1992

371/1992 Mittayksikköasetus

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta 14 päivänä huhtikuuta 1965 annetun lain (219/65) 4 §:n 2 momentin ja 10 §:n nojalla, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä huhtikuuta 1992 annetussa laissa (321/92):

 1 luku Perusyksiköt
1 § Perusyksiköiden määritelmät

Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa mainitut kansainvälisen mittayksikköjärjestelmän (SI) perusyksiköt määritellään seuraavasti:

 1)

pituuden yksikkö metri on sellaisen matkan pituus, jonka valo kulkee tyhjiössä aikavälissä 1/299 792 458 sekuntia;

2)

massan yksikkö kilogramma on yhtä suuri kuin kansainvälisen prototyypin massa;

3)

ajan yksikkö sekunti on 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jakson aika, joka vastaa cesiumin 133-atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä;

4)

sähkövirran yksikkö ampeeri on sellainen ajallisesti muuttumaton sähkövirta, joka kulkiessaan kahdessa suorassa yhdensuuntaisessa, äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa, joiden poikkileikkaus on ympyrä ja jotka ovat yhden metrin etäisyydellä toisistaan tyhjiössä, aikaansaa johtimien välille 2 · 10 -7 newtonin voiman metriä kohti;

5)

lämpötilan yksikkö kelvin, termodynaamisen lämpötilan yksikkö, on 1/273,16 veden kolmoispisteen (termodynaamisesta) lämpötilasta;

6)

ainemäärän yksikkö mooli on sellaisen systeemin ainemäärä, joka sisältää yhtä monta keskenään samanlaista perusosasta, kuin 0,012 kilogrammassa 12 C on atomeja. Perusosaset voivat olla atomeja, molekyylejä, ioneja, elektroneja, muita hiukkasia tai sellaisten hiukkasten määriteltyjä ryhmiä;

7)

valovoiman yksikkö kandela on sellaisen säteilijän valovoima, joka tiettyyn suuntaan lähettää monokromaattista 540 · 10 12 hertsin taajuista säteilyä ja jonka säteilyintensiteetti tähän suuntaan on 1/683 wattia steradiaania kohti.

2 § Perusyksiköiden tunnukset

Perusyksiköiden tunnukset ovat:

Suure

Yksikkö

Tunnus

pituus

metri

m

massa

kilogramma

kg

aika

sekunti

s

sähkövirta

ampeeri

A

termodynaaminen

lämpötila

kelvin

K

ainemäärä

mooli

mol

valovoima

kandela

cd
2 luku Muut SI-yksiköt
3 § Täydennysyksiköt

Täydennysyksiköt ovat dimensiottomia yksiköitä. Seuraavat täydennysyksiköt ovat sallittuja:

Suure

Yksikkö

Tunnus

Selitys

tasokulma

radiaani

rad

1 rad = 1 m/m

avaruuskulma

steradiaani

sr

1 sr = 1 m 2 /m 2

Tasokulman yksikkö radiaani on tasokulma, joka ympyrän kehältä erottaa ympyrän säteen pituisen kaaren.

Avaruuskulman yksikkö steradiaani on avaruuskulma, joka sen kärjen sijaitessa pallon keskipisteessä leikkaa pallon pinnasta alan, joka on yhtäsuuri kuin sellaisen neliön ala, jonka sivuna on pallon säde.
4 § Johdannaisyksiköt

Johdannaisyksiköt johdetaan perus- ja täydennysyksiköistä kerto- ja jakolaskun avulla siten, että numerokertojana on 1.
5 § Johdannaisyksiköt, joilla on erityisnimiä

Johdannaisyksiköille saadaan käyttää erityisnimiä ja -tunnuksia seuraavasti:

Suure

Yksikkö

Tunnus

Selitys

taajuus

hertsi

Hz

1 Hz = 1 s -1

voima

newton

N

1 N = 1 kgm/s 2

paine, jännitys

pascal

Pa

1 Pa = 1 N/m 2

energia, työ

joule

J

1 J = 1 Nm

teho

watti

W

1 W = 1 J/s

sähkövaraus

coulombi

C

1 C = 1 As

jännite

voltti

V

1 V = 1 W/A

kapasitanssi

faradi

F

1 F = 1 C/V

resistanssi

ohmi

Ω

1 Ω= 1 V/A

konduktanssi

siemens

S

1 S = 1 A/V

magneettivuo

weber

Wb

1 Wb = 1 Vs

magneettivuon tiheys

tesla

T

1 T = 1 Wb/m 2

induktanssi

henry

H

1 H = 1 Vs/A

celsiuslämpötila

celsiusaste

°C

1 °C = 1 K

valovirta

lumen

lm

1 lm = 1 cd·sr

valaistusvoimakkuus

luksi

lx

1 lx = 1 lm/m 2

aktiivisuus

becquerel

Bq

1 Bq = 1 s -1

absorboitunut annos

gray

Gy

1 Gy = 1 J/kg

ekvivalenttiannos

sievert

Sv

1 Sv = 1 J/kg

Perus- ja täydennysyksiköiden avulla johdetut yksiköt voidaan ilmaista myös käyttäen 1 momentissa mainittuja erityisnimiä ja -tunnuksia.
6 § Mittayksiköiden kerrannaiset

Mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa mainituista perusyksiköistä ja tämän asetuksen 3–5 §:ssä mainituista täydennys- ja johdannaisyksiköistä voidaan muodostaa kerrannaisia seuraavien etuliitteiden avulla:

Etuliite

Tunnus

Tekijä, jolla mittayksikkö tulee kerrotuksi

jotta

Y

1 000 000 000 000 000 000 000 000

= 10 24

tsetta

Z

1 000 000 000 000 000 000 000

= 10 21

eksa

E

1 000 000 000 000 000 000

= 10 18

peta

P

1 000 000 000 000 000

= 10 15

tera

T

1 000 000 000 000

= 10 12

giga

G

1 000 000 000

= 10 9

mega

M

1 000 000

= 10 6

kilo

k

1 000

= 10 3

hehto

h

100

= 10 2

deka

da

10

= 10 1

desi

d

0,1

= 10 -1

sentti

c

0,01

= 10 -2

milli

m

0,001

= 10 -3

mikro

µ

0,000001

= 10 -6

nano

n

0,000 000 001

= 10 -9

piko

p

0,000 000 000 001

= 10 -12

femto

f

0,000 000 000 000 001

= 10 -15

atto

a

0,000 000 000 000 000 001

= 10 -18

tsepto

z

0,000 000 000 000 000 000 001

= 10 -21

jokto

y

0,000 000 000 000 000 000 000 001

= 10 -24

Jos mittayksikön nimeen sisältyy jokin edellä mainittu etuliite, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vaihtamalla tämä etuliite toiseen etuliitteeseen. Jos mittayksikön merkintä on muodostettu lausekkeena yhden tai useamman mittayksikön merkinnän avulla, muodostetaan mittayksikön kerrannaiset vastaavalla menettelyllä näiden mittayksiköiden kerrannaisista.
7 § SI-yksiköiden kerrannaiset, joilla on erityisnimi

Seuraavilla SI-yksiköiden kerrannaisilla on erityisnimi ja -tunnus:

Suure

Yksikkö

Tunnus

Selitys

tilavuus

litra

l tai L

1 l = 1 dm 3

massa

tonni

t

1 t = 1000 kg

paine

baari

bar

1 bar = 10 5 Pa

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.
3 luku Muut sallitut yksiköt
8 § SI- yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt

Seuraavat SI-yksiköiden perusteella määritellyt lisäyksiköt ovat sallittuja, vaikkeivät ne ole SI-yksiköiden kymmenjärjestelmän mukaisia kerrannaisia:

Suure

Yksikkö

Tunnus

Selitys

aika

minuutti

min

1 min = 60 s

tunti

h

1 h = 60 min

vuorokausi

d

1 d = 24 h

tasokulma

kierros

1 kierros = 2π rad

aste

°

1 ° = (π/180) rad

minuutti

'

1 ' = (1/60)°

sekunti

"

1 " = (1/60)'

gooni

gon

1 gon = (π200) rad

Edellä 1 momentissa mainituista yksiköistä ainoastaan goonin kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.
9 § Koetulosten avulla määritellyt yksiköt

Seuraavat kokeellisesti määritellyt yksiköt ovat sallittuja:

Suure

Yksikkö

Tunnus

Selitys

massa

atomimassayksikkö

u

1 u ≈ 1,660 5402. 10 -27 kg

energia

elektronivoltti

eV

1 eV ≈ 1,602 177 33. 10 -19 J

Atomimassayksikkö on yhtäsuuri kuin 1/12 sen atomin massasta, jonka ytimenä on 12 C.

Elektronivoltti on yhtäsuuri kuin se liike-energia, jonka elektroni saa läpäistessään tyhjössä yhden voltin suuruisen potentiaalieron.

Edellä 1 momentissa mainittujen yksiköiden kanssa voidaan käyttää 6 §:n mukaisia etuliitteitä.
10 § Erikoisaloilla sallitut yksiköt

Alla mainituilla erikoisaloilla saadaan käyttää myös seuraavia yksiköitä:

Suure ja erikoisala, jolla sen käyttö on sallittu

Yksikkö

Tunnus

Selitys

pituus merenkulussa

meripeninkulma

mpk

1 mpk = 1852 m

nopeus merenkulussa

solmu

solmu

1 solmu = 1852 m/h

jalokivien ja aitojen helmien massa

karaatti

1 karaatti = 0,2 g

langan pituusmassa tekstiiliteollisuudessa

tex

tex

1 tex = 10 -6 kg/m

pinta-ala maa- ja

aari

a

1 a = 100 m 2

metsätaloudessa

hehtaari

ha

1 ha = 10 000 m 2

paine verenpaineen ja muiden kehon nesteiden mittauksessa

elohopeamillimetri

mmHg

1 mmHg = (101325/760) Pa

optinen taittokyky

dioptria

1 dioptria = 1 m -1

tehollinen poikkipinta-ala ydintekniikassa

barni

b

1 b = 10 -28 m 2

Edellä 1 momentissa mainitun karaatin, texin, dioptrian ja barnin kanssa saadaan käyttää 6 §:ssä mainittuja etuliitteitä.
4 luku Täydentävät säännökset
11 § Yhdistelmäyksiköt

Tässä asetuksessa mainituista yksiköistä saadaan kerto- ja jakolaskun avulla muodostaa uusia yksiköitä.
12 § Lämpötila- ja aika-asteikot

Termodynaamisen lämpötilan määrittämiseen käytetään kahdeksannentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1987 tekemään päätökseen perustuvaa kansainvälistä lämpötila-asteikkoa (IT590). Celsiuslämpötila t määritellään kahden termodynaamisen lämpötilan T ja T 0 erotuksena (t = T - T 0), jossa T 0 = 273,15 K.

Suomen normaaliaika on kaksi tuntia edellä koordinoitua yleisaikaa (UTC). Koordinoitu yleisaika on viidennentoista yleisen paino- ja mittakonferenssin vuonna 1975 vahvistama asteikko. Aika-asteikkoa pitää yllä kansainvälinen paino- ja mittatoimisto, jonka päätöksellä koordinoitu yleisaika säädetään karkaussekunteja hyväksi käyttäen vastaamaan nollameridiaanin keskiaurinkoaikaa.
13 § Poikkeukset

Jos lakisääteisessä mittaamisessa johonkin erikoistarkoitukseen tarvitaan perusyksiköistä tai muusta tässä asetuksessa tarkoitetusta yksiköstä poikkeavaa yksikköä, on se määriteltävä samassa asetuksessa tai päätöksessä, jonka perusteella sitä käytetään.
14 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1992.

Tällä asetuksella kumotaan yhteisen keskiajan käytäntöönottamisesta Suomessa 12 päivänä maaliskuuta 1920 annettu asetus (61/20).

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo