Viljelijälle maksetaan vuonna 1992 tämän päätöksen mukaisesti maataloustulolain (736/89) mukaista valtion tukea, jota jäljempänä sanotaan pinta-alalisäksi.

Pinta-alalisää voidaan maksaa enintään 850 miljoonaa markkaa. Tuen lopullisen kokonaismäärän päättää maa- ja metsätalousministeriö huomioon ottaen valtion vuoden 1992 tulo- ja menoarvion momentille 30.31.41 osoitetun määrärahan muut käyttötarpeet.

Tässä päätöksessä tarkoitetaan maatilalla yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa, talouskeskuksen käsittävää maatilataloudellista kokonaisuutta, joka kuuluu samalle omistajalle tai haltijalle, yhteisesti samoille omistajille tai haltijoille taikka vaiheittaisessa omistajanvaihdoksessa eri omistajille.

Pinta-alalisän myöntämisen edellytyksenä avoimelle yhtiölle, kommandiittiyhtiölle ja osuuskunnalle on, että avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalaiset yhtiömiehet tai osuuskunnan jäsenet itse työhön osallistuen harjoittavat maatilataloutta. Osakeyhtiön osalta on edellytyksenä, että yli puolet osakeyhtiön äänivallasta on sellaisten henkilöiden omistuksessa, jotka itse työhön osallistuen harjoittavat maatilataloutta ja että näillä henkilöillä yhtiöjärjestyksen mukaan on oikeus määräajassa lunastaa osake sen siirryttyä muun saannon kuin perinnön, testamentin tai osituksen nojalla muulle kuin yhtiön osakkaalle.

Tätä päätöstä sovellettaessa puolisoiksi katsotaan aviopuolisot ja avioliitonomaisissa olosuhteissa elävät, tulo- ja varallisuusverolain (1240/88) 7 §:n 3 momentissa tarkoitetut henkilöt.

Pinta-alalisä voidaan maksaa viljelijälle, joka on 30 päivänä kesäkuuta 1992 omistajana, vuokramiehenä taikka porotilalain (590/69) mukaiseen hallintasopimukseen, testamenttiin, muuhun perintöoikeudelliseen saantoon tai muuhun saantokirjaan perustuvan käyttöoikeuden nojalla hallinnut maatalouden harjoittamiseen käytettyä maatilaa, jonka pellon ala on sanottuna ajankohtana ollut vähintään 3 ja enintään 50 hehtaaria.

Pinta-alalisän määräytymisperusteena ovat maatilaa kohden laskettavat jakoyksiköt, jotka määräytyvät vuoden 1992 kesäkuun lopun tilanteen mukaan.

Edellytyksenä pinta-alalisän myöntämiselle on, että viljelijä tai hänen aviopuolisonsa on syntynyt vuonna 1927 tai sen jälkeen.

Milloin kysymys on 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta yhtymästä taikka 3 kohdassa tarkoitetusta yhteisöstä, pinta-alalisän myöntämisen edellytyksenä on, että vähintään yksi asumisvaatimuksen täyttävistä viljelijöistä taikka vastaavasti yhtiömiehistä, jäsenistä tai osakkaista on syntynyt vuonna 1927 tai sen jälkeen.

Pinta-alalisä voidaan myöntää, jos viljelijä asuu maatilalla tai kulkukelpoista tietä mitaten enintään 12 kilometrin etäisyydellä maatilan talouskeskuksesta. Sama koskee avoimen yhtiön yhtiömiehiä, kommandiittiyhtiön vastuunalaisia yhtiömiehiä ja osuuskunnan jäseniä sekä osakeyhtiön osalta 3 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettuja henkilöitä.

Jos tilan omistaa tai sitä hallitsee useampi kuin yksi henkilö, vähintään yhden heistä on täytettävä 1 momentissa tarkoitettu vaatimus.

Maaseutupiiri voi erityisestä syystä hakemuksesta päättää, että pinta-alalisä maksetaan myös sellaiselle viljelijälle, joka ei täytä 1 momentissa tarkoitettua asumisvaatimusta. Edellytyksenä on tällöin, että viljelijä harjoittaa maatilataloutta omatoimisesti ja saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa.

Jos viljelijä, jonka tila ei täytä 2 §:ssä tarkoitettua maatilan määritelmää, katsotaan peltoalan perusteella suoritettavasta vientikustannusmaksusta annetun lain mukaiseksi maksuvelvolliseksi, hänelle maksetaan edellä määrätystä poiketen pinta-alalisää, jos hän asuu enintään 12 kilometrin etäisyydellä lähimmistä pelloistaan.

Asumisvaatimuksen ei katsota täyttyvän, jos poissaolo maatilalta kestää yhtäjaksoisesti yli kuusi kuukautta, ellei joku maatilan hoitoon osallistuva viljelijän perheenjäsen asu maatilan sijaintipaikalla tai sen läheisyydessä.

Pinta-alalisää ei makseta sellaisen tilan osalta, josta on voimassa maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) 4 §:n mukainen tuotannonmuutossopimus, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) mukainen maataloustuotannon vähentämissopimus, maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89) 9 §:ssä tarkoitettu koko tilaa koskeva sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta, ei kuitenkaan kesannoimissopimus, taikka jota koskee luopumiseläkelain (16/74) 6 §:ssä tarkoitettu maataloustuotannosta luopumissitoumus.

Viljelijän verotettavien tulojen kokonaismäärä saadaan laskemalla yhteen viljelijälle ja hänen puolisolleen kunnallisverotuksessa vuodelta 1990 eri kunnissa vahvistetut verotettavat tulot, ja, jos jompikumpi heistä on osakkaana yhdessä tai useammassa erillisenä verovelvollisena verotettavassa kuolinpesässä, avoimessa yhtiössä tai kommandiittiyhtiössä, siltä osin kuin tulot eivät sisälly heidän veronalaiseen tuloonsa, se osa heidän verotettavista tuloistaan, joka vastaa heidän osuuttaan niissä.

Puolison tuloja ei oteta huomioon, jos avioliitto on solmittu vuoden 1990 jälkeen. Alaikäisen verotettaviin tuloihin on laskettava yhteen myös hänen huollostaan vastaavien vanhempiensa taikka ottovanhempiensa edellä tarkoitettu verotettavien tulojen kokonaismäärä.

Kun tilan omistaa tai sitä hallitsee useampi kuin yksi henkilö, verotettavien tulojen kokonaismääräksi katsotaan niistä osakkaista, jotka itse tai joiden puolisot asuvat maatilalla tai enintään 12 kilometrin etäisyydellä tilan talouskeskuksesta, eniten verotetun henkilön ja hänen puolisonsa yhteenlaskettujen verotettavien tulojen kokonaismäärä.

Jos 3 momentissa tarkoitettu eniten verotettu osakas tai hänen puolisonsa ei työskentele maatilalla, maaseutupiiri voi kohtuussyistä yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen sanotun momentin määräyksestä ja hyväksyä pinta-alalisän määräytyväksi muun osakkaan tulojen perusteella.

Jos viljelijän 11 §:ssä tarkoitettu verotettavien tulojen kokonaismäärä on enintään 90 000 markkaa, pinta-alalisä maksetaan jakoyksikköä kohden täysimääräisenä. Kokonaismäärän ylittäessä 150 000 markkaa pinta-alalisää ei makseta.

Pinta-alalisä maksetaan 40 prosentilla korotettuna, jos viljelijä tai hänen puolisonsa on hankkinut omistukseen ensimmäisen tilansa vuonna 1984 tai sen jälkeen ja jos viljelijä tai hänen puolisonsa on syntynyt vuonna 1954 tai sen jälkeen. Lisäksi edellytetään, että viljelijän ja hänen puolisonsa verotettavien tulojen kokonaismäärä on yhteensä enintään 90 000 markkaa. Mikäli sanottujen tulojen kokonaismäärä on yli 90 000 markkaa, ei pinta-alalisää suoriteta korotettuna, mutta kyseisestä tulojen määrästä jätetään huomioon ottamatta 60 000 markkaa.

Milloin kysymys on 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta yhtymästä taikka 3 kohdassa tarkoitetusta yhteisösta, pinta-alalisä voidaan maksaa 1 momentissa tarkoitetulla tavalla korotettuna, jos yhtymä tai yhteisö on hankkinut omistukseensa ensimmäisen tilansa vuonna 1984 tai sen jälkeen ja jos kaikki yhtymän tai yhteisön tilalla asuvat osakkaat ovat syntyneet vuonna 1954 tai sen jälkeen.

Jakoyksiköiden lukumäärää laskettaessa otetaan huomioon sellainen maatilaan kuuluva pelto, jota on vuoden 1992 kasvukauden aikana viljelty tai tuotantopanoksia uhraamalla muuten käytetty maataloustuotantoon taikka hoidettu normaalin viljelykierron mukaisesti kesantona tai josta pellon kesannoimissopimuksista ja -palkkioista annettujen valtioneuvoston päätösten (43/90, 25/91 ja 66/92) mukaisesti maksetaan kesannoimispalkkiota.

Jakoyksiköt peltoalasta määräytyvät seuraavasti:

Jos kotieläimistä kertyneiden jakoyksiköiden kokonaismäärä on 20 §:ssä määritellyillä alueilla 1 ja 6 vähemmän kuin kaksi ja kokonaismäärä vastaavasti alueilla 2-5 on vähemmän kuin kolme, pinta-alalisää ei makseta kotieläinten osalta lainkaan.

Kotieläimiä, joita on pidetty kotieläintuotannon ohjaamisesta annettujen lupasäännösten tai maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annettujen säännösten nojalla tehtyjen sopimusten vastaisesti, ei oteta huomioon jakoyksiköitä laskettaessa.

Jos kotieläinten määrä 30 päivänä kesäkuuta 1992 on tilapäisesti alentunut, voidaan pinta-alalisää maksaa vuoden 1991 keskimääräisen eläinluvun mukaan edellyttäen, että tuotanto on jatkuvaa.

Pinta-alalisää ei makseta tuottajalle, joka maataloustuotannon vähentämissopimuksista vuonna 1992 annetun valtioneuvoston päätöksen (64/92, muut. 300/92) perusteella on luopunut maataloustuotannosta kokonaan. Jos tuottaja on edellä mainitun päätöksen perusteella luopunut vain jostakin tuotannonhaarasta, ei luopumisen kohteena olevista eläimistä tai pellosta makseta pinta-alalisää.

Pinta-alalisä lasketaan siten, että jakoyksiköt peltoalasta ja kotieläimistä lasketaan yhteen ja pyöristetään saatu jakoyksikkömäärä jakoyksikön tarkkuudella alaspäin lähimpään täyteen jakoyksikköön.

Edellä 1 momentin mukaan pyöristetty jakoyksikköjen lukumäärä kerrotaan maatilahallituksen yhtä jakoyksikköä kohti vahvistamalla markkamäärällä. Näin saatua pinta-alalisää korotetaan tai alennetaan sen mukaan kuin 12, 13 ja 19 §:ssä on määrätty.

Edellä 18 §:n mukaan laskettu pinta-alalisä maksetaan alueittain korotettuna siten, että pinta-alalisän määrä on 20 §:ssä mainitulla alueella 4 (Keski-Suomi) 10 prosenttia ja alueella 3 (Pohjois-Suomen etelävyöhyke) 20 prosenttia, alueella 2 (Pohjois-Suomen keskivyöhyke) 30 prosenttia ja alueella 1 (Pohjois-Suomen pohjoisvyöhyke) 50 prosenttia alueen 5 (Etelä-Suomi) määrää korkeampi.

Pinta-alalisä maksetaan 20 §:ssä tarkoitetulla alueella 6 (saaristo) 30 prosenttia alueen 5 (Etelä-Suomi) määrää korkeampana.

Korotus suoritetaan sen mukaisesti, millä alueella maatilan talouskeskus sijaitsee.

Pinta-alalisä myönnetään hakemuksesta. Hakuajasta ja sen tiedottamisesta hakijoille päättää maatilahallitus. Hakemus on toimitettava sen kunnan maatalouslautakunnalle, missä maatilan talouskeskus sijaitsee.

Jos hakemus on toimitettu maatalouslautakunnalle maatilahallituksen asettaman määräajan päätyttyä ja myöhästymisen voidaan katsoa johtuneen hyväksyttävästä syystä, voi maatalouslautakunta myöntää pinta-alalisän hakemuksen myöhästymisen estämättä.

Jos hakemuksen ratkaiseminen ei kuulu sen maatalouslautakunnan toimivaltaan, jolle hakemus on annettu, tulee maatalouslautakunnan lähettää merkinnöin saapumisajasta hakemus ja käsittelyssä tarpeelliset, saatavissa olevat verotustiedot sille maatalouslautakunnalle, joka pinta-alalisästä päättää.

Pinta-alalisän myöntämisestä päättää ja pinta-alalisän suorittaa siihen oikeutetuille 21 §:ssä tarkoitettu maatalouslautakunta maatilahallituksen määräämältä valtion postisiirtotililtä. Pinta-alalisä maksetaan sen saajalle tai saajan hakemuksessa tai muuten kirjallisesti määräämälle postisiirto- tai pankkitilille.

Jos hakija on saanut pinta-alalisää perusteettomasti tai enemmän kuin tämän päätöksen mukaan olisi voitu myöntää, noudatetaan liikaa maksetun määrän takaisinperimisen osalta, mitä maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta annetussa laissa (88/71) on säädetty.

Tarkempia määräyksiä tämän päätöksen täytäntöönpanosta antaa maatilahallitus.

Tämä päätös tulee voimaan 13 päivänä toukokuuta 1992.