta. Apulaisprofessorin nimittää korkeakoulun hallitus. Professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä on muutoin voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Hallintojohtajan nimittää tasavallan presidentti. Korkeakoulun muut vakinaiset virkamiehet, joilta vaaditaan korkeakoulututkinto, nimittää hallitus, joka myös ottaa dosentin.

Tuntiopettajan ottamisesta määrätään johtosäännössä.

Muun kuin 29 §:ssä tarkoitetun henkilökunnan nimittää tai ottaa hallintovirasto.

Lehtorin virka voidaan täyttää määräajaksi, vähintään kahdeksi ja enintään viideksi vuodeksi.

Yliassistentin ja assistentin virat täytetään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan siten kuin johtosäännössä määrätään.

Hakemuksesta täytettävän viran julistaa haettavaksi hallintovirasto.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto katsoo, että dosentiksi hakevan kiinnittäminen korkeakouluun on opetuksen ja tutkimustyön kannalta tarkoituksenmukaista, sen on hankittava vähintään kahdelta asiantuntijalta lausunto hakijan taiteellisesta tai tieteellisestä pätevyydestä.

Dosentiksi hakevan on annettava julkinen opetusnäyte, jonka opetus- ja tutkimusneuvosto arvostelee, jollei se erityisestä syystä katso opetusnäytteen antamista tarpeettomaksi, sekä tarvittaessa julkinen näyte esitystaidostaan.

Jos opetus- ja tutkimusneuvosto toteaa hakijan täyttävän dosentin ottamiselle säädetyt kelpoisuusehdot, sen on tehtävä hallitukselle esitys asianomaisen ottamisesta dosentiksi.

Mitä 33 §:ssä säädetään opetus- ja esitysnäytteen antamisesta, noudatetaan myös täytettäessä yliassistentin ja lehtorin virkoja.

Virkavapauden myöntää hallintovirasto. Virkavapautta vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilökunnalle myöntää hallintovirasto.

Professorille, apulaisprofessorille ja hallintojohtajalle myöntää vuotta pitemmäksi ajaksi virkavapauden kuitenkin hallitus.

Virkaatoimittavan virkamiehen ottamisesta päättää hallintovirasto. Virkaatoimittavan professorin, apulaisprofessorin ja hallintojohtajan ottamisesta vuotta pitemmäksi ajaksi päättää kuitenkin hallitus.

Korkeakoulun hallintoelimen ja vaalilautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla siten kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään muutoksenhausta ylemmän hallintoviranomaisen päätökseen, jollei toisin säädetä.

Vaalilautakunnan päätöstä noudatetaan muutoksenhausta huolimatta, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

Valitusta ei saa tehdä korkeakoulun hallintoelimen päätöksestä, joka on yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, eikä päätöksestä, jolla johtosääntö on hyväksytty tai joka koskee apurahaa, avustusta tai stipendiä.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1992.

Tällä asetuksella kumotaan teatterikorkeakoulusta 10 päivänä heinäkuuta 1979 annettu asetus (631/79) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Korkeakoulun hallitus valitaan tämän asetuksen mukaisesti ensimmäisen kerran kaksivuotiskaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1994.

Rehtori ja vararehtori valitaan tämän asetuksen mukaisesti ensimmäisen kerran kolmivuotiskaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1994.

Siihen asti kunnes hallitus, rehtori ja vararehtori on valittu ja näiden toimikaudet alkaneet, jatkavat kumotun asetuksen mukaisessa järjestyksessä valitut hallitus, rehtori ja vararehtori korkeakoulun hallituksena, rehtorina ja vararehtorina.

Opetus- ja tutkimusneuvosto valitaan ensimmäisen kerran toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1992 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 1993.

Jos viran täyttäminen tai muun asian käsittely on kesken silloin, kun tämä asetus tulee voimaan, tai silloin, kun tässä asetuksessa tarkoitetut hallintoelimet aloittavat toimintansa, siirtyvät jatkotoimenpiteet sille hallintoelimelle, jolle asia tämä asetuksen mukaisesti kuuluu.