Valtakunnan rajojen vartioimiseksi ja valvomiseksi rajavartiolaitos toimii Suomen rajojen ylikulkemisesta annettujen säännösten ja määräysten vastaisten tekojen ja muiden rajatapahtumien ehkäisemiseksi sekä suorittaa tutkimuksia niiden selvittämiseksi.

Valtakunnan rajojen vartiointiin ja valvontaan sisältyvistä rajavartiolaitoksen tehtävistä valtakunnan alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa säädetään erikseen.

Lisäksi rajavartiolaitos hoitaa kansainvälisistä rajaoloja koskevista sopimuksista johtuvat tehtävät.

Edellä 1 momentissa mainittujen tehtävien suorittaminen ei saa vaarantaa tai vaikeuttaa rajavartiolaitoksen valtakunnan rajojen vartiointiin ja valvontaan kuuluvien tehtävien suorittamista.

Poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteistoiminnasta säädetään erikseen.

Valtakunnan puolustamista koskevan tehtävän suorittamiseksi rajavartiolaitos antaa henkilöstölleen ja rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyille asevelvollisille sotilaskoulutusta sekä ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa sekä edistää osaltaan puolustustahtoa ja ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa.

Rajavartiolaitoksen valvonta-alueena on valtakunnan maarajaan rajoittuvien kuntien alue ja lisäksi Kesälahden sekä Punkaharjun kunnan ja Nurmeksen kaupungin alue sekä meren rannikolla ja saaristossa mereen rajoittuvien kuntien alue, Ahvenanmaan maakunta kokonaisuudessaan sekä Suomen aluevedet ja kalastusvyöhyke.

Rajavartiolaitoksen esikunta on samalla sisäasiainministeriön rajavartio-osasto.

Vartiostot, koulut ja vartiolentolaivue ovat rajavartiolaitoksen esikunnan alaisia joukko-osastoja.

Sairaanhoidon järjestämiseksi rajavartiolaitoksessa voi olla yleislääkärin johtamia sairaaloita, poliklinikoita ja sairastupia.

Rajavartiolaitoksen päällikkö johtaa, valvoo ja kehittää rajavartiolaitosta ja on rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvissa asioissa sisäasiainministerin apuna.

Rajavartiolaitoksen päällikkö ratkaisee rajavartiolaitosta koskevat sotilaskäskyasiat, nimitysasiat ja muut henkilöasiat sekä hallintoasiat, jollei tasavallan presidentti ole pidättänyt niissä päätösvaltaa itselleen taikka niitä ei säädetä tai määrätä muun viranomaisen ratkaistavaksi.

Rajavartiolaitoksen päällikkö voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka tässä asetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään rajavartiolaitoksen muun viranomaisen tai virkamiehen ratkaistavaksi.

Sisäasianministeriössä päätettäväksi säädetyt rajavartiolaitosta koskevat asiat ratkaisee rajavartiolaitoksen päällikkö, jollei toisin säädetä tai tämän asetuksen nojalla määrätä.

Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävänä on suorittaa sille sisäasiainministeriön rajavartio-osastona ja rajavartiolaitoksen johtoesikuntana kuuluvat hallinnolliset ja sotilaalliset tehtävät.

Rajavartiolaitoksen esikunta kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta kaikissa rajavartiolaitosta koskevissa asioissa.

Rajavartiolaitoksen esikunnassa on rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö sekä henkilöstö-osasto, raja- ja meriosasto, teknillinen osasto ja hallinnollinen osasto.

Rajavartiolaitoksen esikunnan toimintaa johtaa ja valvoo rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö toimii rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena tämä ollessa estyneenä.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö toimii samalla sisäasiainministeriön rajavartio-osaston osastopäällikkönä.

Rajavartiolaitoksen esikunnassa ratkaisee asian rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, jollei sitä säädetä tai tämän asetuksen nojalla määrätä muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka tässä asetuksessa säädetään tai sen nojalla määrätään rajavartiolaitoksen esikunnan tai muun hallintoyksikön virkamiehen ratkaistavaksi.

Raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat ulkomaalaislain (378/91) 3 §:n 2 momentissa ja passilain (642/86) 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuja lupia.

Hallinnollisen osaston osastopäällikkö ratkaisee rajavartiolaitoksen henkilöstön palkkausta koskevan asian. Hänen tehtävänään on lisäksi ohjata ja valvoa oikeudenhoitoa ja kurinpitovallan käyttöä rajavartiolaitoksessa.

Hallinnollisen osaston osastopäälliköllä ja toimistopäälliköllä on oikeus ilman eri määräystä valvoa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä toimituksissa 10 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa valtion etua ja oikeutta sekä edustaa niissä rajavartiolaitoksen esikuntaa.

Alueellisia rajavartioviranomaisia ovat vartiostojen komentajat ja vartiostot.

Vartioston komentajan tehtävänä on johtaa vartiostoa ja huolehtia rajavartiotoiminnasta vartioston toimintapiirissä sekä pitää yhteyttä alueellisiin viranomaisiin rajavartiolaitosta koskevissa asioissa.

Vartiolentolaivue huolehtii rajavartiolaitoksen ilmailutoiminnasta.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää hallintoyksiköiden toimintapiirit, kokoonpanot ja alistussuhteet sekä antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä hallintoyksiköiden tehtävistä.

Rajavartiolaitoksessa on peruspalkkaisia sotilas- ja siviilivirkoja niin kuin niistä erikseen säädetään.

Rajavartiolaitoksessa voi lisäksi olla tilapäisiä virkamiehiä ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää virkojen sijoituksesta hallintoyksiköihin lukuunottamatta 27 §:n 1 momentissa ja 3 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja virkoja.

Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää yleiset kelpoisuusvaatimukset valtion virkaan sekä on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva. Lisäksi vaaditaan, että hän on elämäntavoiltaan nuhteeton ja luotettava sekä että hänellä on jäljempänä säädetty erityinen kelpoisuus.

Virkaan nimitettävältä miespuoliselta henkilöltä vaaditaan, että hän on suorittanut asevelvollisuuden vakinaisessa väessä aseellisessa palveluksessa.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei koske henkilöä, jolla on Ahvenanmaan kotiseutuoikeus.

Kelpoisuusvaatimuksena 5 luokan opistoupseerin virkaan on opistoupseerin virkatutkinto.

Muuhun opistoupseerin virkaan vaaditaan lisäksi, että hän on palvellut ennen nimitystään tätä virkaa lähinnä alemmassa opistoupseerin virassa vähintään kaksi vuotta.

Erikoisluokan sekä 1 ja 2 luokan opistoupseerin virkaan vaaditaan lisäksi virkaan määrätty jatkokoulutus.

Suoritettu peruskurssi vastaa tässä pykälässä tarkoitettua reservin aliupseerin koulutusta.

Muuhun kuin 21-24 §:ssä mainittuun virkaan on kelpoisuusvaatimuksena sellainen kyky ja taito kuin virkaan kuuluvien tehtävien hoitaminen vaatii.

Tilapäisen virkamiehen on täytettävä vastaavalle vakinaiselle virkamiehelle säädetyt kelpoisuusvaatimukset.

Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalimajurin ja kontra-amiraalin nimittää virkaan tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.

Muun upseerin nimittää virkaan tasavallan presidentti sotilaallisten nimitysasiain esittelyssä sisäasiainministerin esittelystä.

Tilapäisen virkamiehen ottaa palvelukseen sama viranomainen, joka nimittää vastaavan vakinaisen virkamiehen. Jollei vastaavaa vakinaista virkamiestä ole, ottaa tilapäisen virkamiehen hallintoyksikköön hallintoyksikön päällikkö.

Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa palvelukseen 1 momentissa tarkoitettu viranomainen.

Viran väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen ottaa hallintoyksikön päällikkö niihin virkoihin, joihin hän nimittää virkamiehen, sekä muihin virkoihin rajavartiolaitoksen päällikkö.

Rajavartiolaitoksen esikunta julistaa haettavaksi hankintapäällikön, insinöörin, talouspäällikön ja ylitarkastajan virat.

Muut rajavartiolaitoksen virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.

Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen. Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää kuitenkin everstin ja kommodorin tehtävään sekä everstiluutnantin, komentajan, majurin ja komentajakapteenin seuraaviin tehtäviin: esikunnan osaston osastopäällikkö ja apulaisosastopäällikkö, vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja ja apulaiskomentaja sekä koulun johtaja ja apulaisjohtaja.

Everstiluutnantin, komentajan, majurin ja komentajakapteenin määrää muuhun kuin 1 momentissa tarkoitettuun tehtävään hallintoyksikössä hallintoyksikön päällikkö, joka määrää tehtävään myös kapteenin, kapteeniluutnantin, yliluutnantin ja luutnantin.

Virkamies on velvollinen siirtymään toiseen rajavartiolaitoksen virkaan tai toiseen tehtävään, kun se on tarpeen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten.

Päätöksen 1 momentissa tarkoitetusta siirtämisestä tekee 30 §:ssä mainittu tehtävään määräävä viranomainen.

Jos päätös edellyttää siirtymistä 6 §:ssä tarkoitetusta hallintoyksiköstä toiseen, päätöksen tekee rajavartiolaitoksen päällikkö, lukuunottamatta 27 §:n 1 momentissa ja 3 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa viroissa palvelevia virkamiehiä, joiden osalta päätöksen tekee nimittävä viranomainen.

Jos siirtäminen toiseen virkaan tai tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, on asianomaiselle annettava asiaa koskevasta päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.

Virkamiehen siirtämisessä muuhun kuin rajavartiolaitoksen virkaan toisessa virastossa noudatetaan valtion virkamieslain (755/86) säännöksiä.

Rajavartiolaitoksen päällikölle ja apulaispäällikölle myöntää virkavapautta sisäasiainministeriö.

Yli vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden myöntää kuitenkin edellä mainituille samoin kuin muille tasavallan presidentin nimittämille virkamiehille valtioneuvosto.

Muun kuin 2 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntämisestä samoin kuin virkaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta virkamiehen ollessa virkavapaana tai muutoin estyneenä määrää rajavartiolaitoksen päällikkö.

Rajavartiolaitoksen päällikkö voi oikeuttaa eroamisiän saavuttaneen virkamiehen jatkamaan virassa, jollei tämä oikeus valtion virkamieslain 50 §:n 3 momentin nojalla kuulu valtioneuvostolle.

Upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin sotilasarvoista on rajavartiolaitoksessa voimassa, mitä sotilasarvoon ylentämisestä annetun asetuksen 1 §:ssä, 2 §:n 1 momentissa ja 3 §:n 1 momentissa säädetään, minkä lisäksi rajavartiolaitoksessa on ohjaajaluutnantin, ohjaajayliluutnantin ja ohjaajakapteenin erikoisupseerin sotilasarvo.

Sisäasiainministeriö määrää mitä rajavartiolaitoksen upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin virkoja sotilasarvot vastaavat sekä antaa tarvittaessa määräyksiä sotilasviran edellyttämän palvelusarvon käyttämisestä sotilasarvon sijasta.

Upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin ylentämisen edellytyksenä on, että hänet on nimitetty vastaavaan virkaan.

Ylentämisessä noudatetaan muutoinkin soveltuvin osin samoja perusteita kuin puolustusvoimissa.

Erityisestä syystä voidaan upseeri, joka on ollut vähintään kaksi vuotta virkansa edellyttämässä sotilasarvossa, ylentää tätä sotilasarvoa ylempään sotilasarvoon. Sama koskee erikoisupseerin ylentämistä erikoisupseerin tai upseerin sotilasarvoon ja opistoupseerin ylentämistä opistoupseerin tai upseerin sotilasarvoon.

Merivartijan ja rajavartijan sotilasarvot ovat samat kuin reserviin kuuluvalla niin kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään.

Tasavallan presidentti ylentää sisäasiainministerin esittelystä rajavartiolaitoksen upseerin ja erikoisupseerin samoin kuin opistoupseerin luutnantin ja sitä ylempään sotilasarvoon. Muihin opistoupseerin sotilasarvoihin ylentää nimittävä viranomainen.

Rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuttaan suorittavan sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä on voimassa, mitä vastaavista puolustusvoimien sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä säädetään tai määrätään.

Yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittaneelle upseerille voi tasavallan presidentti antaa sisäasiainministerin esittelystä yleisesikuntaupseerin arvon.

Opistoupseerin sotilasarvoon voidaan liittää sana raja, rajavartio tai merivartio osoittamaan palvelusta rajavartiolaitoksessa.

Valtioneuvoston esittelijöinä toimivat rajavartiolaitoksen päällikkö ja apulaispäällikkö sekä rajavartiolaitoksen esikunnan osastojen osastopäälliköt ja hallinnollisen osaston toimistopäällikkö.

Rajavartioston komentaja toimii rajavaltuutettuna ja rajavartioston apulaiskomentaja rajavaltuutetun sijaisena rajavartioston toimintapiirissä.

Rajavartiolaitoksesta annetun lain 16 §:ssä tarkoitettuja rajavartiomiehiä ovat tämän asetuksen 21-23 §:ssä ja 24 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa viroissa palvelevat virkamiehet.

Rajavartiomiehelle annetaan sisäasiainministeriön vahvistama virkamerkki.

Rajavartiomiehen oikeudesta suorittaa esitutkinta, käyttää pakkokeinoja ja voimakeinoja sekä tehdä syyttäjän puolesta rangaistusmääräyslaissa (146/70) tarkoitettuja vaatimuksia ja antaa niitä tiedoksi säädetään rajavartiolaitoksesta annetun lain 10-15 §:ssä.

Rajavartiolaitoksen virkamiehen on viipymättä ilmoitettava esimiehelleen rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvasta, tietoonsa tulleesta tärkeästä asiasta. Hänen on muutoinkin ryhdyttävä asian vaatimiin tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Virkamiehellä on vapaa-aikanakin velvollisuus oma-aloitteisesti ryhtyä välttämättömiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa ilmoittautua palvelukseen havaitessaan tai saadessaan tietoonsa rajatapahtuman tai hätätilanteen tai muun sellaisen vakavan tapahtuman.

Virkamies ja työntekijä ei saa ilman asianmukaista lupaa ilmaista sivullisille eikä esimiehiään lukuunottamatta muille rajavartiolaitoksessa palveleville mitään rajavartiolaitosta koskevaa tai sen toimialaan kuuluvaa sellaista seikkaa, joka asian luonteen vuoksi on ilmoitettu salaiseksi tai luottamukselliseksi taikka joka ei muutoin ole julkisuuteen tarkoitettu. Tämä vaitiolovelvollisuus ei lakkaa asianomaisen erottua rajavartiolaitoksen palveluksesta.

Edellä 21-23 §:ssä tarkoitetuissa sotilasviroissa palvelevat virkamiehet ovat velvolliset käyttämään virkapukua.

Sisäasiainministeriö voi erityisestä syystä määrätä tai oikeuttaa muunkin kuin 1 momentissa tarkoitetun virkamiehen käyttämään virkapukua.

Virkamiehen on virassaan ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei rajavartiolaitoksen arvo siitä kärsi.

Sivutoimiluvan virkamiehelle myöntää rajavartiolaitoksen esikunta.

Valtion virkamieslain 24 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta virkamiehen on ilmoitettava sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.

Rajavartiolaitoksen tunnuskuvana on karhunpää, saatteena sitä vasten painautuneina kuusen havu ja miekka.

Rajavartiolaitoksen tunnusväreinä ovat vihreä ja oranssi.

Rajavartiolaitoksen virkapukuna on puolustusvoimille vahvistettu sotilaspuku rajavartiolaitoksen toiminnan edellyttämin pukinein täydennettynä.

Tarkempia määräyksiä virkapuvun kokoonpanosta ja käytöstä sekä suoja- ja erityisvaatetuksesta antaa sisäasiainministeriö, joka myös vahvistaa virkapuvussa käytettävät erikoismerkit.

Rajavartiolaitos käyttää valtiolippua.

Sisäasiainministeriö vahvistaa rajavartiolaitoksen aluksissa ja moottoriajoneuvoissa päällikkyysmerkkeinä käytettävät liput ja viirit.

Tunnuskuvan, erikoismerkkien ja päällikkyysmerkkien käyttäminen muuhun tarkoitukseen ilman rajavartiolaitoksen esikunnan lupaa on kielletty.

Upseerin virkaan vaadittava koulutus annetaan puolustusvoimissa.

Opistoupseerin virkaan vaadittava koulutus voidaan antaa joko kokonaan tai osaksi puolustusvoimissa.

Sisäasiainministeriö määrää, mitä on pidettävä 21 §:n 2 momentin 2 kohdassa ja 22 §:n 3 momentissa tarkoitettuna jatkokoulutuksena.

Edellä 21 §:n 1 momentin 2 kohdassa ja 22 §:n 2 momentissa säädetystä palvelusvuosia koskevasta vaatimuksesta voidaan poiketa, kun siihen on syytä.

Palvelus toimiupseerin virassa vastaa palvelusta opistoupseerin virassa.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää, mitä tässä asetuksessa tarkoitettuja tutkintoja ja jatkokoulutusta ennen tämän asetuksen voimaantuloa suoritetut tutkinnot ja jatkokoulutus vastaavat.

Jos sotilasvirassa palveleva virkamies irtisanotaan valtion virkamieslain 47 §:n nojalla ja irtisanomisesta päättää rajavartiolaitoksen esikunnan alainen viranomainen, on tämän alistettava irtisanomispäätös rajavartiolaitoksen esikunnan vahvistettavaksi.

Virkamiehen siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan 30 tai 31 §:ssä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla eikä siitä saa tehdä oikaisuvaatimusta.

Virkamiehen tai asevelvollisen kutsuminen kuulusteluun, jonka poliisi toimittaa, tapahtuu sen hallintoyksikön päällikön välityksellä, jossa kutsuttava palvelee.

Kutsussa on mainittava kuulustelun aika ja paikka sekä mitä asia koskee. Jollei virkamies tai asevelvollinen palvelustehtävän vuoksi voi saapua kuulusteluun, asianomaisen päällikön on ilmoitettava siitä hyvissä ajoin poliisille.

Kun virkamies tai asevelvollinen kutsutaan kuulusteltavaksi, vastaamaan tai todistajaksi yleiseen tuomioistuimeen, on hänet haastettava sinne 1 momentissa mainitun päällikön välityksellä siinä järjestyksessä ja siinä määräajassa kuin haasteen toimittamisesta laissa säädetään.

Edellä 24 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

Sotilaskurinpitolain (331/83) soveltamisesta rajavartiolaitoksessa on voimassa, mitä siitä sotilaskurinpitoasetuksessa (969/83) ja tässä asetuksessa säädetään.

Rajavartiolaitoksessa käsiteltävän sotilasrikosasian esitutkinnan suorittaa rajavartiomies, jollei tutkinta asian laadun vuoksi kuulu poliisille.

Sotilaskurinpitolain 31 §:ssä tarkoitetun lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa rajavartiolaitoksen esikunnan määräämä virkamies, joka on suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkinnon.

Rajavartiolaitoksen esikunta tarkastaa vähintään kerran vuodessa rajavartiolaitoksessa pidettävät rangaistus- ja ojennuskortistot.

Rajavartiolaitoksen antamasta virka-avusta ja muista valtion maksuperustelaissa (150/92) tarkoitetusta rajavartiolaitoksen palveluksista ja suoritteista perittävistä maksuista säädetään erikseen.

Milloin sisäasiainministeriössä päätettäväksi säädetty asia, jonka virkamies tämän asetuksen nojalla muutoin saisi ratkaista, on periaatteellisesti tärkeä tai laajakantoinen, ratkaisee asian ministeri.

Ministerin ja kansliapäällikön oikeudesta pidättää ratkaisuvalta ministeriössä päätettäväksi säädetyssä asiassa, jonka virkamies muutoin saisi ratkaista, säädetään erikseen.

Sisäasiainministeriö antaa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta.