1992

370/1992 Vakausasetus

Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä säädetään mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta 14 päivänä huhtikuuta 1965 annetun lain (219/65) nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Valvontaviranomaiset

Mittaamisvälineiden vakaamisesta annettujen säännösten ja määräysten noudattamista valvovat, sen mukaan kuin mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta annetussa laissa (219/65), jäljempänä vakauslaki, säädetään, teknillisen tarkastuskeskuksen ohella lääninhallitukset.

2 § Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

jäljitettävyydellä mittaustuloksen yhteyttä mittanormaalien katkeamattoman vertailuketjun kautta asianmukaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin mittanormaaleihin;

2)

tyyppihyväksynnällä teknillisen tarkastuskeskuksen antamaa päätöstä, jolla todetaan, että mittaamisväline on sille asetettujen vaatimusten mukainen;

3)

ensivakauksella aikaisemmin vakaamattoman mittaamisvälineen vakausta;

4)

määräaikaisvakauksella mittaamisvälineen vakausta tietyin määräajoin; sekä

5)

uusintavakauksella sellaisen mittaamisvälineen vakausta, jota on korjattu tai josta muuten on sinetit rikottu tai leima tuhoutunut.

3 § Vaattujen mittaamisvälineiden jäljitettävyys

Teknillinen tarkastuskeskus huolehtii tämän asetuksen mukaisesti vaattujen mittaamisvälineiden jäljitettävyydestä kansallisiin mittanormaaleihin.

2 luku Mittaamisvälineen tyyppihyväksyntä
4 § Mittaamisvälineelle asetetut vaatimukset

Mittaamisvälineen on sovelluttava käyttötarkoitukseensa eivätkä sen mittaustekniset ominaisuudet saa vakausten välillä olennaisesti muuttua. Mittaamisvälineen näyttämän on oltava selvä, yksiselitteinen ja helposti luettavissa. Näyttämä saa poiketa oikeasta arvosta enintään teknillisen tarkastuskeskuksen määräämällä tavalla. Mittaamisvälineen on lisäksi täytettävä teknillisen tarkastuskeskuksen sille erikseen asettamat rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset.

5 § Tyyppihyväksynnän hakeminen

Mittaamisvälineen tyyppihyväksyntää haetaan teknilliseltä tarkastuskeskukselta.

6 § Tyyppitarkastus

Ennen tyyppihyväksyntää mittaamisväline on tyyppitarkastettava.

Tyyppitarkastuksessa mittaamisvälinetyypin rakenne, näyttämän tarkkuus ja mittaustekninen toimintavarmuus tutkitaan ja verrataan mittaamisvälineelle säännöksissä ja määräyksissä asetettuihin vaatimuksiin. Tyyppitarkastus tehdään joko teknillisessä tarkastuskeskuksessa tai tarkastuskeskuksen hyväksymässä muussa paikassa.

Teknillinen tarkastuskeskus voi tyyppitarkastuksessa käyttää kansainvälisten suositusten nojalla päteväksi todettujen laboratorioiden mittaus- ja testaustuloksia.

7 § Tyyppihyväksynnän myöntäminen

Jos tyyppitarkastuksessa mittaamisvälineen todetaan olevan sille säännöksissä ja määräyksissä asetettujen vaatimusten mukainen, hyväksytään väline tyypiltään ja annetaan sille tyyppihyväksyntää osoittava merkki.

Tyyppihyväksyntäpäätöksessä teknillinen tarkastuskeskus voi asettaa ehtoja, joiden mukaan mittaamisvälinettä saa käyttää vain määrättyyn tarkoitukseen tai määrätyissä olosuhteissa taikka joiden mukaan vakaus ei koske tiettyä mittausaluetta taikka välineeseen liitettyä tai siihen kuuluvaa lisä- tai oheislaitetta. Tarkastuskeskus voi liittää tyyppihyväksyntäpäätökseen ehtoja myös muista välineen käytön kannalta tarpeellisista seikoista.

8 § Tyyppihyväksynnän voimassaolo

Tyyppihyväksyntä on voimassa enintään kymmenen vuotta. Voimassaoloa voidaan hakemuksesta jatkaa enintään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, jos syitä tyypin hylkäämiselle ei ole. Tyyppihyväksynnän voimassaolon päättymisen jälkeen ei tämän hyväksytyn tyypin mukaisia mittaamisvälineitä enää voida ensivaata.

Jos valmistaja muuttaa mittaamisvälineen rakennetta tavalla, joka voi vaikuttaa välineen mittausteknisiin ominaisuuksiin, on muutetulle mittaamisvälinetyypille haettava uusi tyyppihyväksyntä.

9 § Poikkeukset tyyppihyväksyntävelvoitteesta

Viranomaisen viran puolesta tekemässä mittauksessa käyttämää mittaamisvälinettä ei tarvitse tyyppihyväksyä, jos välineen tarkkuus ja toiminnan luotettavuus on muulla tavoin varmistettu.

Teknillinen tarkastuskeskus voi ilman erillistä tyyppihyväksyntää hyväksyä vaattavaksi sellaisen yksinkertaisen mekaanisen mittaamisvälineen, jonka rakenne voidaan riittävän tarkasti mittausteknisesti määritellä ja vakauksessa helposti tarkastaa.

Teknillinen tarkastuskeskus voi hakemuksesta myöntää luvan, jonka mukaan yksittäiskappaleena valmistettu mittaamisväline tai mittausjärjestelmä saadaan ilman erillistä tyyppihyväksyntää vaata välineen käyttöpaikalla, jos mittaamisväline tai mittausjärjestelmä täyttää säännöksissä ja määräyksissä asetetut oleelliset vaatimukset.

Kaasumittareita ei tarvitse tyyppihyväksyä.

Vesi- ja lämpöenergiamittareita, joiden putkiyhteiden nimellissuuruus (DN) on suurempi kuin 50 millimetriä tai lämpöenergiamittareita, joissa lämpöenergian siirtämiseen käytetään muuta ainetta kuin vettä, ei tarvitse tyyppihyväksyä.

10 § Mittaamisvälineen koekäyttö

Mittaamisvälineen rakenteen ja toiminnan tutkimista varten teknillinen tarkastuskeskus voi antaa luvan, jonka mukaan tietty määrä mittaamisvälineitä voidaan vaata ilman erillistä tyyppihyväksyntää käytettäväksi tarkastuskeskuksen hyväksymissä paikoissa määräajan, joka on enintään kaksi vuotta. Tarkastuskeskus voi samalla määrätä näiden mittaamisvälineiden käytöstä kokeilun aikana.

3 luku Mittaamisvälineen vakaaminen
11 § Vakausten aikaväli

Mittaamisvälineet on vaattava kolmen vuoden välein. Polttoainetta mittaavat nestemittarit on kuitenkin vaattava kahden vuoden ja kuljetusastiat kuuden vuoden välein.

Jos mittaamisvälineelle on tehty uusintavakaus, lasketaan seuraavan määräaikaisvakauksen ajankohta uusintavakauksen suoritusajankohdasta.

12 § Satunnaisotantaan perustuva vakaus

Jos kiintomitan valmistusmenetelmä on sellainen, että se tuottaa riittävän samanlaisia mittoja, voidaan samaan valmistuserään kuuluvat mitat hyväksyä ja niihin kiinnittää vakausmerkki, jos satunnaisotantaan perustuvan näytteen perusteella on saatu varmuus siitä, että mitat ovat määräysten mukaisia.

13 § Mittaamisvälineiden valmistajien, korjaajien ja muiden huoltotoimintaa harjoittavien hyväksyminen

Mittaamisvälineitä voivat ensivaata teknillisen tarkastuskeskuksen ohella sen hyväksymät mittaamisvälineiden valmistajat, joilla on kansainvälisten suositusten mukainen pätevyys.

Teknillinen tarkastuskeskus voi hyväksyä mittaamisvälineiden korjaajia ja muita huoltotoiminnan harjoittajia mittaamisvälineen korjauksen tai huollon yhteydessä tarkastamaan välineen rakenteen ja näyttämät sekä sinetöimään sen. Hyväksymisen edellytyksenä on tähän toimintaan tarvittavat välineet ja riittävä asiantuntemus.

Edellä 1 ja 2 momentissa mainittua hyväksymistä haetaan teknilliseltä tarkastuskeskukselta.

Hyväksymispäätökset ovat voimassa määräajan. Hyväksymispäätökseen voi teknillinen tarkastuskeskus liittää tarpeelliseksi katsomiaan ehtoja.

14 § Vakausleima

Vakauksen hyväksymistä osoittava merkki on vakausleima, joka muodostuu kruunumerkistä, leimauksen ajankohtaa osoittavasta merkinnästä sekä vakauksen tekijän yksilöivästä tunnuksesta.

Jollei kaikkia vakausleimaan kuuluvia merkkejä voida kiinnittää mittaamisvälineeseen, saadaan niistä jättää osa pois sen mukaan kuin teknillinen tarkastuskeskus kussakin yksittäistapauksessa erikseen määrää.

Vakausleima on poikkeustapauksissa mahdollista korvata vakaustodistuksella, jolloin on sopivalla tavalla varmistettava mittaamisvälineen ja todistuksen yhteenkuuluvuus.

Jos mittaamisväline hylätään vakauksessa, on vakausleima tuhottava. Mittaamisvälineeseen voidaan lisäksi kiinnittää hylkäyksestä ilmoittava merkki.

15 § Sinetit

Teknillinen tarkastuskeskus voi määrätä, että mittaamisvälineen tietyt kohdat on vakaamisen jälkeen suljettava sinetillä.

Jos mittaamisvälineen korjauksen tai huollon yhteydessä sen rakenteen ja näyttämät tarkastaa teknillisen tarkastuskeskuksen 13 §:n 2 momentin nojalla hyväksymä mittaamisvälineiden korjaaja tai muu huoltotoiminnan harjoittaja, on tämä velvollinen vakausleimaa vahingoittamatta sinetöimään tarkastamansa mittaamisvälineen.

16 § Poikkeukset vakaamisvelvoitteesta

Viranomaisen viran puolesta tekemässä mittauksessa käyttämälle mittaamisvälineelle ei tarvitse tehdä ensi-, uusinta- tai määräaikaisvakausta, jos välineen tarkkuus ja toiminnan luotettavuus on muuten riittävästi varmistettu.

Kaasu-, vesi- ja lämpöenergiamittareille ei tarvitse tehdä ensi-, uusinta- tai määräaikaisvakausta.

Määräaikaisvakausta ei tarvitse tehdä:

1)

mittasauvoille;

2)

mitta-astioille, joiden tilavuus on enintään viisi litraa;

3)

mittaamisvälineille, jotka ovat kokonaan lasista, posliinista tai näihin verrattavista aineista;

4)

punnuksille, jotka painavat enintään 50 milligrammaa; eikä

 5)

lasilämpömittareille.

Uusintavakausta ei tarvitse tehdä sellaiselle mittaamisvälineelle, jonka teknillisen tarkastuskeskuksen 13 §:n 2 momentin nojalla hyväksymä korjaaja tai muu huoltotoiminnan harjoittaja on sen korjauksen tai huollon yhteydessä sinetöinyt. Tällaista välinettä saadaan käyttää seuraavaan määräaikaisvakauksen ajankohtaan saakka.

Yksittäistapauksessa erityisten syiden perusteella teknillinen tarkastuskeskus voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen vakaamisvelvoitteesta.

4 luku Täydentävät säännökset
17 § Mittaamisvälineen käyttötarkoitus

Ainoastaan tori- tai siihen verrattavassa kaupassa saadaan käyttää puntareita ja kiinteän tavaran mittaamisessa tilavuusmittoja.

Apteekeissa sekä myymälöissä, joissa harjoitetaan kauppaa jalometalleilla, jalokivillä tai oikeilla helmillä, tulee olla teknillisen tarkastuskeskuksen hyväksymä erikoisvaaka.
18 § Mittaamisvälineen käyttö

Mittaamisväline on yleisellä myyntipaikalla asetettava näkyvälle paikalle siten, että mittaustapahtuma ja mittaamisvälineen näyttämä ovat ostajan ja myyjän havaittavissa. Mittaamisvälineen käytön jälkeen näyttämä on palautettava tai sen on palauduttava nollaan ennen seuraavaa mittausta.

Mittaamisvälineen käytössä on otettava huomioon välineelle sen tyyppihyväksyntäpäätöksessä 7 §:n nojalla asetetut ehdot.

Itsetoimiville mittaamisvälineille, asiakaskäytössä oleville mittaamisvälineille ja sellaisille mittaamisvälineille, joita käytetään tuotteen määrän mittaamiseen sitä pakattaessa, on välineen omistajan tai haltijan nimettävä käytön valvoja. Valvoja on velvollinen huolehtimaan siitä, että mittaamisvälinettä käytettäessä noudatetaan tätä asetusta ja sen nojalla annettuja määräyksiä. Valvojan nimeämisestä on kirjallisesti ilmoitettava teknilliselle tarkastuskeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä valvojaksi nimetyn suostumus.

19 § Hyväksyttyjä mittaamisvälinetyyppejä koskevan luettelon tietosisältö

Vakauslain 14 d §:n 1 momentin nojalla pidettävään hyväksyttyjä mittaamisvälinetyyppejä koskevaan luetteloon voidaan kerätä seuraavat tiedot:

1)

mittaamisvälinetyypin tekniset tiedot;

2)

hyväksynnän ajankohta ja voimassaoloaika;

3)

hyväksynnän saajan ja mittaamisvälineen valmistajan nimi ja osoite; sekä

4)

hyväksynnän ehdot.
20 § Mittaamisvälineen valmistajia, korjaajia ja muita huoltotoimintaa harjoittavia koskevan luettelon tietosisältö

Vakauslain 14 d §:n 1 momentin nojalla mittaamisvälineen valmistajista, korjaajista ja muista huoltotoiminnan harjoittajista pidettävään luetteloon voidaan kerätä seuraavat tiedot:

1)

hyväksytyn yhteisön nimi, yhtiömuoto, osoite, henkilöstön määrä ja laitteistot;

2)

yleistiedot yhteisöstä kuten sen pääasiallinen toiminta, organisatorinen asema suuremman yrityskokonaisuuden osana ja vakaustoimintojen sijaintipaikka;

3)

mittaamisvälinetyypit, joille saadaan tehdä ensivakaus tai joita saadaan sinetöidä korjauksen ja huollon yhteydessä;

4)

niiden henkilöiden nimi ja asema, jotka ilmoitetaan vastuullisiksi vakaustoiminnan teknisestä sisällöstä;

5)

niiden henkilöiden koulutus ja työkokemus, jotka yrityksessä hoitavat ensivakauksia tai uusintavakauksen korvaavia toimenpiteitä, siltä osin kuin nämä tiedot tehtävän kannalta ovat oleellisia tai merkityksellisiä;

6)

yhteisön käytössä olevat mittanormaalit;

7)

hyväksymisen antamisajankohta ja sen voimassaoloaika;

8)

yhteisön sisäisen organisaation ja laatukäsikirjan kuvaus ja tarpeen mukaan tärkeimmät laatusuunnitelmat; sekä

9)

selvitys mittausten jäljitettävyydestä kansallisiin ja kansainvälisiin mittanormaaleihin.

Jos 1 momentissa tarkoitetussa luettelossa on yhteisön sijasta hyväksytty luonnollinen henkilö, kerätään hänestä tiedot soveltuvin osin edellä mainitun luettelon perusteella. Jos hyväksyminen koskee vain uusintavakauksen korvaavia toimenpiteitä, ei 8 kohdassa mainittuja tietoja kerätä.
21 § Vaattuja mittaamisvälineitä koskevan luettelon tietosisältö

Vakauslain 14 d §:n 2 momentin nojalla pidettävään vaattuja mittaamisvälineitä koskevaan luetteloon voidaan kerätä seuraavat tiedot:

1)

mittaamisvälineen yksilöivät ja sitä koskevat tekniset tiedot;

2)

mittaamisvälineen sijaintipaikka;

3)

mittaamisvälineestä vastaavan henkilön nimi, koulutus ja mahdollisesti asema yrityksessä; sekä

4)

vakausten ajankohdat.
22 § Taksamittarit

Luvanvaraisessa tilausliikenteessä käytettävässä henkilöautossa vaadittava taksamittari on tyyppihyväksyttävä ja vaattava noudattaen, mitä siitä erikseen säädetään tai määrätään.
5 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
23 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1992.

24 § Kumottavat asetukset

Tällä asetuksella kumotaan:

1)

mittayksiköistä ja mittaamisvälineiden vakaamisesta 4 päivänä kesäkuuta 1965 annettu asetus (312/65) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

2)

vakaamattomien mittaamisvälineiden käyttämisestä eräissä tapauksissa 4 päivänä kesäkuuta 1965 annettu asetus (313/65) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

 3)

englanninmitta-asteikolla varustetuista mittaamisvälineistä 4 päivänä kesäkuuta 1965 annettu asetus (314/65); sekä

 4)

lämpöenergian ja veden mittauslaitteiden vakaamisesta 10 päivänä huhtikuuta 1987 annettu asetus (399/87).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
25 § Määräaikaisvakausta koskevat siirtymäsäännökset

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vaattujen mittaamisvälineiden seuraava määräaikaisvakaus on toimitettava kolmantena vuonna sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin väline viimeksi vaattiin. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa vaattujen kuljetusastioiden seuraava määräaikaisvakaus on kuitenkin toimitettava kuudentena vuonna sen kalenterivuoden jälkeen, jolloin kuljetusastia viimeksi vaattiin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua määräaikaisvakausta koskeva pyyntö on esitettävä teknilliselle tarkastuskeskukselle ennen syyskuun alkua sinä vuonna, jolloin määräaikaisvakaus on toimitettava.
26 § Muut siirtymäsäännökset

Vesi- ja lämpöenergiamittareita saadaan sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, ottaa käyttöön ilman tyyppihyväksyntää ennen 1 päivää heinäkuuta 1994.

Ennen 1 momentissa mainittua määräaikaa käyttöön otettuja mittaamisvälineitä saa käyttää ilman tyyppihyväksyntää 30 päivään kesäkuuta 2004.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnetyt tyyppihyväksynnät ovat voimassa kymmenen vuotta tämän asetuksen voimaantulosta, jollei tyyppihyväksyntäpäätöksessä ole muuta voimassaoloaikaa asetettu.

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1992

Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo