Tämä päätös koskee vaarallisten aineiden kuljettamista rautatiellä sekä tällaisia aineita sisältävien vaunujen ratapihoilla tapahtuvaa käsittelyä samoin kuin aineiden pakkaamista ja kuormaamista rautatiekuljetusta varten ellei 2, 3 tai 4 momentista muuta johdu. Radioaktiivisten aineiden kuljetuksessa saa noudattaa myös voimassa olevia RID-määräyksiä.

Jos vaarallisten aineiden kuljetus alkaa tai päättyy muualla kuin Suomessa, sovelletaan niiden rautatiekuljetukseen Suomessa joko tätä päätöstä tai kansainvälisen rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) liitteen B (CIM) liitteenä olevia RID-määräyksiä.

Suomen ja Itsenäisten Valtioiden Yhteisön (IVY) välisissä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa noudatetaan vuonna 1947 tehdyn Suomen ja Neuvostoliiton suoran rautatieyhdysliikennesopimuksen kuljetustariffin liitteen n:o 8 määräyksiä vaarallisten aineiden kuljettamisesta Suomen ja Neuvostoliiton rautatieyhdysliikenteessä.

Kuljetettaessa vaarallisia aineita rautateitse Suomen ja muiden kansainväliseen rautatiekuljetuksia koskevaan yleissopimukseen (COTIF) liittyneiden maiden välillä on noudatettava RID-määräyksiä.

Puristettujen, nesteytettyjen ja paineen alaisena liuotettujen kaasujen kuljettamisesta on lisäksi voimassa, mitä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä määrätään.

Määräykset aineista ja esineistä, joiden kuljettaminen rautatiellä on niiden vaarallisuuden vuoksi sallittu vain erityisin ehdoin tai joiden kuljetus on kielletty, annetaan tämän päätöksen liitteessä.

Suomessa toimivaltainen viranomainen on liikenneministeriö. Muita toimivaltaisia viranomaisia ovat teknillinen tarkastuskeskus muiden kuin radioaktiivisten aineiden osalta ja säteilyturvakeskus radioaktiivisten aineiden osalta siten kuin siitä tässä päätöksessä tarkemmin määrätään.

Lähettäjä on vastuussa siitä, että hänen kuljetettavaksi jättämänsä aine tai esine sekä sen pakkaus ja merkinnät ovat tämän päätöksen määräysten mukaisia ja että tavaran nimi tulee oikein merkityksi rahtikirjaan.

Tätä päätöstä sovellettaessa vaaralliset aineet luokitellaan seuraavasti:

Tarkemmat määräykset vaarallisten aineiden luokituksesta ovat tämän päätöksen liitteessä sekä liikenneministeriön antamissa ohjeissa.

Teknillinen tarkastuskeskus määrää epäselvissä tapauksissa räjähdystarvikkeiden RID-määräysten mukaisen luokituksen. Tarkastuskeskus voi edellyttää, että räjähdystarvikkeen lähettäjän on esitettävä testaustulokset testeistä luokituksen selvittämiseksi.

Vaarallinen aine on pakattava tässä päätöksessä tarkoitettua kuljettamista varten siten, ettei pakkaus matkalla kuljetuksen rasituksista aukea tai höllenny.

Niiden pakkauksen osien, jotka joutuvat suoraan kosketukseen vaarallisten aineiden kanssa, tulee olla sellaisia, että ne kestävät kuljetettavan vaarallisen aineen sekä kemiallisen että mahdollisen muun vaikutuksen. Näissä pakkauksen osissa ei saa käyttää sellaisia aineita, jotka voivat reagoida sisällön kanssa, muodostaa sisällön kanssa vaarallisia yhdisteitä tai heikentää merkittävästi pakkausta.

Pakkauksen tulee myös kestää sisällöstä mahdollisesti aiheutuvat paineen vaihtelut. Tarvittaessa on käytettävä sopivia paineentasauslaitteita.

Kolleissa on oltava tämän päätöksen liitteenä olevien määräysten mukaiset merkinnät.

Kollin saa pakata erilliseen lisäpäällykseen, joka ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa kuljetettavaa ainetta koskevien pakkausmääräysten kanssa. Lisäpäällyksessä tulee myös aina olla määräysten mukaiset varoituslipukkeet.

Tämän päätöksen liitteessä on määrätty ne muovipakkaustyypit, joiden tulee olla teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymiä ja tarkastuskeskuksen hyväksymän laboratorion testaamia. Hyväksymistä koskevaan hakemukseen on kolmena kappaleena liitettävä tarpeellinen selvitys tuotteesta ja sen käytöstä sekä koeselostus.

Mikäli muilta kuin 1 momentissa tarkoitetuilta pakkauksilta edellytetään tyyppihyväksyntää, on niiden oltava teknillisen tarkastuskeskuksen tai teknillisen tarkastuskeskuksen valtuuttaman yhteisön hyväksymiä tai RID-määräysten tai vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) määräysten tarkoittaman toimivaltaisen viranomaisen tai tämän valtuuttaman yhteisön hyväksymiä.

Tyyppihyväksytyn muovipakkauksen sallittu käyttöaika, joka lasketaan pakkauksen valmistuspäivämäärästä, on viisi vuotta. Käyttöaika voi olla viittä vuotta lyhyempikin, mikäli liikenneministeriö niin määrää.

Pakkaustyypit on testattava teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymässä laboratoriossa.

Vaarallisten aineiden pakkauksina saa käyttää myös voimassa olevien RID- tai ADR-määräysten mukaan tyyppihyväksyttyjä pakkauksia tai suurpakkauksia (IBC). Näitä pakkauksia ja suurpakkauksia saa käyttää niiden aineiden kuljetukseen, joiden kuljetukseen ne ovat RID- tai ADR-määräysten mukaan sallitut. Ilman ulkopakkausta lähetettävien muusta kuin HD-polyeteenista valmistettujen muoviastioiden pudotuskoe on RID- ja ADR-määräyksistä poiketen kuitenkin tehtävä -40 °C lämpötilassa. Rahtikirjaan tai vastaavaan asiakirjaan on lisättävä teksti "pakkaus RID/ADR-määräysten mukainen".

Jos enintään 450 litran tilavuisen tai nettomassaltaan enintään 400 kilon pakkauksen kuljetus alkaa tai päättyy muualla kuin Suomessa saa pakkauksena käyttää myös vaarallisten aineiden kansainvälisten vesi- tai ilmakuljetusmääräysten mukaisia pakkauksia ja varoitusmerkintöjä (IMDG- ja ICAO-TI-määräykset). Yhteenpakkauksen osalta saa noudattaa myös meri- tai ilmakuljetusmääräyksiä.

Käytettäessä 1 momentissa tarkoitettuja pakkauksia ei räjähdystarvikkeita, hapettavia aineita ja orgaanisia peroksideja saa kuormata samaan vaunuun tässä päätöksessä tarkoitettujen muiden vaarallisten aineiden kanssa.

Teknillisellä tarkastuskeskuksella on tarvittaessa, ja erityisesti, mikäli pakkaus särkyessään aiheuttaa haittaa tai vaaraa, oikeus suorituttaa määräämässään laboratoriossa testejä sen varmistamiseksi, että sarjatuotteena valmistettu pakkaus täyttää kyseiselle pakkaustyypille asetetut vaatimukset.

Lähettäjä, kuljetuksen suorittaja ja vastaanottaja ovat velvollisia ilmoittamaan teknilliselle tarkastuskeskukselle pakkausten rakenteen rikkoutumisista.

Teknillinen tarkastuskeskus pitää rekisteriä Suomessa tyyppihyväksytyistä pakkauksista.

Radioaktiivisten aineiden pakkausten osalta toimivaltainen viranomainen on säteilyturvakeskus.

Vaarallisen aineen kuljettamiseen tarkoitetun kaluston rakenteen on oltava kestävä ja tarkoitukseen sopiva, jotta vaarallista ainetta voidaan siinä kuljettaa niin turvallisesti kuin se ottaen huomioon kuljetettavan aineen ominaisuudet kohtuuden mukaan on mahdollista.

Vaunujen rakenneaineet eivät saa olla sellaisia, että ne voivat helposti muodostaa kuljetettavien vaarallisten aineiden kanssa vaarallisia yhdisteitä.

Vaarallisia aineita kuljettavassa vaunussa ja säiliövaunussa on oltava aineen vaarallisuudesta kertovat tässä päätöksessä määrätyt varoituslipukkeet tai niitä vastaavat pysyvät merkinnät. Vaarallisia aineita kuljetettaessa säiliövaunussa on oltava lisäksi tässä päätöksessä määrätyt vaaratunnuskilvet. Jos varoituslipukkeita tai vaaratunnuskilpiä ei määrätä käytettäväksi, on ne poistettava tai peitettävä.Lähettäjän ja vastaanottajan on huolehdittava kuormaamansa vaunun ja säiliövaunun varoituslipukkeiden tai niitä vastaavien pysyvien merkintöjen kiinnittämisestä ja poistamisesta. Muussa tapauksessa rautatien tulee huolehtia vaunujen merkitsemisestä.

Kontissa on oltava näiden määräysten mukaiset varoituslipukkeet.

Kuormauksen suorittajan ja vastaanottajan on huolehdittava kontin varoituslipukkeiden kiinnittämisestä ja poistamisesta.

Säiliöiden ja niiden sulkemislaitteiden tulee olla kaikilta osin riittävän lujia ja siten valmistettuja, etteivät ne kuljetuksen aikana aukea ja että ne kestävät normaalin kuljetuksen rasitukset ottaen huomioon myös säiliössä mahdollisesti kehittyvä paine.

Täyttö- ja tyhjennyslaitteiden tulee olla siten suunniteltuja ja sijoitettuja, ettei vaarallista ainetta pääse vuotamaan tai vaarallisessa määrin haihtumaan täytön tai tyhjennyksen aikana.

Säiliöiden tai niiden suojaverhouksen rakenneaineet, jotka joutuvat sisällön kanssa kosketukseen, eivät saa sisältää sisällön kanssa vaarallisesti reagoivia tai vaarallisia yhdisteitä muodostavia aineita taikka säiliön rakenneainetta merkittävästi heikentäviä aineita.

Säiliön valmistaja tai maahantuoja ei saa luovuttaa säiliötä, ennen kuin teknillinen tarkastuskeskus tai sen piiritoimisto on todennut, että säiliö on tämän päätöksen määräysten mukainen.

Jos ulkomailla valmistetun ja maahantuodun säiliön tarkastukset ja testit on suorittanut teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymä tarkastuslaitos Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti ja tästä esitetään asianmukainen todistus selvityksineen, tarkastusta ei tarvitse uusia, jollei erityistä syytä tarkastuksen uusimiseen ilmene.

Säiliöt on määräaikaistarkastettava vähintään kahdeksan vuoden välein. Lisäksi on vähintään neljän vuoden välein tehtävä säiliön ja sen varusteiden tiiviys- ja toimintatarkastus. Liikenneministeriö voi määrätä näitä lyhyemmätkin tarkastusaikavälit ja määrätä, milloin tarkastus on tehtävä vaurion tai muun syyn johdosta.

Teknillinen tarkastuskeskus voi hyväksyä Valtionrautateiden palveluksessa olevan tarkastajan tekemään tämän päätöksen liitteenä olevien määräysten lisäyksissä X ja XI tarkoitettuja muiden kuin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien säiliöiden tarkastuksia.

Säiliökontissa on oltava näiden määräysten mukaiset varoitusmerkinnät.

Lähettäjän ja vastaanottajan on huolehdittava säiliökonttien varoitusmerkintöjen kiinnittämisestä ja poistamisesta.

Säiliövaunujen merkintämääräykset ovat §:ssä 16.

Jos säiliökontin kuljetus alkaa tai päättyy muualla kuin Suomessa, saa säiliökonttina käyttää myös vaarallisten aineiden kansainvälisten rautatiekuljetus-, tiekuljetus- ja vesikuljetusmääräysten mukaisia säiliökontteja ja varoitusmerkintöjä (RID-, ADR- ja IMDG-määräykset).

Radioaktiivisten aineiden säiliöiden osalta toimivaltainen viranomainen on säteilyturvakeskus.

Kuljettamisessa on ottamalla huomioon kuljetettavan aineen laatu, määrä ja kuljetustapa noudatettava tarpeellista varovaisuutta.

Kuormauksen suorittajan on huolehdittava siitä, että vaunu ja kontti on kuormattu tämän päätöksen yhteenkuormausmääräysten mukaisesti.

Veturinkuljettajille, junasuorittajille sekä vaihtotöistä ja vaarallisten aineiden kuormaamisesta ja purkamisesta vastaaville henkilöille tulee antaa koulutusta vaarallisten aineiden kuljettamisesta ja käsittelystä. Koulutuksen päätavoitteena on saada asianomainen tietoiseksi vaarallisten aineiden kuljetukseen, kollien käsittelyyn ja varastointiin liittyvistä riskeistä ja antaa tarvittava perustieto onnettomuustilanteiden välttämiseksi sekä antaa perustiedot onnettomuustilanteessa välttämättömiin toimiin ryhtymisestä ihmisten ja ympäristön suojaamiseksi sekä vaikutusten rajoittamiseksi. Koulutusta tulee antaa ainakin seuraavista aiheista siltä osin, kun aihe liittyy asianomaisen henkilöstöryhmän työtehtäviin: a) yleiset vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat määräykset; b) vaarallisten aineiden kuljetusten yleisimmät vaaratyypit ja aineiden ominaisuudet; c) toimenpiteet onnettomuuden satuttua (ensiapu, perustiedot suojavälineiden käytöstä jne.); d) varoituslipukkeet, vaunujen merkintä ja asiakirjat; e) yhteenkuormauskiellot samaan vaunuun tai konttiin; ja f) turvallisuustoimenpiteet vaarallisten aineiden kuormauksen ja purkamisen aikana.

Koulutuksen vähimmäispituudet eri henkilöstöryhmille ovat: a) veturinkuljettajille, junasuorittajille ja vaihtotöistä vastaaville henkilöille vähintään 8 tuntia; ja b) vaarallisten aineiden kuormaamisesta ja purkamisesta vastaaville henkilöille vähintään 20 tuntia.

Kiireellisissä pelastustehtävissä toimittaessa saa tämän päätöksen määräyksistä poiketa, jos näiden määräysten noudattaminen vaikeuttaa pelastustoimintaa.

Teknillinen tarkastuskeskus voi muiden kuin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien pakkausten ja säiliöiden osalta myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa tarpeellisiksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia tämän päätöksen liitteen määräyksistä. Samoin teknillinen tarkastuskeskus voi myöntää tarpeelliseksi katsomillaan ehdoilla poikkeuksia räjähdystarvikkeiden kuljetukseen käytettävien konttien materiaalia koskevista määräyksistä.

Säteilyturvakeskus voi radioaktiivisten aineiden kuljetukseen myöntää hakemuksesta yksittäistapauksissa poikkeuksia tämän päätöksen liitteen määräyksistä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja poikkeuksia voidaan myöntää vain, jos tämän päätöksen määräysten noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta, ja tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.

Liikenneministeriö voi sen lisäksi, mitä 28 §:ssä säädetään, myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia tämän päätöksen määräyksistä, jos niiden noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa hankaluutta, ja tarkoitettu turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.

Liikenneministeriö voi tarvittaessa antaa tarkempia ohjeita tämän päätöksen soveltamisesta.

Teknillinen tarkastuskeskus voi tarvittaessa antaa muiden kuin radioaktiivisten aineiden kuljetukseen käytettävien pakkausten ja säiliöiden osalta samoin kuin räjähdystarvikkeiden kuljetukseen käytettävien konttien materiaalin osalta tarkempia ohjeita tämän päätöksen liitteenä olevien määräysten soveltamisesta.

Säteilyturvakeskus voi antaa tarvittaessa radioaktiivisten aineiden kuljetuksen osalta tarkempia ohjeita tämän päätöksen liitteenä olevien määräysten soveltamisesta.